Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet
Keskustelin lasten lihavuudesta diplomi-insinööri Sami Uusitalon kanssa. Hänen mielestään lapsia on turhaa syyttää liikkumattomuudesta. Suurimmat virheet tehdään ravitsemuksessa. Lue mitä ruokaa lapsen pitäisi syödä välttääkseen lihomisen.
Koko haastattelu löytyy Veteraaniurheilija -blogista. Tässä lyhennelmä:
Kysyn Samilta minkälainen kouluruoka edistää parhaiten lasten terveyttä? Sami arvioi terveyden niin laaja-alaiseksi käsitteeksi, että tuohon ei varmasti kukaan pysty yksikäsitteisesti vastaamaan. Kouluruoassa pelätään rasvaa. Se tekee monesta ruoasta mautonta. Esimerkiksi ruskeassa kastikkeessa voi on korvattu jollain lisäaineilla. Tuolla tavalla saadaan aikaiseksi toivottoman vetistä litkua.
Toista se oli vielä silloin kun Sami itse oli koulussa. Silloin lapsilta ei riistetty täyteläisiä makukokemuksia. Muistettiin niinkin yksinkertainen asia kuin voi kalakeitossa. Vieläkö muistatte kuinka hyvältä se maistui?
Mitä kotona pitäisi muistaa tarjota lapsilleen? kysyin sitten Samilta ja sain kuulla, ettei ainakaan rasvan neuroottiselle välttelylle ole perusteita. Teoria sydän- ja verisuonitautien synnystä syödyn kolesterolin ja tyydyttyneen rasvan aiheuttamana on väärä.
Perinteisesti on ollut tapana pitää lasten lihavuutta jopa liikkumattomuusongelmana. Kun lapset eivät liiku riittävästi, he eivät kuluta ruoan energiaa vaan se näkyy lisääntyneenä rasvakudoksena. Puhutaan siitä miten lasten elinympäristö on muuttunut lihomista edistäväksi. Muutos on ilmennyt esimerkiksi koulu- ja arkiliikunnan vähenemisenä, elintarvikkeiden pakkauskoot ovat kasvaneet ja ruoka-annokset ovat suurentuneet. Lisäksi varoitetaan siitä, että Valtion ravitsemussuosituksista poikkeaminen on yleistynyt. Perimällä on vahva rooli siten, että lihavilla vanhemmilla on myös lihavia lapsia.
Sami, mitä mieltä olet tästä lasten lihavuudesta? Mistä lasten lihavuus sinun mielestäsi johtuu? Sami vastaa: Käsiin räjähtänyt lihavuusepidemia – eritoten lasten kohdalla – johtuu vuosikymmeniä harjoitetusta ”vähennä rasvaa” -politiikasta. Vielä reilu kolme vuosikymmentä sitten koulussa sai voita leivän päälle, täysrasvaista maitoa, kastikkeissa ja lihoissa oli rasvaa. Nyt laiha ruoka tekee lihavia lapsia.
Ruoka sulaa nopeasti ja pistää painopisteen liiaksi tärkkelyspainotteisille ruoille aiheuttaen monelle lihavuuteen taipuvalle kohtalokkaan nälkäkierteen. Tähän lasten kiduttamiseen on ravitsemusvalistus yksin syyllinen. Koulujen tulee tietty noudattaa virallisia suosituksia – valitettavasti. Nykyajan lapset liikkuvat enemmän kuin Samin ikäluokka (s. -72). Liikkumattomuus ei taatusti ole lihavuuden kasvun syynä.
Sami suosittelee lihavalle lapselle riittävästi rasvaa. Kolesterolilla ja tyydytyneellä rasvalla on merkitys esimerkiksi testosteronin tuotannossa ja näiden ruoka-aineiden demonisointi näkyy ylipainoisten ulkomuodossa, eritoten poikien osalla rasva kertyy pakaroihin ja rintoihin. Ei muuta kuin vihanneksia, juureksia, palkokasveja, marjoja ja munia pöytään voissa paistetun kalan kanssa, niin teinipoikien tissit muuttuvat adoniksien rintalihaksiksi. Kalan voi tietty korvata millä tahansa kokolihalla.
Lihavan lapsen pitäisi välttää tyypillistä lihavan lapsen arkiruokaa: leipää, puuroa, muroja, mysliä, perunaa, makaronia, mehuja, riisiä ja hedelmiä. Kun tähän yhdistetään ”vähän rasvaa” -ideologia ollaan auttamatta hirvittävässä nälkä- ja näännytyskierteessä.
Runsasta tärkkelystä voisi kokeilla korvata vihanneksilla, manteleilla, pähkinöillä, palkokasveilla, oliiviöljyllä, voilla, kalalla, munalla ja kokolihalla. Mehun ja rasvattoman maidon sijaan voisi kohtuudella nauttia täysrasvaista maitoa. Se antaa paremman vasteen lihavan hormonitoiminnalle ja aiheuttaa ruoan hitaammaan sulamisen (estää napostelua ja pidentää ateriavälejä). Maltillisemman verensokerin heilahtelun ja täyteläisyytensä vuoksi täysrasvainen maito pitää aterioiden koot maltillisempina. Niin sanottuja herkkuja on lihavalla oikeus nauttia siinä missä kaikilla muillakin.
Turpaduunari (vanhoja kirjoituksia ; Ajankohtaisin tieto löytyy täältä: http://turpaduunari.fi/) 
Vai että oikein Diplomi-Insinöörin kanssa. Minä kun näin 60 vuotiaana olen ihan kirvesmiehiltä kuullut, että kun kun kuluttaa enemmän kuin syö, niin laihtuu.
Christer kommentoi: Olen tuolta diplomi-insinööriltä oppinut hyvin paljon sellaista mitä en uskonut mahdolliseksi. Sinäkin olet tavannut viisaan kirvesmiehen. Onnittelut.
Suuri kysymys onkin: Miten saavuttaa pieni annoskoko?
Vastauksen tuohon kysymykseen tarjoaa minun hehkuttama diplomi-insinööri. Mahdollisesti kirvesmieskin tietää tuon asian. Ei kuitenkaan käy ilmi kommentistasi.
TykkääTykkää
Näinhän se on. Liian laiha ruoka saa kropan uskomaan, että on nälänhätä. Silloin alkaa rasvan varastointi kroppaan ja siitä lihavuus.
TykkääTykkää
Taitaa DI Sami olla sitten itse sitä pullamössö-kaupunkilaissukupolvea, jos nykyisin muka kakarat liikkuvat enemmän meidän sukupolvi (74).
Itse asun nykyään taas samassa taloyhtiössä, jossa vietin lapsuuteni. Ei kyllä enää näy pihapeleja, juoksukilpailuja ym. aktiviteettia iltaisin pihamaalla, jotka meillä oli jokailtaista toimintaa. Ja tenavia, kaiken ikäisiä asustelee kulmilla vähintään yhtäpaljon kun aikoinaan.
Christer kommentoi: Olen pitkään jutellut tästä asiasta Sami Uusitalon kanssa. Hän perustelee tuon lasten liikunta-asiansa hyvin lukuisissa kirjoituksissaan Veteraaniurheilija -blogissa ja lukuisissa keskusteluissamme. Olemme edelleen hyviä ystäviä vaikka pidän hänen ajatustaan tämän asian suhteen vääränä.
Lapsikullat taitavat liikkua nykyään vähemmän kuin aikaisemmin. Se on minunkin näkemykseni. Sanon sen kuitenkin varovasti ja hunajaisten sanojen kera, sillä olen ennenkin saanut syödä sanani Samin seurassa. On mukavampi syödä makeita sanoja kuin katkeria tavuja niellä.
TykkääTykkää
Nimimerkki ”Pentti Hilkuri”, naulan kantaan! Missä ovat pihoilla leikkivät lapset nykypäivänä? Olen itse 70-luvun kasvatteja ja vielä silloinkin oltiin käytännössä kaikki illat ulkona. Pelejä oli jos jonkinmoista, talvella tehtiin hyppyrimäkiä ja niistä sitten mini/metsäsuksilla alas. 🙂 Yksi vaihtoehto oli viihtyminen tuntikaupalla kylän ainoassa kaukalossa, olipa pakkasta nyt sitten vaikka kuinka paljon. Arvatkaa oliko ongelmia kulutettujen kaloreiden suhteen, tai uniongelmia ym. joista nykylapset ja nuoret enenevissä määrin kärsii!? Silloinkin ne harvat lihavat oli juuri niitä, jotka ei liikkuneet ja söivät liikaa. Ei tuo asia ole miksikään muuttunut, ihan turha siitä on tehdä yhtään sen monimutkaisempaa.
TykkääTykkää
niin no samihan taitaa olla dormaali DI.
Aikanaan hän taisi väittää, että nykyään lapset/ nuoret urheilevat enemmän kuin 70- 80 luvulla. Perusteluina tutkimus, jonka perusteena 90 – 00 aikanaa lapset harrastivat urheilua useammassa seurassa kuin 70-80 luvulla.
Toki lapsi voi harrastaa ohjattua liikuntaa 4 seurassa 4-6 tuntia/vk tai aiemmin yhdessä yleisseurassa + vapaa-aikana 20-30 tuntia/vk.
TykkääTykkää
Kuka ihmeen Sami? Onko hän jokin ravitsemusjumala jonka sana on kolumnistille totuus?
Itseäni ei Samin jutut liikuta pätkääkään.
Christer kommentoi: Jos ei ole mitään asiallista sanottavaa, pitäisikö silloin olla hiljaa?
TykkääTykkää
Aikuisten, yhden asian aatteenmiesten mielipiteitä lasten kouluruuasta. Milloinkas viimeksi on kysytty mielipidettä lapsilta itseltään? Kaikki sukulaisteni ja tuttavieni lapset on tyytyväisiä kouluruokaan. Onhan tuosta aikojen saatossa tehty ihan valtakunnallisia kyselyjäkin- suurin osa lapsista tykkää kouluruuasta. Inhokkiruokia toki löytyy jokaiselta, mutta se onkin toinen tarina se.
Lapset vielä harvemmin miettii neuroottisesti syömisiään, jos joku maistuu hyvälle, se on hyvää. Vilkaisin tuota blogisi viikon ruokalistaa, ihan asialliseltahan se vaikutti, kun otetaan huomioon, että kouluruokailu on usein, vain 1 päivän aterioista. Monessa tapauksessa myös se terveellisin.
TykkääTykkää
Aika erikoinen keskustelu. Diplinssi on varmasti nyt tyytyväinen kaikkien satojen kokkiohjelmien lisäksi pitää saada Diplinssi Samin kokkikoulu,olis edes annos huumoria höystettynä avoimella tyhmyydellä.
Testosteroni juttu olis kiva kuulla livenä.
En nyt mene lukemaan mitään veteraaniurheilija plogeja joita joku nelikymppinen nuorimies kirjoittelee. Mutta jos toi on totta niin kaveri on vetänyt alkupaloiksi skattia ja Marokkolaista marihuanaa myös doubannut itsensä venäläisen siitos-sonnin kiveksistä saadulla testolla ja nyt ihailee rintalihaksia, ihan fiksua ainoa tapa kasvattaa lihaksia ilman liikuntaa. Ja ne pakarat on kuin Hollantilaisella lihanjalostus sonnilla.
Ei ei,, joku pelleilee nyt ..
Christer kommentoi: Jos ei ole mitään asiallista sanottavaa, pitäisikö silloin olla hiljaa?
TykkääTykkää
Onpa surkeita kommentteja tähän mennessä.
Christer kommentoi: Joo, keskustelun taso voisi olla korkeampi. Auta siinä asiassa!
TykkääTykkää
Yksi syy kouluruoan ns.”köyhtymiseen” sekä heikkolaatuisiin aterioihin on liian monipuoliset ateria-valikoimat.On kaikenmaailman erityisryhmiä ja vaatijia eikä laskuista pois voi jättää vanhempiakaan jotka kilvan valtuustoissa vaativat pilteilleen erikoisruokavalioita kouluihin…! Toinen syy ruoan laadun heikentymiseen on keskuskeittiöt joissa massoista ja tahnoista tehdään mauton ruoka joka jaellaan terveyskeskuksiin,kouluihin ja päiväkoteihin eri käyttäjä segmenteille.Mielestäni olisikin järkevämpää perustaa koulu-ja päiväkoti kohtaiset keittiöt uudelleen sekä siirtyä täysi-luomuun. Päivittäin tarjolla olisi ainoastaan YKSI hyvin valmistettu ruokalaji lisukkeineen eikä montaa vaihtoehtoa miten nykyisin toimitaan. Tällöin ruoasta saataisiin maukasta sekä myös terveellistä ja valmistus kustannuksetkin pysyisivät raameissa! Ainoa taho joka häviäisi olisi ruokateollisuus heikkolaatuisine raaka-aineineen.
Christer kommentoi: Siirtyminen luomuruokaan kouluissa olisi valtava harppaus oikeaan suuntaan. En välttämättä usko sen toteutumiseen. Valitettavasti.
TykkääTykkää
Jaahas, vai että pullamössö sukupolvea. Kuis Hilkurin poika, otettaisitko vaikka painiottelun kanssani. Eikös sekin ole urheilua.
Olen sinua kaksi vuotta vanhempi. En kovin hääppönen liikunnallisilta lahjoiltani. Kuitenni kiekon- ja moukarinheiton piirimestari junnuvuosilta. Koulun ja komppanian paras leuanvetäjä. Parisataa kiloa veetty maasta ja sen semmosta. Nyt parin viikon päästä on puolimaraton. Aika ei ole häävi näin 183cm/94kg hepulla, mutta voithan siinäkin rinnalle lähteä.
Kihun tilastoista näkee, samoin kuin jokainen junnu-urheilun kanssa toimiva (olen valmentaja ja poikani pelaa korista sekä on Suomen kärkeä kaikissa heittolajeissa) tietää, että harjoituksia on nykyisin enemmän kuin silloin kun me olimme penskoja 70/80-luvulla.
Herra ”hekottaa” voisi laittaa faktaa pöytään sen suhteen, että ne lapset todella liikkuvat ”muuten” vähemmän kuin aiemmin. Silloin kun me oltiin penskoja oli paljon vähemmän trampoliineja, hoploppeja, uimahalleja jne.
Lapsilta tietty voisi kysyä mistä pitävät. Pistetäänpä se minun kouluaikojeni ruskea kastike, jossa oli voita vs. se vetinen litku joka siellä nykyään on tarjolla. Siitä vain valitsemaan.
TykkääTykkää
”Nykyajan lapset liikkuvat enemmän kuin Samin ikäluokka (s. -72)”
Katsokaa Samit työsuhdeautojenne takapenkeille.
TykkääTykkää
Kas,kas DI Sami yltyi oikein uhoamaan.
Itse en ole oikein YU-miehiä, vaikka takana on 15 kymmenottelua, pisteet parin tonnin luokkaa. Painoja olen nostellut joskus teininä tosisaan treenatessani. Pallopelissä, lähinnä lätkä ja potkupallo olin junnuissa aika hyvä, käväisin lätkä maajoukkueessakin.
Ja poikapainihan on aina kiva asia, meitä on seitsemän veljestä, joten siitä riittää kokemuksia.
Mutta ohitit kirjoitukseni pointin. Kyllähän lapsille suunnattua ohjattua liikuntaa on varmaankin enemmän kuin 80-luvulla, mutta omatoimista höntsäilyä ei kyllä enää ole. Vaikea on laittaa faktaa pöytään, ei niitä höntsätunteja ollut aikoinaan kukaan DI laskemassa. Mainitsit vieläpä trampoliinit, voi v… luuletko että kerrostaloasukkaiden lapsilla on sellaisia värkkejä käytössä. Ihan omin silmin olen todennut, että pihapelit ovat kadonneet ja talvisin saa käydä paikallisessa kaukalossa rauhassa luistelemassa, ei ole kakarat tiellä, koska taitavat olla kotona pelaamassa pleikkaria tms.
TykkääTykkää
Itse vm-73, voin todeta että kyllä 80-luvulla ehkä liikuttiin enemmän, tänä päivänä harrastukset lapsilla ja nuorilla enemmän näyttää olevan tietokoneiden ja kännyköiden varassa. Mutta se on totta ruuan laatu koulussa ja kotona oli parempaa -80 ja vielä 90-luvulla. Ei ollut jättikokoisia sipsi- tai karkkipusseja.yms. Ei automaatteja josta hakea välipaloja jne. Valmisruokia ei syöty ja kouluissa oli omat keittiöt. Kyllä se ruoka on nykyajan lapsia lihottanut, ei liikunnan puute.
Christer kommentoi: Oikein hyvä kommentti! Juuri näin minäkin asian ymmärrän.
Luennoillani puhun liikunnan vihollisesta numero 1: Se on kännykkä! Siinä kun ennen vanhaan tehtiin ihania, turhia kävely-, juoksu- tai pyöräilyreissuja kaverin luokse, joka ei ollutkaan kotona, nykyaikana lähetetään tekstiviesti: Oletko kotona? Jos kaveri vastaa, ettei ole kotona, lähdetkö silloin kaverin luokse liikkumaan?
Jättikokoiset annospussit karkkia ja sipsejä pitäisi asettaa myyntikieltoon ja eineksille ja valmisruuille pitää olla valmis vastaus joka käänteessä: EI!
Tsemppiä oikeiden liikunta-, ravitsemus- ja lepovalintojen äärellä!
TykkääTykkää
Niin hra Hilkuri taisi tossa osaltaan vuodattaa.
Ei sen puoleen, trampoliinit olisivat talvella ihan hyvään tarkoitukseen. hyppiä tehokkaasti 10-15 min pari kertaa päivässä, varsinkin päivinä, kun tienpinnat on ns lasijäässä. Niin onnittelut Sami U:lle, jos jälkikasvu on kansallisella huipputasolla.
Btw, ei se, että lapset treenaa 4 krt viikossa tarkoita, että lapset yleensä harrastaa enemmän. Toki jos Sami U väität niin, niin olisi kiva nähdä todellista faktaa. Niin meillä oli aikanaan 2 urheiluseuraa kylässä toinen TUL:n ja toinen SVUL:n, jalkapalloa, yleisurheilua, suunnistusta, jääkiekkoa, hiihtoa jne samassa seurassa. Niin kyselyyn 80-luvulla:kuinka moneen seuraan kuulut: yhteen, nyt 2011 luvulla todennäköisesti vastuas olisi samlla harrastemäärällä 3 -4:n, toki tämähän ei tarkoita, että nykyisin harjoitettaisiin 4 – 5 kertaa enemmän urheilua vai ?
Niin kuinkaa moni ostaa 20g – 30g karkkilaatikon enää lapselleen. Taitaa olla mieluummin 200- 300 g:n lauantaipussi. Niin ja lapsetko lihoaa perunasta ja ???
Nii ja onhan se ihan kiva, että lapset voivat käydä ostamassa tarvittaessa koulun naapurissa olevasta kaupasta/ kioskista karkkia/ energiajoumia, kuin että heidän tarvitsee syödä epäterveellistä hiilarimössä ja kasvisrasvaan tehtyä ruskeaa kastiketta koulussa. Nini ja todellisuus:Ainahan ne perunat on kumiperunoita ja ruoka on muutenkin äklöä ja opettajat on syvältä ja… ja…
TykkääTykkää
Eli siis syömällä terveellisesti.. eli siis sopivassa suhteessa lihaa,vihanneksia ja viljatuotteita, pysyy terveenä? Yllätys 🙂 Ittellä tehtiin tuossa 3kk sitten melko perusteellinen verikoehässäkkä jonka tuloksena oli että kolesteroli enempi kuin hyvällä tasolla,hemoglobiini perus 174 ja mie olin toisaalta vähän pettynyt,koska tupakoin liikaa ja juon aivan liian paljon ja siltikään se ei näkynyt. maksa-arvotkin olivat tiptop 🙂 en juo limonadia,en syö burgereita tai makeisia ja jos käyn pizzalla tai kebabeläimellä niin se on hemmottelua,ei päivän ruoka.
TykkääTykkää
niin hyvä Ph.
oliko kolesi 5,6 vai 9.6 ?
niin ja joitko liikaa alle 14v, vai vasta yli 19v?
TykkääTykkää
Johan sai äijät kollitappelun aikaiseksi!?
Eli me naiset jäädään kakkoseksi tossakin mittelössä! ;DD
Selkeä ja asiallinen kirjoitus! Like!
Margariinihype ja ehdan voin karttaminen on varmastikin juuri asian ydin.
Siihen kun boostaa vielä metaboliaa
sotkevaa energiajuomaa jonkun purkin
päivään limppareiden lisäksi niin jopa saadaan
pullamössösukupolvelle
jatkajaksi
rasvamaksasukupolvi.
TykkääTykkää
Se ei vaadi kovinkaan suurta matemaattista lahjaa, jos toteaa, että kun urheilee, liikkuu paljon ei kiloja hirveästi liikoja keräänny.
Nykyaikana vaan suurimmat ongelmat kiistatta ovat huono ruuanlaatu sekä liikkumattomuus.
Ruoka ön kotona suureksi osaksi eineksiä ym. Sontaa, kouluissa suurimmaksi osaksi sama juttu jauhoperäistä sontaa.
TykkääTykkää
Jatketaanpas otsikon mukaisella mutuväite-linjalla.
Mielestäni argumentin totuuspohja on kestämätön. Ensiksikin kouluruoan on suunniteltu kattavan päivittäisestä lapsen ravinnosta vain 1/3 osan. Eli vanhemmilla /kodilla on suurempi vastuu joka päiväisen ravinnonlaadun tarjonnassa.
Väitän myös ,että kun kunnollisia aterioita korvataan makeilla välipaloilla ja napostelutuotteilla, ne ovat paljon tuhoisampia painonhallinnan kannalta.
Kolmanneksi liikunnan väheneminen keskimääräiseti on myös merkittävä tekijä lihavuuden lisääntymisessä. Itsellä on omakohtaisia kokemuksia tästä, kun viimetalvena jalkaleikkausta odotellessa reipas kuntoliikunta (3x 0,5 h vk) piti lähes lopettaa. Paino nousi kilo/per kuukausi, vaikka ruokamäärä/laatu ei muuttunut.
Joitakin johtopäätöksiä voi tehdä seuraamalla huomattavasti ylipainoisten perheiden ostoskärryjä tai jääkaappia. Joka kerta voi todeta, että lopputulos ei yllätä. Epäterveellistä höttöruokaa kannetaan kotiin kassikaupalla. Kun kotona kumminkin lapset omaksuvat ruokailutottumuksensa, Uusitalonkin kannattaisi kohdistaa käännytystyönsä perheiden ruokaostoksista vastaaviin henkilöihin.
TykkääTykkää
”Jättikokoiset annospussit karkkia ja sipsejä pitäisi asettaa myyntikieltoon ja eineksille ja valmisruuille pitää olla valmis vastaus joka käänteessä: EI!”
Kommentoin nyt blogistin kommenttia eräälle toiselle, mutta…
Ohhoh! On yksin vanhempien tehtävä opastaa ja valvoa lapsia, kun on kyse ruokailutottumuksista. On aivan sama, onko esim. karkkipussin koko 100g, tai 300g, ”karkkipäivien” määrä ja rajat pitää mässäilyssäkin olla ja ilman noita rajoja, se ”karkkiinmenevä” lapsihan sitten ostaa 3 kpl. 100g karkkipussia, yhden isomman sijaan, ettei varmasti lopu kesken…
Ei tuossa:kaan asiassa vastuuta kasvatuksesta voi ulkoistaa viranomaisille, tai lainsäätäjille.
Christer kommentoi: Miksi haastat riitaa näin päivänselvässä asiassa kuin annospussien koot? Siitä vallitsee melkoinen yhteisymmärrys lähes kaikista asioista kinaavien ravintovalistajienkin kesken, että pussit ovat liian suuret. Pakkauskokojen pienentäminen olisi askel oikeaan suuntaan.
Olennainen kysymys on: Mikä saa lapsen/nuoren syömään jättikokoisia annoksia höttöhiilareita esimerkiksi karkin ja sipsin muodossa?
Siinä olet oikeassa, että iso vastuu on myös lasten vanhemmilla. En kuitenkaan vapauta terveysviranomaisiamme vastuusta ihan helpolla.
TykkääTykkää
”Ruoka ön kotona suureksi osaksi eineksiä ym. Sontaa, kouluissa suurimmaksi osaksi sama juttu jauhoperäistä sontaa.”
Kokenut kaiken tietää, itse en ole vielä maistanut jauhoperäistä enkä muutakaan;).
Voipi olla, että tavallisen perusruoan epäkunnioitus on myös yksi ruokailu- tottumuksiemme vinksauttaja.
TykkääTykkää
Nykyajan lapset liikkuvat enemmän kuin lapset 80-luvulla. Ero on dramaattinen. Käykää itse Kihun sivuilla asia toteamassa. Se, että tuolloin oli SVUL ja TUL ei muuta asiaa miksikään.
Höntsää pelataan siinä missä ennenkin vaikka rinnalle on tullut kössiä, sulkkista yms.
70- ja 80-luvuilla oli passiivisia harrastuksia, nukkekodit, tinasotilaat, lautapelit yms. eivät ne kuluta energiaa yhtään sen enempää kuin tietokonepelit.
Aina täällä on näitä näsiä ”liiku enemmän ja syö vähemmän”. Poikkeuksetta ihmisiltä, jotka eivät koskaan ole laihtuneet ja lihoneet kuin muutaman kilon. Yleensä myös surkeita, heikkoja rääpäleitä. Eli painihaaste on edelleen voimassa. Sekin on urheilua.
Mainitsemillani ruokavalion painopisteen muutoksilla runsaasta tärkkelyksestä vapaampaan rasvaan olen jo saanut pelastettu joitakin lapsia. Nyt ne urheilevat, kun voivat keveämmällä ja vahvemmalla kropalla paremmin liikkua.
Autojen määrä kasvoi 60-luvun alusta 80-luvun alkuun kuusinkertaiseksi. Lasten lihavuus ei kasvanut. Autojen määrä on kasvanut 80-luvun alusta enää kaksinkertaiseksi ja lihavuus lasten osalta kolminkertaiseksi.
Mikä ihmeen vika olisi kirjoituksen ravitsemuksen painopisteen muutoksella lihavalle lapselle? Myös suojaravintoaineiden saanti paranisi. Leivässä, makaronissa ja perunassa on erittäin vähän vitamiineja, hiven-ja kivennäisaineita niiden energiamäärään suhteutettuna.
Lasse Viren urheili vielä enemmän kuin Stilla ja ei ole lihonut yhtään vaikka nykyään ei juokse yhtään. Terve elimistö mitoittaa energian saannin kulutuksen mukaan. Jos ravinto vain on vääränlaista, niin sitä tulee syötyä liikaa.
Syyllisiä lihomiseen ovat ravitsemusvalistajat. Kärsijöinä monet lapset.
TykkääTykkää
Ravinto ja elämäntapa hihhulit on aina ollut helposti kiusattavaa sakkia aina ne on selittämässä miten joidenkin tulisi syödä ja toimia. Ne on aina oikeassa. Sitten jos Hilkuri laittaa pienen kivan evästyksen niin sitten joku Veli Ponteva on selvittämässä tosissaan urotöitään.
Tämä on kuitenkin kivaa luettavaa paljon kivempaa ja monipuolisempaa kuin jokun kahelin ravinto-oppi tai elämäntapa kirjat.
TykkääTykkää
sk: DDDD;
TykkääTykkää
Yhdyn täysin blogistin ja DI Samin ravinto arvioihin. Naureskeli jo lukio aikoinani silloisille kissanrasva villitykselle. Taisin ottaa bilsamaikan kanssa sanallisen yhteenoton, kun hän kovasti näitä terveysrasvoja mainosti ja vitutti suunnattomasti, kun koulun ruokalasta poistui voi levitevalikoimista. Syön voita, olen aina syönyt ja tulen aina syömään. Outokumpu vyötärön yläpuolella on todennäköisesti tullut muusta nautintoaineesta ja liikunnanpuutesta. Ja suurin osa lihavista lapsista kärsii liikunnanpuutteesta, sanokoon joutavanpäiväiset DI:t mitä tahansa. Ei 80-luvulla läheskään kaikki pihahöntsyihin osallistuvat kuuluneet mihinkään seuraan, mutta olivat liikunnallisissa riennoissa meidän urheiluseuroissa olevien mukana. Nykyään ei tällaista tapahdu, vaikka DI on valmis puolustamaan paskapuheitaan vaikka painiottelulla…
TykkääTykkää
Olen 23 vuotias, syön roskaruokaa, karkkia, sun muuta hyvää mättöö mitä mieli sitten tekeekään päivästä riippuen ja harrastan koripalloa ja futista n. 1-2x viikossa (1,5h/krt)… Nukun n. 4-6h yössä, mutta silti olen hyvin pirteä ja hyvin voiva ihminen. Juoksin mm puolimaratonin 1h 50 minuuttiin vaikka harjoittelin vain muutaman kerran juoksua varten kevään aikana. Eli eikös geenit vaikuta kans aika paljon ja psyyke? Mieleltäni olen oikein onnellinen 🙂
P.S olen hieman alipainoinen (184cm pituutta, 70kg painoa)
TykkääTykkää
Christer, tarkoitukseni ei ole haastaa riitaa. Eikö eriäviä mielipiteitä hyväksytä näiden blogien kommentoinnissa? Lasten kohdalla liian herkuttelun rajoittaminen on melko yksinkertaista, teinit ja aikuiset meneekin sitten jo oman mielensä mukaan.
Jos kotioloissa muksun työn alla on se jättikarkkipussi, on yksin vanhempien tehtävä ottaa se mässypussi pois hyppysistä, ennen kuin se on syöty kerralla tyhjäksi. Pienillä viikkorahoilla taas pidetään huoli, ettei ylenmääräistä mässäilyä tapahdu kodin ulkopuolella, ainakaan vanhempien piikkiin.
Viittaan taas omaan lapsuuteeni- ei silloin ollut liikaa rahaa ostaa herkkuja, karkkipäivä oli vain kerran viikossa, sipsit ym. oli niin ikään harvinaista herkkua. Muuten mennä porskutettiin ihan normaalilla ruualla ja karppaajien paljon parjaamalla lautasmallilla, ei ollut silloin ylipainoa, eikä muuten ole vieläkään!
TykkääTykkää
Niin eiköhän lasten lihavuus johdu muusta kuin kouluruuasta, pikemminkin syynä taitaa olla makeat, suolaiset ja rasvaiset herkut, jos ruokapuolta ajattelee. Niin söisivät piltit edes päivällä kunnolla niin jaksaisivat iltapäivän koulussa. Toki saahan sitä provosoida toisia kirjoituksillaan ja jopa uskoa niihin.
Muuten Samille noista autoista, jälkimmäisellä puoliskolla rekisteröitiin n.20%:a enemmän autoja kuin 1960-1980 välillä.
TykkääTykkää
Miten on mahdollista, että hyvin monesti yleisesti esitetty lautasmalli ruuan koostumukseksi on lähes sama mitä sian lihan kasvattajat antavat sioille? Itse uskon vahvasti, että erilaisille elimistöille löytyy erilaiset ihanne ruuat, jotta pysyy sopivan solakkana ja ruokavalio tukee terveyttä.
TykkääTykkää
Tottahan se on, että jokaista 2 grammaa poistettua rasvaa kohden pitää lisätä 13 grammaa hiilihydraatteja, joista 4 grammaa on sokeria (ja sokerista puolet fruktoosia, joka on taas maksamyrkky ja aiheuttaa NALFD:tä, eli alkoholitonta rasvamaksaa).
Mutta Christerin otsikko ”Laiha ruoka tekee lihavia lapsia” ei voisi osua paremmin kohdalleen kun mietitään epigenetiikkaa: toisen maailmansodan aikana Hollannissa syntyi lapsia, joilla on heti synnyttyään niin tehokas energian varastointikyky (lue hyperinsulinismi), että he lihovat äärettömän helposti. Kyse ei siis ole geenimutaatiosta, kuten esimerkiksi hypotalaamisessa lihavuudessa (Prader-Willi-syndrooma, eli kromosomin 15 poikkeavuus), vaan siitä, miten ulkoiset tekijät (kuten ruoka) moduloivat geenejä. Parhaiten tietoa löytää hakusanalla Dutch Hunger Winter + epigenetics jos aihe kiinnostaa lisää.
Samalla Dutch Hunger Winter ajatuksella voi Christerin otsikon yhdistää oikeastaan mihin tahansa sellaiseen tilaan, joka vallitsee silloin kun äiti odottaa lastaan (= epigenetiikka sikiökaudella). Millaisia lapsia syntyisikään jos tuleva äiti nauttisi Nutrilettiä? Luulisiko sikiön genetiikka että hän tulee syntymään vähäenergiseen ympäristöön moduloiden sellaiset geenit aktiiviseksi, jotka edesauttavat energian taltioimista rasvasoluun? Entä lisäaineet? Miten ruokiin dumpattavat, ruokakaupan ja teollisuuden lisäarvon tuottajat, ihmisten terveyden pilaajat, mukaanlukien teollisesti tuotetut entsyymit, moduloivat sikiöiden geenejä?
Diabetes 2 lyhyesti kerrottuna syntyy siitä, että rasvasolu vähentää insuliinireseptoreitaan koska ei voi taltioida lisää rasvaa rasvasoluun. Koska haiman tehtävä on erittää lisää insuliinia poistaakseen ylimääräisen sokerin (glukoosin) verestä, tuotetaan insuliinia järjettömiä määriä vereen, koska ylimäärä ei poistu. Pitkään jatkuessaa haiman mitokondriot vaurioituvat ja näin syntyy diabetes. Eli oppina se, että hormoonit ja niitä verestä lukevat reseptorit pyrkivät adaptoitumaan tarpeeseen ja kun mennään tarpeeksi paljon yli hormoonin tuoton/reseptoreiden määrän suhteen, tuloksena on jokin sairaus.
En voi millään tajuta, miksi THL esimerkiksi demonisoi karppauksen, koska mitä ilmeisimmin monen karppaajan lähtötilanteessa hormonaaliset säätelytekijät ovat pielessä (esimerkkinä hyperinsulinismi ja leptiiniresistenssi) liiallisen hiilihydraattien kulutuksen vuoksi (lue edellä miten rasvaa on korvattu hiilihydraateilla).
Karppaajien kehon hormonaaliset toiminnot palautuvat normaalimmaksi (ei ehkä koskaan normaaliksi olettaen, että jokin on tuhoutunut pysyvästi) muutamassa viikossa ja suoliston bakteerifloora alkaa toimimaan sen ruokavalion mukaan, jota he noudattavat.
Viimeinen näkökanta liittyy ihmisten erilaisuuteen: esimerkiksi kananmunatutkimuksessa pitäisi miettiä millä kananmuna on kasvatettu ja millaisia geenejä gmo-viljalla tuotettu, antibiooteilla hengissä pidetty tuottajaeläin (jota ehkä voi sanoa kanaksi) moduloi ja millaiset ovat tutkittujen henkilöiden geneettiset erot meihin verrattuna. Tämän lisäksi pitäisi tietää tutkittujen stressitasot (glukokortikoidit, kortisoli) jokaiselta tutkitulta, koska stressissä sympaattinen hermosto ohjaa mm. ruoansulatuselimiä, eikä parasympaattinen, jolloin ruoansulatus toimisi normaalisti.
TykkääTykkää
Hieman hitaasti näyttää autojen määrän kasvu aiheuttavan lihavuuden lisääntymistä. 80-luvun alku oli taitekohta lihavuuden lisääntymisessä. Autoistuminen alkoi paljon varhemmin. Samoin muukin tekninen kehitys, joka teki elämästä helpompaa. Hilkurilla oli käytössään aivan sama hissi kuin tämän päivän lapsilla.
http://www.stat.fi/tup/suomi90/lokakuu.html
En luonnollisesti vastusta karkkipussien koon pienentämistä, mutta tällä silmänkääntötempulla ei lasten lihomista ratkaista. Lihavat lapset nauttivat vähemmän makeisia kuin hoikat:
http://www.foodandnutritionresearch.net/index.php/fnr/article/view/5794
Ilmankos. Karkithan heiltä ensiksi kielletään jahka on aiheutettu valtava karkinhimo laihalla ruoalla. Lasten kiduttamista, ei mitään muuta.
Tämä kirjoitus on tehty siksi, että se auttaisi ylipainoisia/lihavia, niin lapsia kuin aikuisia. Sen tarkoitus ei ole kritisoida kouluruokaa, koska koulujen täytyy toimia THL:n ohjeiden mukaisesti.
TykkääTykkää
”Tämä kirjoitus on tehty siksi, että se auttaisi ylipainoisia/lihavia, niin lapsia kuin aikuisia. Sen tarkoitus ei ole kritisoida kouluruokaa, koska koulujen täytyy toimia THL:n ohjeiden mukaisesti.”
Tämä kirjoitus on vain aikuisten miesten kiukuttelua auktoriteetteja kohtaan- tässä tapauksessa THL:llää. Keppihevosena käytetään ylipainoisia ihmisiä, jotka hyvin usein ovat itse syypäitä liikakiloihinsa, ei viranomaistahot. Ravitsemussuositukset kun on vain suosituksia ja niiden kulmakivihän muuten on syödä kulutuksen mukaan.
”Ilmankos. Karkithan heiltä ensiksi kielletään jahka on aiheutettu valtava karkinhimo laihalla ruoalla. Lasten kiduttamista, ei mitään muuta. ”
Mitä on laiha ruoka ja millä mandaatilla olet Sami oikeutettu kertomaan toisille, mikä on juuri heille ja heidän lapsilleen sitä oikeaa ruokaa? Tämä teissä ”ravintovalaistuneissa” risoo eniten, te olette tietävinänne mikä on hyväksi kaikille. Makuja on monia, kuten on erilaisia tarpeitakin ravitsemuksen suhteen.
Lasten kiduttamista? 🙂 Lähes kaikki lapset pitää makeasta, liian moni aikuinenkin. Ei siihen kiduttamisia tarvita, että karkit maittaa. Sekin muuten on fakta, ettei läheskään kaikki pidä noista rasvaisista ja energiarikkaista karppipöperöistä. Pitäisikö lapsille ruveta niitä pakkosyöttämään, vain koska jotkut sattuu pitämään niitä ”aitona ja oikeana” sapuskana? Se se vasta kiduttamista olisi.
TykkääTykkää
Niin Samille kannattaisi varmaan verrata kokonaismäärää väestöön tai pikemminkin aikuisiin.
Muuten tämä linkkinsi. ei oet siis sitä mieltä linkkisi perusteella että itse asiassa karkeilla, suklaalla tai limpparilla ei olekaan vaikutusta markkereihin tai lihavuuteen. Itse asiassa maissisiirapin käyttäjät ovat 20%:a laihempia kuin sokeriähteitä käyttävät. Ei jos alkaisin syömään puoi kiloa suklaata viikossa. 3-6 litraa limpparia viikossa ja muutaman karkkipussin niin -> laihdun muutaman kilonko ?
Niin karkkipussien ym koosta. Kun ostat esim perjantaina 100g:n suklaalevyn, antaa se yhtä suuren mieihyvän niinä kahtena syöntikertana kuin 200g:n suklaalevyn syöminen. Sama karkkipusseissa. Tiedä sitten onko siitä mitään hyötyä painonhallinnassa. Ilmeisesti tämän amerikkalaistutkimuksen perusteella vain haittaa, vähemmän karkkia aiheuttaa lihomista 🙂 Muuten ehkäpä nämä laihat karkin mussuttajat ovat niitä, jotka jaksavat tuskin nostaa kättään.
Kuten maalainen tuossa totesi, niin tuskin kalakammoinen syö kalakeittoa vaikka siinä olisi lisättyä voita. Tai onko kaalikeitto parempaa jos siirapin sijaan olisi lisätty köntti voita. Itsekin opin käyttämään esim sipulia tai paprikaa vasta 30 ikävuoden jälkeen. Kiitos kodin olin suht kaikkiruokainen, tai no kaaliruuat jäi syömättä.
TykkääTykkää
”Mutta Christerin otsikko “Laiha ruoka tekee lihavia lapsia” ei voisi osua paremmin kohdalleen kun mietitään epigenetiikkaa: toisen maailmansodan aikana Hollannissa syntyi lapsia, joilla on heti synnyttyään niin tehokas energian varastointikyky (lue hyperinsulinismi), että he lihovat äärettömän helposti. Kyse ei siis ole geenimutaatiosta, kuten esimerkiksi hypotalaamisessa lihavuudessa (Prader-Willi-syndrooma, eli kromosomin 15 poikkeavuus), vaan siitä, miten ulkoiset tekijät (kuten ruoka) moduloivat geenejä. Parhaiten tietoa löytää hakusanalla Dutch Hunger Winter + epigenetics jos aihe kiinnostaa lisää.”
Asiasta on tosiaan menossa tällä hetkellä tutkimusta, kiintoisa aihe. On toki eri asia että a) kuinka suuri vaikutus tällä loppupelissä sitten on, suhteutettuna esim. muihin sv-tautien riskitekijöihin ja lihomista edistäviin ympäristötekijöihin ja b) miten tämä vertautuu sitten muuhun kuin kovemman luokan deprivaation aiheuttamiin ongelmiin.
TykkääTykkää
”Siirtyminen luomuruokaan kouluissa olisi valtava harppaus oikeaan suuntaan. En välttämättä usko sen toteutumiseen. Valitettavasti.”
No, jo yksinomaan hintakysymyksen takia näin ei tule käymään.
TykkääTykkää
”Tämä kirjoitus on vain aikuisten miesten kiukuttelua auktoriteetteja kohtaan- tässä tapauksessa THL:llää. Keppihevosena käytetään ylipainoisia ihmisiä, jotka hyvin usein ovat itse syypäitä liikakiloihinsa, ei viranomaistahot”
Se, että kyseenalaistaa lihaville tarkoitetetun ohjeistuksen ja nousee THL:ää vastaa on aivan sama asia kuin lihavien puolustaminen.
Viranomaiset ja kaavoihin kangistuneet lääkärit ovat syyllisiä lasten lihavuuteen. Onneksi olen jo muutaman onnistunut pelastamaan tuosta idioottien luomasta lihomiskierteestä.
”Mitä on laiha ruoka ja millä mandaatilla olet Sami oikeutettu kertomaan toisille, mikä on juuri heille ja heidän lapsilleen sitä oikeaa ruokaa?”
Katsopas anonyymi paskahousu. Minä kun en pysty vaikuttamaan etävanhempana kuin äärimmäisen vähän edes oman lapseni ravitsemukseen, jonka puolesta tätä epätoivoista taisteluani käynkin.
”Tämä teissä “ravintovalaistuneissa” risoo eniten, te olette tietävinänne mikä on hyväksi kaikille.”
Minä en tiedä mikä on hyväksi kaikille. Kaikille sopivaa ravitsemusta ei olekaan. Tiedän kuitenkin, että esim. itseni kohdalla lääkäreiden ja valistajien ohjeet ”vähennä rasvaa” ”syö leipää” yms. olivat väärin.’ Näin on myös monen muun kohdalla.
En sitten tiedä minkä verran minun pitäisi kaltaisestasi rotasta provosoitua, mutta minua vituttaa se, ettei teistä reppanoista ole kuin räksyttämään nimimerkin takaa, ettekä suostu edes kunnon tappeluun.
”Makuja on monia, kuten on erilaisia tarpeitakin ravitsemuksen suhteen.”
Jep, ja sinulle suosittelen kärpässieniä ja kielonmarjoja.
”Pitäisikö lapsille ruveta niitä pakkosyöttämään, vain koska jotkut sattuu pitämään niitä “aitona ja oikeana” sapuskana? Se se vasta kiduttamista olisi.”
Ollaanhan se jo todettu, että annetaan lasten valita. Täyteläinen aidon rasvan sisältämä ruskea kastike tai sitten vetinen lisäainelitku.
TykkääTykkää
Jos nyt edes olet sama, kelle vastasin, niin esitin vain ihan asiallisia kysymyksiä, vastauksesi sen sijaan ei olleet asiallisia. Melkoista kielenkäyttöä aikamieheltä… Kirjoittipa sitten nimimerkin takaa, tai omalla nimellä, niin vain tekstin sisältö ratkaisee. Jos ei kestä arvostelua ja kritiikkiä, kannattaa jättää myös pois se toisten neuvominen. Pidätkö muuten omaa vastaustasi minulle minään muuna, kuin räksyttämisenä omalla nimelläsi?
TykkääTykkää
Enpä ehdi kaikkia kommentteja kahlata läpi. Kiinnitti kuitenkin huomiota Samin teesi tärkkelyksen ja hiilarien ”liian nopeasta sulamisesta”, ja rasvan tasapainottavasta vaikutuksesta siihen. No, itse näen kuitenkin Eenfeldin ja hänen amerikkalaisten kaveriensa hormoninäkemyksen oikeaksi: hiilarit, olivat mitä tahansa, nostavat veren sokeria, ja siten lisäävät veren insuliinia. Kohonnut insuliini puolestaan valmistaa rasvasolut kasvattamaan rasvakudosta, ja aiheuttaa näin nälän tunteen. Voin vahvistaa tämän, sillä itse olen ollut insuliinihoidosta riippuvainen jo lapsesta asti. Kun ryhdyin lipsumaan virallisista ruokintaohjeista, siis rajoittamaan hiilareita ja korvaamaan ne rasvalla, insuliinin tarve romahti, välipalojen tarve myös, kevenin kymmenen kiloa, ja mahdun hyvin 10v sitten pieniksi jääneisiin 32″ farkkuihin. Kohonnut insuliini myös lihottaa, vaikka ei söisi yhtään enempää: esim. stressitilanteissa insuliinintarve kasvaa, ja ihminen lihoo, vaikka ei söisi yhtään enempää.
TykkääTykkää