Terveyden eriarvoisuus ja epäoikeudenmukaisuus

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

 

Päivitys 14.6.2012 klo 13:47

Olen koemielessä lukenut blogikirjoitukseni ääneen. Ajattelen erityisesti näkövammaisia ystäviäni, jotka joutuvat kuuntelemaan tietokoneen tuottamaa koneääntä. Ehkä ihmisen ääntä kuitenkin kuuntelee mieluummin? Mahdollisesti jopa minun ääntäni jaksaa kuunnella? Mikrofoni särisee hieman ja äänitystekniikoita en juurikaan hallitse. Mikäli tämä palvelu koetaan tarpeelliseksi, pyrin parantamaan äänen laatua.

Äänitiedosto löytyy tästä:  http://dl.dropbox.com/u/22361825/eriarvoisuus.mp3

 

Alkuperäinen 13.6.2012 kirjoitettu juttu jatkuu tässä:

Lue raporttini Global Health Summit -kokouksesta ja ihmettele minun kanssani miten epätasaisesti maailmalla jakautuu ruoka, terveys ja hyvinvointi sekä miten kehitysministerin puhe floppasi. Jos kuulut kehitysministeri Heidi Hautalan faniporukoihin saatat tehdä viisaasti jos hyppäät sen osuuden yli, jossa käyn läpi hänen puheosuuttaan.

 

Tampereen yliopisto, Duodecim, Ulkoministeriö ja WHO:n Global Health -ohjelma järjestivät 11.-13.6.2012 seminaarin terveyden eriarvoisuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta. Saatuani tähän tilaisuuteen henkilökohtaisen kutsun, päätin ainakin osallistua Helsingin Säätytalolla 13.6.2012 järjestettyyn paneelikeskusteluun ja huippukokoukseen (summit). Kokouskieli oli englanti.

Mahdollisesti Iltalehden lukijoita kiinnostaa lukea tuoreeltaan raporttini Säätytalolta. Ennen kokouksen alkua surffailin kokouksen virallisilla sivuilla (http://www.globalhealth.fi/) ja Facebook-sivustolla (https://www.facebook.com/GHCourse).

 

Nutributter!

Silmiini osui järkevän tuntuisen materiaalin lisäksi todella kummallinen tuote-esittely: Nutributter. Jotain kummallista tässä tuotteessa on, vai mitä sanotte tuoteselosteesta: Nutributter® on rasvasekoitus koostuen maapähkinöistä, sokerista, kasvirasvasta, rasvattomasta maitojauheesta, maltodekstriinistä ja maitoherasta sekä lisätyistä vitamiineista ja mineraaleista.

Facebook-sivustollani käytiin tästä ”terveysvoista” nimeltään Nutributter aika vilkasta ajatustenvaihtoa. Kyseessä lienee tosimielessä kasaan kyhätty hätäaputuote, joka on tyhjää parempi ja tarjoaa perusravintoaineet kriisitilanteessa. Se ei vaadi jääkaappia säilyäkseen. Ei kai tällaisten elintarvikkeiden ole tarkoituskaan olla pysyvänluonteisia elintarvikkeita.

 

Nyt varsinaisen tilaisuuden pariin

Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Matti Rautalahti (Duodecim), joka esitteli kohtalaisen hyvällä Lontoon murteella yksi kerrallaan tilaisuuden esiintyjät ja piti tilaisuuden langat käsissään kiitettävän tomeralla tavalla.

Tohtori Juha Pekka Turunen avasi kokouksen aiheella ”Equity, global health, and the Finnish Medical Society Duodecim”. Saimme lyhyen yhteenvedon Duodecimin toiminnasta. Turusen mukaan voidaan terveyttä edistää kouluttamalla lisää uusia lääkäreitä ja tukemalla tutkimustoimintaa sekä jakamalla terveystietoa. Tässä huippukokouksessa ja seminaarissa yritetään pönkittää maailmanlaajuisen terveysverkoston merkitystä. Tässä verkostossa on mukana Suomen lisäksi nepalilaisia, tansanialaisia, chileläisiä, madagaskarilaisia ja filippiiniläisiä terveysorganisaatioita.

 

Sir Michael Marmot – huippuhyvä puhe

Sir Michael Marmot (University College of London) puhui varsin hienosti aiheesta ”Global distribution of health and its determinants – inevitable inequity or a problem to be solved?” (Kirjoittajan epätarkka käännös: Terveyden maailmanlaajuiseen jakautumiseen vaikuttavia tekijöitä – väistämätön eriarvoisuus vai ongelma mikä pitää ratkaista?). Marmot piti tärkeänä toimimista yhdessä maailmanterveyden puolesta.

Hän kuljetti meidät merkittävien terveyden virstanpylväiden läpi rennon kriittiseen tyyliinsä. Paljon on saavutettu YK:n vuoden 1948 ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen kautta. Sen sijaan paljon jäi toivomisen varaa vuoden 1978 Alma Atan kokouksessa (Health for all) ja Marmot suhtautui hyvin kriittisesti WHO:n saavutuksiin sekä piti Rion Earth Summit kokousta vuonna 1992 melkoisena epäonnistumisena. Hän piti näitä saavutuksia akateemisena keskusteluna, jossa on aivan liian vähän poliittista tahtoa ja toimintaa.

Sir Marmot piti huolestuttavana, että maapallon maiden välillä on niin valtavia eroja. Esimerkiksi elinajanodotteen suhteen on pahimmillaan 44-vuoden ero maiden välillä!

Rikkaat maat eivät todellakaan ymmärrä mitä kehitysmaissa tapahtuu joka päivä. Saimme nähdä todella synkkiä käppyröitä ja numerolukuja lapsikuolleisuudesta, kuolleisuudesta malariaan, numerotietoja HIV:istä, tuberkuloosista yms. sairauksista.

Yhden ison ongelman Marmot halusi nostaa esille. Hän piti suurena haasteena sitä, että ihmiset elävät pitempään myös kehitysmaissa. Hän sanoi asian suunnilleen näin: ”The rich north grew rich and old, but the poor south is now growing old before getting rich.” (Kirjoittajan epäsuora käännös: Pohjoisella pallonpuoliskolla ihmiset rikastuvat ja elävät vanhoiksi, mutta köyhässä etelässä eletään vanhemmiksi ilman vaurautta). Marmot kertoi siitä miten talouden taantuma iskee kaikkein rankimmin maailman köyhimpiin valtioihin.

Marmot sai runsaasti huomiota ottaessaan esille sukupuolten välisiä eroja koulutuksessa ja palkkauksessa. Edelleen löytyy maita, joissa naisen asema on alistettu ja eriarvoisuus huomattavaa luokkaa. Saimme kuulla useista menestyksekkäistä kehitysmaiden projekteista, joissa kokonaiset kylät ja kaupunginosat onnistuivat kääntämään synkkyyden toimeliaisuudeksi.

Marmot uskalsi kritisoida pankkitukijärjestelmäämme. Pankeille on kyllä varaa syöttää rahaa, mutta kehitysmaiden slummeissa eläville ei ole varaa edes vetää vesijohtoa. Marmot nosti esille valtavan ikävän ongelman Euroopassa: nuorisotyöttömyyden, johon yhdistyi lisääntyvä kuolleisuus oman käden kautta. Tässä pitäisi herätä: nuorisoamme on suojeltava!

Kaikissa niissä maissa, joissa noudatetaan epäitsekästä ja runsaskätistä perhepolitiikkaa, onnistutaan pitämään nuorten syrjäytyminen kurissa. Loppusanat tässä hienossa puheessa: ”A world where social justice is taken seriously” (Kirjoittajan vapaa käännös: Mennään sellaista maailmanjärjestystä kohti, jossa otetaan tosissaan sosiaalinen oikeudenmukaisuus).

 

Heidi Hautala floppasi

Noloa oli havaita, että kehitysministeri Heidi Hautala ei tullut ajoissa pitämään puhettaan ”Can countries like Finland help reduce the global disparities?” (Voivatko Suomen kaltaiset maat auttaa vähentämään maailmanlaajuista eriarvoisuutta?) Ministeri Hautala myöhästyi toki vain muutaman minuutin, mutta sekin oli aivan liikaa. Skarppausta Heidi Hautala!

Puheenjohtaja teki kaikkensa lieventääkseen häpeän tunnettamme ja rauhoittaakseen yleisöä. Tilanne muistutti kunnon katastrofia kun Hautala puheensa aluksi varsin kömpelöllä englannin kielellään pahensi tilannetta kertomalla huonon ja liian pitkän vitsin. Järjestäjät jättivät ehkä epäviisaasti edellisen puhujan viimeisen diakuvan näkyville kun Hautala luki puhettaan ulkoa paperista. Omaa esitysgrafiikkaa Hautalalla ei ollut.

Seurasi poliitikko Hautalan puheosuus, joka täysin jätti huomiotta yleisön reaktiot. Hän luki puheensa suoraan paperista jonkinlaisella englannin kielen taidollaan. Kyllästyneimmät silmäilivät kokoustilan koristeellisia seiniä ja taisivat löytää katostakin jotain mielenkiintoista.

Hautala nosti esille Rion deklaraation saavutukset kaikkine korulauseineen, jotka edellinen puhuja oli ampunut alas. Pelkät puheet ja deklaraatiot eivät riitä, tarvitaan tekoja, Heidi.

Saimme kuulla, että Suomi tekee kaikkensa jotta eriarvoisuus vähenee maailmassa. Tunsin valtavaa myötähäpeän tunnetta kun yleisö joutui kuuntelemaan moisia korulauseita lisää ja joutuivat tosissaan taistelemaan väsymystä ja kyllästymistä vastaan.

Suurelta osin suoraan paperista luettua puhetta häiritsi liian nopea puherytmi. Puheessa saattoi olla jotain järkeäkin, mutta sen välittämiseen ei Heidi tänään pystynyt. Niin kuin tässä Hautalan puheessa ei olisi ollut jo riittävästi kauheuksia, hän teki vielä puhujan kardinaalivirheen: hän päästi suustaan sanan ”finally” (lopuksi), eikä kuitenkaan lähimpään minuuttiin lopettanut puhettaan!

Kysyin vierelläni istuvalta aasialaiselta kokousedustajalta, saiko hän jotain irti ministerin puheesta. Hän sanoi ymmärtäneensä tuskin mitään siitä mitä ministeri sanoi, mutta hän aavisti asian käsitelleen sitä aihetta mikä ministerille oli annettu. Pitäisikö Hautalan käydä esimerkiksi minun puhekurssillani?

Kahvitauon jälkeen professori Eero Lahelma jatkoi puheitten sarjaa. Nyt tuli selkeää puhetta. Lahelma painotti puheessaan ajankohtaisia suomalaisia terveysongelmia: ”Inequity in health – also a Finnish phenomenon.” (Myös Suomessa löytyy eriarvoisuutta terveydessä).

Professorin puheella oli jopa jonkinlainen rakenne ja Lontoon murre ymmärrettävää. Vierustoverimme kanssa nyökkäilimme toinen toisillemme, tätä kannattaa kuunnella, tätä jopa ymmärtää! Saimme kuulla miten Suomi loppujen lopuksi on selvinnyt todella hyvin terveyden mittareilla tarkasteltuna ainakin useimpiin muihin maihin verrattuna. Valitettavasti Suomessakin on näkyvissä, että eriarvoisuus on kasvanut viime vuosina. Erityisesti vähemmän ansaitsevat perheet ovat putoamassa kehityksen kelkasta. Sellaiset miehet, jonka talous on turvattu, elävät 7 vuotta kauemmin ja naiset 3,9 vuotta pitempään, kuin ne miehet ja naiset, jotka joutuvat elämään talouskurimuksessa.

Lahelma innostui puhumaan alkoholista eriarvoisuutta lisäävänä tekijänä erityisesti Suomessa. Mitä korkeampi koulutus henkilöllä on, sitä vähemmän esiintyy alkoholista johtuvia kuolemia. Tämä koskee erityisesti miehiä Suomessa. Hän puhui korkeamman alkoholiverotuksen puolesta, sillä kokeilut alentaa alkoholivero ei ole johtanut terveyshyötyihin. Suurin osa alkoholikuolemista kohdistuivat köyhimpään ja kouluttamattomimpaan kansanosaan. Toinen suomalaisten tappaja oli tupakointi. Miehet kuolevat tupakan aiheuttamiin terveyshaittoihin, naiset vähäisemmässä määrin.

Mitä korkeampi koulutus, sitä terveempinä ihmiset pitivät itseään. Lahelma kehui kansallisia terveysohjelmiamme ja esitteli erityisesti kansallista terveyserojen kaventamisen toimintaohjelmaa 2008-2011 mallina kokousedustajille.

 

Iltapäivän vakuuttavin esitys

Tohtori Michael Meegan (ICROSS) puhui aiheesta ”Global health promotion and the civil society – an NGO perspective to inequity. ” (Maailmanlaajuisen terveyden edistämistä ja kansalaisyhteiskunta – ei-voittoa tavoittelevan järjestön näkökulma koskien eriarvoisuutta).

Taitavalla tavalla Meegan näytti meille sanoin ja kuvin miten jokaisen maailmanlaajuisen (nälkä)katastrofin taakse kätkeytyy mittaamaton inhimillinen hätä. Nälkää näkevä lapsi on yksi meistä.

Kehitysmaissa elää ihmisiä, jotka eivät omista käytännössä yhtään mitään. Se, että he ovat syntyneet köyhyyteen, ei ole mikään onnettomuus. Orjuuden ja rotuerottelun lailla, köyhyys on ihmisten aikaansaannosta ja voidaan poistaa ihmisten toiminnan avulla, Meegan siteerasi Nelson Mandelaa (Poverty is not an accident. Like slavery and apartheid, it is man-made and can be removed by the actions of human beings. Nelson Mandela)

Meegan vetosi poliittisiin päättäjiin, jotta ymmärrettäisiin ongelman laajuus. Toistaiseksi ei ole ollut riittävästi poliittista tahtoa nähdä tiedon tai uutisotsikon takana oleva ihminen. Elämä köyhyydessä on päivittäinen painajainen miljoonille ihmisille tällä hetkellä.

Meegan puhui siitä miten uutiskynnys ei enää tahdo ylittyä nälkäkatastrofien keskellä. Pitää olla valtava katastrofi ennen kuin siitä kirjoitetaan lehdissä ja kuitenkin se on osa kehitysmaiden päivittäistä elämää.

Paneelikeskustelu jäi hieman vaisuksi, mutta olihan tässä jo asiaa riittävästi, eikö vain?

Maiden väliset terveyserot ovat suuria. Omaisuus jakautuu hyvin eriarvoisesti maapallolla ja ministeri saa luvan mennä puhetaidon kurssille. Pistähän kommenttia, niin nostan enemmän esille asioita muistiinpanoistani.

 

 

 

 

 

Mainokset

2 thoughts on “Terveyden eriarvoisuus ja epäoikeudenmukaisuus

Add yours

  1. Kovasti puhuttiin terveyden epätasaisesta jakautumisesta, mutta ilmeisesti kenelläkään ei ollut mitään konkreettisia ehdotuksia? Siis muitakin kuin että käytetään valtioiden väkivaltamonopolia kansalaisten ryöstämiseen ja laipiodaan kerätty raha ulkomaille?

    Tykkää

  2. Kim, olet ihan oikeassa. Huippukokouksessa oli jaossa korulauseita korulauseiden perään. Muutkin innostuivat koruviestintään kuin kehitysministerimme, jonka puhe oli melkoinen pohjanoteeraus, valitettavasti. Eihän sen näin pidä mennä. Yllätyin tilaisuuden näköalattomuudesta.

    Osut monin kohdin oikeaan lyhyessä kommentissasi, Kim. Kiitos.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Ylös ↑

%d bloggers like this: