THL – tässä on katastrofin aineksia!

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) saisi jo lopettaa politikoinnit ja ryhtyä tekemään tiedettä. FINRISKI 2012 -tutkimuksen pohjalta vedetyt poliittiset johtopäätökset saavat minulta ja monelta muulta terveysasiantuntijalta osittaisen tai täydellisen tyrmäystuomion.

 

Olette nähneet tämäntapaiset otsikot:

Karppaus aiheuttaa satoja sydänkohtauksia! (Iltasanomat, 31.8.2012)

On suuri vahinko, että pääjohtaja Pekka Puska jo monta vuotta sitten lopetti oman alansa tutkimusten seuraamisen, lukemisen ja ymmärtämisen. Siksi annankin suosiolla Pekan höpöttää omiaan. Ei häntä juuri kukaan terveysälykäs enää usko. Jos ei mitään uutta lue, eihän silloin voi mitään uutta tietoa omaksuakaan.

Mutta ylijohtaja Erkki Vartiainen ei pääse yhtä helpolla. Hän on ensimmäisenä kirjoittajana Suomen Lääkärilehdessä 31.8.2012 julkaistussa FINRISKI 2012 osaraportissa ”Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun” ja saa kantaa vastuun tästä katastrofista. Sillä katastrofi tämä on!

Siinä missä maailmalla puhutaan rakentavaan sävyyn terveydestä ja ravintorasvoista sekä hyväksytään ravitsemustieteen rajoitukset, antaa Erkki Vartiainen seuraavan pelottavan lausunnon THL:n blogikirjoituksessa: ”Nyt tapahtunut kolesterolitason nousu lisää infarktien määrää ennusteen mukaan vajalla 500 vuodessa. Miten käykään, sen tiedämme vasta vuonna 2015–2017. Miksi vasta silloin? Kolesterolitason muutos heijastuu kuolleisuuteen 1–2 vuoden viiveellä ja sairastuvuustilastot saamme vasta parin vuoden viiveellä. Nyt meillä on luotettavat tilastot vasta vuodelta 2010.”

Nipistän itseäni. Olenko hereillä? Tämä ei ole tiedettä. Tai voi se sitä olla, mutta se on tosi huonoa tiedettä.

Heikkohermoisia kehotan lopettamaan tämän kirjoitukseni lukemisen ihan tähän paikkaan, sillä nyt tulee mahdollisesti terveyttä monella eri tasolla horjuttavaa tekstiä!

——- Älä lue pitempään jos sinulla on heikot hermot! —-

Ahaa, päätit uhmata kohtaloa ja jatkoit lukemista. Lue tämä sitten omalla riskillä!

Suomen Lääkärilehdessä Vartiainen et al., 2012 kirjoittaa: Miehistä 58 %:lla ja naisista 62 %:lla kolesterolitaso oli korkeampi kuin suositusten mukainen alle 5 mmol/ l. Kolesterolipitoisuuden nousu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana koskee sekä miehiä että naisia. Vuonna 2007 miesten seerumin kolesterolitaso oli 5,25 mmol/l ja vuonna 2012 se oli 5,34 mmol/l. Naisten vastaavat luvut olivat 5,15 mmol/l ja 5,31 mmol/l. Nousu oli naisilla hiukan suurempi (3,1 %) kuin miehillä (1,7 %). Tämä ero nousussa ei ollut kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä (p = 0,09). Kolesterolipitoisuus suureni kaikissa ikäryhmissä miesten kahta ikäryhmää lukuun ottamatta. Vuoden ja ikäryhmän välillä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä (p = 0,26 miehillä ja p = 0,39 naisilla). Tämä tarkoittaa, että tilastollisesti analysoituna muutos eri ikäryhmissä ei ole erilainen.

Ihmettelin suuresti miten tuollaisilla tilastollisesti huonoilla tuloksilla voidaan päätyä siihen, että karppaaminen (?) olisi kohottanut suomalaisten kolesteroliarvoja. Fantasiat laukkaavat sitten vielä askeleen verran eteenpäin: minimaalisesti kohonnut kolesteroli lisää suomalaisten sairastuvuutta sydäntauteihin! Potaskaa.

Erään aiemman THL:n tutkimuksen mukaan karppaajia on Suomessa mahdollisesti 17 % väestöstä (hyvin epävarma tieto, sillä tyydyttävää karppauksen määritelmä en ole nähnyt). Miten noin 8000 henkilön otoksessa noin pieni osa väestöstä voi vaikuttaa yhtään mitään kolesteroliarvojen kehitykseen tässä yksittäisessä otoksessa, saatikka sitten koko väestössä (Vartiaisen fantasioiden mukaan koko väestö on siis vaarassa sairastua!)?

Tutkijana en voi ymmärtää tällaista lapsellisuutta. Ehkä lääkäreiltä ei vaadita tarkkuutta näissä asioissa ja vanhojen virheiden pönkittäminen (Lue: Pohjois-Karjala projektin rasvavalistus) ja karppauksen vastainen kampanjointi jää tärkeämmäksi asiaksi kuin tieteellinen rehellisyys.

Tilanne muuttuu katastrofiksi kun pyynnöstä saan matemaatiikkaa (ja mittalaitteita ymmärtävän!) ystäväni analyysin tästä oudosta tilanteesta. Ymmärrän miksi hän haluaa olla anonyymi. Hän on tehnyt kauhistuttavia havaintoja, jotka pistävät kyseenalaiseksi tämäntyyppiset ravitsemustutkimukset ja varsinkin tämä Vartiaisen pelleily tulee aivan uskomattomaan valoon. Kyseessä on ystäväni tekemä vakavasti otettava havainto mittalaitteiden epätarkkuuksista ja virhetarkastelun tilastotieteellisistä ongelmista.

Vartiainen et al. myöntävät, että kolesterolia mittaavien laitteiden virheet ovat todellisuutta: Laboratorion kolesterolimääritystasoista on julkaistu erillinen artikkeli (Sundvall J, Leiviskä J, Alfthan G, Vartiainen E. Serum cholesterol during 27 years: assessment of systematic error and affecting factors and their role in interpreting population trends. Clin Chem Acta 2007;378:93–8.). Laboratorion systemaattiset virheet olivat Vartiainen et al:in mukaan eri vuosina seuraavat: 1982 –0,06 %, 1987 –0,56 %, 1992 –0,84 %, 1997 –1,41 %, 2002 +2,0 %, 2007 +0,7 % ja 2012 0,0 %. Kolesteroliarvot on korjattu näillä vuotuisilla eroilla, vaikka erot ovatkin tutkimuslaboratorioille annettujen suositusten rajoissa.

Pyysin yksinkertaista selitystä ystävältäni tähän ongelmaan ja sain sellaisen. Muun muassa näin hän kirjoittaa:

Aina kun tehdään dokumentti jossa käsitellään mittausarvoja tai laskelmia, on siihen tehtävä virhetarkastelu, josta nähdään kyseisen tutkimuksen sisältämä virheprosentti (virhemarginaali).

Virhetarkastelu tehdään yleensä johtopäätösosassa. Mikäli tutkimuksen tulokset perustuvat mittauksiin tai laskelmiin, tässä kohdassa esitetään ne mittausmenetelmistä ja laskelmista mahdollisesti johtuvat tekijät, jotka voivat vaikuttaa tuloksiin. Pitää myös miettiä, vaikuttavatko kaikki tekijät samaan suuntaan eli vahvistavatko vai kumoavatko ne toisensa.

Mittauksissa ja laskelmissa aiheutuu kolmenlaisia virheitä:

1) Mittaustavoista johtuvia virheitä (esim. itse mittaustapahtuma vaikuttaa mitattavaan tulokseen)

2) Mittalaitteista aiheutuvia virheitä (esim. mittalaitteiden tarkkuus on +- 5% tai huonompi, tai otetaan nestettä pipetillä esimerkiksi noin 20 ml)

3) möhläyksiä (esim. kokeellisesti todetaan että: 2+2=4 ja 2*2=4.
Johtopäätös,  + ja * merkki ovat saman arvoisia)

Virhetarkastelun matemaattinen kaava voitaneen kirjoittaa muotoon:

dn = (d1/n1) + (d2/n2) + (d3/n3) + … (dn/nn)

…jossa tutkimuksen jokaisen osa-alueen virhe lasketaan yhteen. Ja siitä muodostuu kokonaisvirhe.

Kokonaislukuarvoja pidetään usein tarkkoina arvoina käsitellä
jotain asiaa. Mutta sitä ne eivät välttämättä ole. Tutkimuksen
laajuudesta riippuen, näytteenoton määrä kokonaismäärästä, antaa suoraan vastauksen tutkimuksen tarkkuudesta.

Tässä THL:n tutkimuksessa väitettiin että suomalaisten miesten kolesteroliarvo olisi kohonnut 1.7% viidessä vuodessa. Väite ei voi pitää paikkaansa, ilman vakavasti otettavaa virhetarkastelua.

Jos lähdetään olettamuksesta, että väite 1.7% pitäisi paikkansa, niin tutkimuksen virheen tulisi olla maksmissaan +-0.01%, jotta se ei vaikuttaisi ilmoitettuun lukuarvoon. Mikäli meillä on ollut kolesterolin mittalaitteena laite, jonka tarkkuus on +-2%, se romuttaa väitetyn lukuarvon täysin.

Mikäli meillä olisi jokaisessa kolesterolin mittauksessa käytetty erikoistarkkaa mittalaitetta jonka virhe olisi +-0.02% (epäilen näin suurta mittalaitteen tarkkuutta), ei väite voi siltikään pitää paikkansa, vaikka mitattujen henkilöiden otanta olisi kuinka suuri. Yleisesti kaupan olevien mittalaitteiden tarkkuuden virheprosentti on +-0.2%. Erikoistarkkojen mittalaitteiden virheprosentti saadaan niinkin alas kuin +-0.1, mutta sekään ei riitä.

Väitettyä prosenttiarvoa voitaisiin lähestyä myös otantaa kasvattamalla. Tällöin esim. kaikista Suomen miehistä ja naisista olisi tullut ottaa näytteet viisi vuotta sitten, sekä nyt 98.3%:sti . Se ei yksinkertaisesti ole mahdollista koska tällaisen näytteidenottovälin vallitessa osa mitattavista on kuollut. Näytteitä olisi otettu myös henkilöistä jotka viiden vuoden aikajakson lopussa luettaisiin miehiksi. Ei siis enää pojiksi tai lapsiksi. Meillä ei siis ole luotettavaa vertailupohjaa väittää että miesten kolesterolitaso olisi noussut väitetyn prosenttiarvon verran.

Kolesteroliarvo on voinut muuttua testattujen henkilöiden osalta 1.7%, mutta sekin on erittäin epätodennäköistä mittalaitteiden yleisten virhemarginaalien vuoksi. Eikä mikään vahvista sitä että mahdollisesti vaihtuneilla koehenkilöillä olisi ollut viisi vuotta aikaisemmin sama kolesteroliarvo. Ja tämä vielä ikä-, elämän-, työ- ja harrastetilanteet mukaanlukien.

Johtopäätöksenä voidaan olettaa, että väitetty lukuarvo ei voi pitää paikkaansa. Se hukkuu tutkimuksen epätarkkuuteen ja on ”taustakohinaa”, jolla ei ole mitään merkitystä tutkimuksen kanssa. Olisi kiinnostavaa nähdä tutkimuksen raakadata ja miten tutkijat ovat kyseiseen lukuarvoon päätyneet.

Matemaatikkoystäväni haluaa vielä tuoda lukijoilleni tämän henkilökohtaisen terveyskäsityksensä: Syön niinkuin itsestä hyvältä tuntuu. Olen siis yhteiskunnallisesti paras mahdollinen henkilö: kulutan kalliita rasvoja, en käytä lääkkeitä, jolloin kuolen heti kun pääsen eläkkeelle. Vartiaisen, Puskan ja kumppaneiden pitäisi rohkaista ihmisiä tällaiseen käytökseen. Se olisi kansantaloudellisesti paras vaihtoehto.

Ymmärrätkö nyt miksi pyysin vain vahvahermoisia jatkamaan tämän kirjoitukseni lukemista? Kun luit kirjoitukseni ajatuksella ja nautit täysin siemauksin ystäväni tilastotieteellisestä ja matemaattisesta arviosta, ajatusmaailmassasi tapahtui sellainen reaktio/muutos, että alat ajattelemaan omilla aivoillasi. Kun ”hyvää oloasi” ja luottamustasi terveysviranomaisten sanomiin mennään ravistelemaan näin ikävällä tavalla, tästä voi olla seurauksena epämukavia asioita. Joidenkin karppaajien aggressiivisetkin yhteydenotot terveysviranomaisiimme (mm. professori Mikael Fogelholm on kertonut vastaanottaneensa aggressiivista ja häiriintynyttä palautetta terveysasioita seuranneilta suomalaisilta) saavat näin luonnollisen selityksen. Ihmisiä v…ttaa tällainen terveysinformaatio. Mitä ihmettä terveysviranomaisemme puuhaavat? Ihmiset ymmärtävät eläneensä valheellisessa harhassa, joka paljastuessaan johtaa aggressiiviseenkin käyttäytymiseen. Brad Warner on sanonut kirjassaan Hardcore Zen: ”Kun todellisuus iskee vasten kasvoja, se tulee kuin märkä rätti. Eikä sitä pääse enää pakoon vaikka haluaisi”.

Ymmärrätkö nyt miksi lääkäri Antti Heikkilä kirjoittaa näin omassa blogissaan: THL MOKASI PERUSTEELLISESTI. Elokuun viimeisenä päivänä THL rynni johtajansa johdolla näyttävästi otsikoihin. Lähes maanisella innolla ilmoitettiin, että VHH on vaarallista ja syynä väitettyyn havaintoon se, että kolesterolitasot olisivat nousussa tässä maassa. Matemaattisen tarkasti oli laskettu, kuinka monta sataa ihmistä tulee kuolemaan, ja kaikki tietysti karppaamisen syytä. Voi oli jällen syntipukki. Hyökkäys VHH-ruokavaliota vastaan on käsittämätön ja vailla perusteita, ellei asiaa katso THL:n pääjohtajan näkökulmasta. Tänä vuonnahan tulee 40 vuotta täyteen siitä kun P-K -tutkimus aloitettiin. Eläke odottaa, mutta sitä ennen olisi mukava kuunnella juhlapuheita torvisoittokunnan pussuttaessa taustalla. Pääjohtajan ja koko laitoksen väitteet, uhkailut ja pelottelut ovat tuttua käytöstä taannoisen H1N1-viruksen ajoilta. Jos kolesterolitasot ovat nousseet ja samanaikaisesti VHH:n suosio on kasvanut, voidaan puhua erilaisten tapahtumien yhtäaikaisesta esiintymisestä, eikä syy- ja seuraussuhteesta. Miksi THL ei syytä vaikkapa perussuomalaisia, joiden suosio on myös nousussa tai populaaria ilmastomuutosta, jolla yleensä selitetään kaikki hankala? Tässä kyseessä olevassa tutkimuksessa oli mukana vajaa 8000 ihmistä, mutta karppaamista ei millään muotoa huomioitu. Joten tuloksen vertaaminen karppaamiseen on täysin vailla mieltä ja kertoo vain häikäilemättömästä pelottelusta. Tässä tullaankin koko Pekka Puskan väittämien ytimeen. Tiedetään, että hänestä huolimatta kaikissa länsimaissa sydäntautien määrä on sodan jälkeen ollut tasaisessa laskussa koko ajan. Samalla myös kolesterolitasot ovat laskeneet tasaisesti. Syytä muutokseen emme tiedä. Todennäköisesti elämän laadun paraneminen on ollut keskeisin tekijä. Mutta Puska ja hänenlaisensa väittävät, että heidän toimenpiteensä (mitä ne sitten ovat olleetkaan) ovat olleet keskeisin syy muutoksiin. Tämähän käy ilmi näistä nykyisistä uutisistakin. Väite viittaa hyvin epärealistiseen käsitykseen omasta merkityksestä, sillä on posketonta väittää, että P-K -tutkimus olisi laskenut koko läntisen maailman kolesterolit.

Epäselviä kysymyksiä riittää, mutta luottamus kolesterolimittauksiin elää turhan vahvana THL:ssä.

Lopetan pian, mutta pohdi vielä näitä asioita:

Moniko meistä vielä muistaa paljonko Pohjois-Karjala -projektin aikana kuolleisuus kasvoi?

Jani Somppi huomauttaa, että kokonaiskolesteroli ei kerro yhtään mitään ihmisen sairastumisesta sydäninfarktiin, koska yli 50 %:lla sairastuneista on täysin normaalit tai alhaiset kolesteroliarvot. Tämän tietää jo maallikkokin. Mikä todistusarvo tällä tutkimuksella on?

Somppi jatkaa:  On amatöörimäistä puhua vain kokonaiskolesterolista, joka muodostuu useista eri alatyypeistä. Alatyyppien keskinäinen suhde kertoo paljon enemmän kuin pelkkä kokonaiskolesteroli. Esim HDL:n (ns. hyvä kolesteroli) korkea pitoisuus voi nostaa kokonaiskolesterolia suomalaisten viitearvojen yläpuolelle reilusti. Minä ihmettelen miksi tälle asialle ei löydy ymmärrystä terveyseliittimme keskuudessa?

Vielä yksi terävä huomio Sompilta: Tutkimuksessa ei kerrota milloin mittaukset ovat tehty. Kolesteroliarvot vaihtelevat vuodenaikojen, auringonvalon, kuukautiskierron, kilpirauhasen toiminnan, stressitason, liikunnan, ylipainon, tupakoinnin ja muiden sairauksien ja elimistön kroonisen tulehdusasteen mukaan jne. Edellä mainitut seikat vaikuttavat usein paljon enemmän kolesterolitasoihin kuin esim. ruokavalio. Oikein toteutettuna karppaus laskee kolesterolitasoja. Kysyn, miksi tämä tärkeä tieto puuttuu? Kuka tietää?

Eikö parempi ole jättää hermoilu muille ja itse syödä maistuvaa ruokaa, liikkua tarpeeksi ja muistaa levätä?

Miten tähän uutisen on voitu liittää ”ohimenevä” muotidieetti nimeltään karppaus? FINRISKI-tutkimuksen raportissa ei eritelty tuloksia sen mukaan, kuka karppaa ja kuka ei karppaa.

Onko maamme terveyseliitti tullut ihan hulluksi kiinteiden rasvojen (näitä sanotaan virheellisesti koviksi rasvoiksi) vainossa?

Mitä järkeä on syöttää tällaista puppua Suomen kansalle?

Jari Ristiranta huomaa kysyä: Jos Vartiainen, Puska ja tiedotusvälineet olisivat aidosti kiinnostuneita karppauksen vaikutuksesta kolesteroliarvoihin, niin he varmaankin perehtyisivät tällaisen tilastollisen poikkileikkaustutkimuksen sijaan todellisiin kokeellisiin tutkimuksiin, joissa koehenkilöt ovat karpanneet ja heidän veriarvojaan on tutkittu tarkemmin?

Lääkäri Timo Kuusela havainnoi maailmaa: ”Kyllä professori Puskan syyslukukauden alun esilletulo oli kuin sotilaiden täsmäoperaatio niin ajoituksen, hämäyksen kuin misinformaation suhteen. Strandberg ja Syvänen saivat lääkärikunnan paskomaan housuun ja statiinikynä varustettiin lisämuistilla nopeuden parantamiseksi. Suomalaiset tuntien en usko korvaamatonta vahinkoa tapahtuneen ”karppaajiksi” oppineiden joukossa. He tuntevat menetelmän edut omassa nahassaan, sokeri-, verenpaine- ja painomittarissaan – myös kolesterolikokeissaan. Puskan julkinen hölmöily luotettavien assistenttien peesaamana kääntyy itseään vastaan. Kovanen ja Fogelholm jättävät jo uppoavaa laivaa.”

Tutkimuksia ahkerasti viime aikoina lukenut, pohtinut ja kommentoinut professori Mikael Fogelholm ei pidä siitä, että FINRISKI 2012 -tutkimuksesta vedetään Vartiaisen ja Puskan tyylisiä johtopäätöksiä. Karppauksen vaikutuksista tarvitaan lisätietoja.

Suomalainen verovaroin tuettu ravitsemustutkimus kyntää niin syvällä sonnassa, että myötähäpeän tunne tahtoo tulla liian voimakkaaksi. Pyydän etukäteen anteeksi niiltä, joita tämä kirjoitukseni loukkasi. En kuitenkaan voinut enää olla hiljaa: Herää THL!

 

83 kommenttia artikkeliin ”THL – tässä on katastrofin aineksia!

  1. Vaikka tämä karppaajien sotaretki THL:ää vastaan ei voisi vähempää kiinnostaa, kirjoitustasi on pakko kommentoida joiltain osin:

    ”Ihmettelin suuresti miten tuollaisilla tilastollisesti huonoilla tuloksilla voidaan päätyä siihen, että karppaaminen (?) olisi kohottanut suomalaisten kolesteroliarvoja.”

    Tjaa, olisiko vaikka siksi, että Vartiainen et al. kirjoittavat tuossa Lääkärilehden jutussaan seuraavasti: ”Vuodesta 2007 vuoteen 2012 seerumin kolesterolipitoisuus nousi miehillä 5,25 mmol:sta/l 5,34 mmol:iin/l (1,7 %) ja naisilla 5,15 mmol:sta/l 5,31 mmol:iin/l (3,1 %). Kummallakin sukupuolella nousu oli tilastollisesti merkitsevä.”

    Jostain merkillisestä syystä tuo on jäänyt sinulta huomaamatta, ja sen sijaan lainaat tekstistä toista kohtaa, jossa kirjoitetaan hiukan eri asiasta, ts. siitä onko tuo nousu tilastollisesti merkitsevästi erilaista sukupuolten välillä.

    Niin, ja pyydä nyt ihmeessä sitä matemaatikkoystävääsi selittämään sinulle kansantajuisesti, mitä tarkoittaa jos se p-arvo on 0,09. Jos pokkaa löytyy, niin kirjoita tuo kuvaus sitten tänne.

    Christer kommentoi: Matemaatikkoystäväni haluaa kertoa tämän:

    Tervehdys !!

    Joku siis ärtyi. Venäläinen sananparsi sanoo että:
    ”Ei syytön mies suutu”.

    Tuo p-arvo voi tarkoittaa melkein mitä tahansa, koska sitä ei ole sen tarkemmin määritetty. SI-järjestelmässä se
    tarkoittaisi painetta. Tässä kohtaa sillä tarkoitettaneen
    poikkeamaa, joka on syntynyt kahden eri mittaustuloksen välillä.

    Kuten aikaisemmin mainittu, on mittalaitteiston osoituksesta
    johtuva virhe viimeisen numeron luokkaa. Eli 0.09 poikkeama
    sisältää kahden yksikön virheen (kaksi mittausta). Poikkeama voi siis olla väliltä 0.07 – 0.11. Olettaen että mittalaitteiston tarkkuus on absoluuttinen ja että kaikki Suomen mieshenkilöt olisivat olleet testeissä sekä vuonna 2007 että 2012.

    Tämä voi tuntua hiusten halkomiselta, mutta tulee tehdä selkeä ero siitä, mitkä ovat käsitteet Suomen mieshenkilöt ja koeryhmä. Koeryhmänkin tuloksena ilmoitettu tarkkuus 1.7%
    on aivan liian tarkka. Sen ymmärtää jokainen teknisen
    koulutuksen saanut henkilö. Ei pelkästään matemaatikko.

    Tykkää

  2. Mielenkiintoisen vivahteen paljon mainostettuun Pohjois-Karjala-projektiin, jolle Puskan maine aikanaan rakennettiin, tuo se tosiasia, että viereisellä alueella, Kuopion läänissä, sydänkuolemat vähenivät varsin samanlaisissa olosuhteissa vielä huomattavasti enemmän, vaikka siellä ei toteutettukaan mitään ”rasvaprojektia”. Elinolosuhteet ja sukupolvet vain vaihtuivat juuri näihin aikoihin. Tästä kiusallisesta ja teoriaa haittaavasta tosiasiasta nämä kolesterolitutkijat vaikenevat täysin. Todennäköisesti tuli harrastettua silloisen puutteellisen rasva- ja kolesterolituntemuksen pohjalta tutkijoille niin varallista urheilua eli ”hyppäämistä hätäisiin johtopäätöksiin”.

    Tykkää

  3. Jep. Mitäpä muuta tuosta FINRISKIstä voi sanoa… ja vuonna 2012 raportoidaan kokonaiskolesterolista, on väsynyttä sinänsä, koska se on aika heikko indikaattori josta ei voi mennä vetämään johtopäätöksiä. Hienosti ja oikein toteavat ”mitä opimme tästä” osuudessa vain, ja ainoastaan, että opitaan vain että kolesteroli kääntyi nousuun. Paitsi, että jos muutos ei ole tilastollisesti merkittävä, se on sattumaa. Tämä opetetaan jo lääkiksen toisena vuonna. Luulisi että se THL:ssäkin muistetaan.

    Vaan se missä katastrofi tulee, on se miten THL ja peesaajat (Uusitupa, Strandberg) sitten lähtevät kouhottamaan nolla-tuloksen perusteella omaa agendaansa. Siinä menee loppukin arvovalta. Anteeksi vain, mutta johtopäätös on sen sijaan juuri kuten Fogelholm sanoi, eli käytännössä: kah ei mikään, pitää tutkia kunnolla, ja puhua vain totta.

    Tykkää

  4. Virhe lasketaan yleensä virheen etenemislain avulla eikä suoraan summaamalla. Syynä se, eri virhetekijät eivät vääristä tuloksia samaan suuntaan.

    Tykkää

  5. Kysyisin ,että mihinkä me kuolemattomat papparaiset nykyisin oikein kuollaan ja kuinka onnellisina ,kun me on säästytty näiltä ennen niin tappavilta taudeilta.Kun kuolleisuus on edelleen 100%, mutta THL:n tilastojen mukaan se on laskenut syden ja verisuonitaudessa kai n60%,tupakoinnin vähentäminen on suojellut keuhkotaudeilta ja eturauhasvaivatkin hoidellaankäden käänteessä.Mutta eipä kukaan ole julkaissut missä ryhmässä kuolemat ovat lisääntyneet.Muutoin olen sitä mieltä ,että se koko THL lukuisine johtajineen joutaisi lakkauttaa.Melkein joka ilta joku osastopäällikkö loihe TV:ssä lausumaan jotain ympäripyöreää litaniaa.Paremmin edistäisivät hyvinvointia painumalla ulkoiluttamaan vanhuksia laitoksiin.Eikös meillä ole jo lääkelaitos ja terveysministeriö ja lukuisia muita laitoksia hoitamassa samoja asioita.

    Tykkää

  6. Arvoisa herra Hiiri; Jos Finriskissä haluttaisiin tutkia karppaajien kolesteroliarvoja, niin pitäisi ensin kysyä henkilöiltä, karppaavatko he, ja sen jälkeen raportoida tulokset vain siltä osajoukolta, joka karppaa. Nythän tulokset raportointiin koko porukalta. Näin yksinkertaista tämä on.

    Tykkää

  7. Suomen margariiniteollisuus on helisemässä kun kukaan ei osta halvalla tuotettua margariinia. Voi parasta ja terveellistä. Tupakka ja liikunnanpuute ainoita mitkä aiheuttavat verisuonisairauksia. Ranskalaiset ovat aina syöneet pääasiasiassa voita ja kermaa ja heidän sydäntautikuolleisuutensa maailman alhaisimpia. Puska vois ottaa päänsä pois puskasta.)

    Tykkää

  8. Ihan hyvä artikkeli. Mielestäni stressihormoonit (glukokortikoidit) olisi voinut vielä tuossa erikseen analysoida sv-tautien osatekijänä. Tästä näkövinkkelistä THL:n politikointi (mitä muuta ex. kansanedustajan vetämältä laitokselta voi odottaa tulevaksi?) tuottaa enemmän (stressaantuneita) kuolleita kuin mikään ruokaan liittyvä asia.

    Mittalaitepointti on tärkeä: mittalaitteiden virhe% (= A/D muunnoksesta (resoluutiosta) tai muusta vastaavasta johtuva virhe) on yksi tekijä, toinen on se, että uudet mittalaitteet ovat tarkempia kuin vanhat johtuen suuremmasta määrästä bittejä lineaarisessa AD-muuntimessa. Näin ollen vanhoja ja uusia lukemia ei voi verrata keskenään suoraan.

    Lopuksi ihmettelen Puskan kommenttia Oivariineistä (katsokaa hänen haastattelu. Hän hyökkää ”Raision” margariinimiehenä Valion rekisteröimää tuotemerkkiä kohtaan. Onko tämä viranomaiselta oikein?

    Tykkää

  9. Jari: Jospa nyt karppausintoilija vaivautuisi edes lukemaan mitä toiset kirjoittavat, ennen kuin ryhtyy hakkaamaan olkiukkojaan. En sanallakaan puuttunut teemaan karppaus vs. ei-karppaus, vaan ainoastaan siihen, että Sundqvist ilmeisen tarkoitushakuisesti jättää ko. artikkelista olennaisen osan huomioimatta.

    Vai kumpi olikaan se olennainen pointti, se että kolesteroliarvot artikkelin mukaan olivat tilastollisesti merkitsevästi kohonneet, vai Sundqvistin esiin nostama kohta, jonka mukaan miesten ja naisten väliset erot (kolesterolin kohoamisessa) eivät olleet tilastollisesti merkitseviä?

    Voiko jälkimmäisellä tuloksella kumota ensimmäisen, vai yritettiinkö tässä nyt pikku temppua?

    Tykkää

  10. Ja kun alkuun päästiin, niin heitetäänpä vielä vastaus Christerille ja matemaatikolle, joiden kehottaisin konsultoimaan tilastotieteilijää: Helpoimmin löytyvä kansantajuinen selitys tuolle p-arvolle, siis tässä tapauksessa tilastolliselle merkitsevyydelle löytyy koko kansan nettitietokirjasta, Wikipediasta.

    ”Tilastollista merkitsevyyttä testataan tilastollisilla testeillä. Usein asetetaan nollahypoteesi, jonka mukaan perusjoukoissa ei ole eroa. Testit antavat usein p-arvon, joka kertoo, miten todennäköinen havainto on sillä oletuksella, että nollahypoteesi on totta. Rajana voi olla esimerkiksi 0,05, jota pienemmillä arvoilla nollahypoteesi hylätään ja ero katsotaan tilastollisesti merkitseväksi. Tällä tavalla aineistossa havaittu ero katsotaan siis tilastollisesti merkitseväksi, kun sen todennäköisyys esiintyä sattumalta on pienempi kuin 0,05 (5 %).”

    Tahtoo siis sanoa, että p-arvo 0,09 tarkoittaa noin kansantajuisesti sitä, että 9 % todennäköisyydellä otoksessa havaittu ero kolesterolin kohoamisessa miesten ja naisten välillä on sattumaa, eikä siten yleistettävissä koko populaatioon. Mitenkäs muuten, millä todennäköisyydellä ero ei tuossa tapauksessa ole sattumaa?

    Christer kommentoi: Konsultoin matemaatikkoystävääni.

    Mikki-Hiiren toimenkuva hahmottunee. Lääkärit konsultoivat, muut kysyvät neuvoa.

    Että tutkimuksen, jonka pitäisi olla tieteellinen, numeerisia arvoja on arvioitu tilastomatematiikan keinoin. On siis asetettu joku hypoteesi (=olettamus) jonka mukaan rekisteröidään tai ei rekisteröidä. Voidaanko nyt siis tulkita että 9%, tai sen alle, olevien näytteiden vaikutus on jätetty tutkimuksen ulkopuolelle? Vai oletetaanko että 9% muutos kolestroliarvossa kuuluu normaaliin ihmisen elimistön vaihteluun? Miten siihen sitten korreloi 1.7% muutos miesten testiryhmällä? Ja jos 9% kuuluu normaaliin vaihteluväliin tai ei ole merkitsevä, niin miksi sitten 1.7% olisi?

    Nyt nähtäväkseni saatujen mittauskeskiarvojen perusteella voin todeta että niiden tarkkuus täyttää vaaditun viiden desimaalin rajan. Ja jopa ylittää sen aina kymmeneen desimaaliin asti. Mittalaitteen tarkkuudesta ei silti vielä voida sanoa vielä mitään. Mutta matemaattisesti tarkkuus on jo riittävä.

    Julistettu kolestroliarvo koostuu kolmesta eri yhteenlasketusta lukuarvosta (HDL, LDL ja Trigly). Julkistettu summa ei kerro siinä olevaa virhettä (toleranssia) joka kasvaa kolmen eri mittauksen vuoksi. Eikä se kerro mysökään sitä että koletroleista Triglyn lukuarvo on laskenut.

    Vaikka asiaa pyörittelee kuinka, se ei poista sitä tosiasiaa että kyseisen tutkimuksen virhetarkastelua ei ole julkaistu. Syytä ei kannata lähteä arvailemaan. Emme voi siis tarkasti tietää mikä on ilmoitetun lukuarvon virhe, toleranssi. Onko Suomalaisten kolesteroliarvot nousseet lainkaan, vai ovatko ne jopa laskeneet. Mittaustuloksissa Triglyn lukuarvo antoi viitteitä siihen suuntaan.

    Pidetään lukuarvot lukuarvoina, muistetaan tarkkuus ja suuruusluokka eikä lähdetä arvailemaan.

    ”Vale, emävale, tilasto”

    Vielä Christerin lisäys: Minulle lähetettiin yllättäen ja pyytämättä nämä tiedot FINRISKI 2012 -tutkimuksesta. Lähetin ne yllä mainitulle ystävälleni paljastamatta tietolähdettäni:

    FR07_HDL: 1,4369619610
    FR12_HDL: 1,48656804733728

    FR07_LDL: 3,15889467406992
    FR12_LDL: 3,19996217727347

    FR07_trigly: 1,43825644146936
    FR12_trigly: 1,38310979618672

    Tykkää

  11. Puskahan pitäisi laittaa pikemminkin syytteeseen elintarvike-ja lääketeollisuuden etujen ajamisesta suomalaissten terveyden sekä puhtaan ruokakulttuurin tuhoamisen vuoksi..!

    Tykkää

  12. Kiitos C Sundqvist

    tällaista on huonossa Suomessa totuttu liikaakin
    pitämään oikeana tietona.
    – nämä tilastolliset tosiasiat on heitetty helminä..
    – tarkoitan helmiä sioille – no, onko THL niin tiukilla – raha? – henkilöstövaje? – aikapula? tai kaikki ed. mainitsemaniko puuttuu tai on vähissä.Tilastollinen ns data pitäisi todella olla tarkoin tutkittua ja punnittua, ennen kuin se lasketaan julkisuuteen. Pipetit ja prosentit ja se massa josta ed. nyhdetään.

    Kiitän tästä. Nyt kun kuntavaalit lähestyvät olisi syytä meidän maallikkojen eli äänestäjien joka kunnassa ja kaupungissa muistaa, että rakentaisimme hyvän Suomen 🙂

    Tykkää

  13. ”Eikö parempi ole jättää hermoilu muille ja itse syödä maistuvaa ruokaa, liikkua tarpeeksi ja muistaa levätä?”

    On, ehdottomasti. Muut jutut sikseen ja hermoilkoon ne, joille siitä virkansa puolesta maksetaan.

    Tykkää

  14. ”Mikki-Hiiren toimenkuva hahmottunee. Lääkärit konsultoivat, muut kysyvät neuvoa.”

    Ja taas pieleen. Yrittäkää nyt saada edes jotain oikein. Sanaa konsultointi voi käyttää ihan vain kirjoitettua kieltä elävöittääkseen. Mikki Hiiri ei ole lekuri, numerot ja niiden tulkinta taas ovat lähellä sydäntä.

    ”Että tutkimuksen, jonka pitäisi olla tieteellinen, numeerisia arvoja on arvioitu tilastomatematiikan keinoin.”

    Niin, sellaista kutsutaan otantatutkimukseksi. Tässä tapauksessa otos oli muistaakseni siellä 4000 paikkeilla. Katsokaas kun totaalitutkimuksen tekeminen kokonaisen valtion asukkaiden osalta on jonnin verran mahdotonta. Suomessa toki on vain rapiat 5 miljoonaa asukasta, mutta kuitenkin.

    Siksi tällaiset tutkimukset tehdään otantana, ja sitten tilastollisten menetelmien avulla testataan, voidaanko tuosta otoksesta saatuja tuloksia yleistää koskemaan koko populaatiota. Siis tutkitaan sitä tilastollista merkitsevyyttä.

    ”On siis asetettu joku hypoteesi (=olettamus) jonka mukaan rekisteröidään tai ei rekisteröidä.”

    Ei, vaan tutkimuksen tuloksena on saatu, että 4000 henkilön otoksessa kolesteroliarvot ovat kohonneet. Tilastollista merkitsevyyttä testaamalla tutkitaan, voidaanko saman tuloksen tulkita pitävän paikkansa myös koko populaatiossa, vai onko se vain tässä otoksessa sattumalta ilmenevä ominaisuus.

    Tutkimuksessa raportoidaan, että kyseinen tulos on tilastollisesti merkitsevä, ts. jollain määritellyllä riskitasolla tulos on yleistettävissä. Esimerkiksi, tulos voi olla 95 % todennäköisyydellä yleistettävissä koko populaatioon. (p=0,05). Se on sitten makuasia, mitä pitää rajana merkitsevyydelle. Sitä en Lääkärilehden jutusta nopeasti silmäillen löytänyt, mutta ainakaan (p=0,09) ei ollut merkitsevä, joten raja on tiukempi.

    Mittausvirheisiin en ota kantaa, koska niihin ei yksinkertaisesti tekninen asiantuntemus riitä. Saattaa tosin olla, että Lääkärilehden lyhyehköä juttua pidempikin selvitys ilmestyy jossain vaiheessa. Tilastollisten testien tulosten pahoinpitelyyn otin kantaa.

    Etkä muuten vieläkään suostunut kommentoimaan/ korjaamaan sitä, että toisin kuin blogissasi väität, Lääkärilehden jutussa todetaan, että kolesteroliarvojen nousu on tilastollisesti merkitsevä.

    Tykkää

  15. Blogisti liikkuu nyt kyllä kovasti heikoilla jäillä. Alkuperäinen teksti ja varsinkin jälkimmäinen kommentti ”Mikki Hiirelle” osoittavat, ettei blogaaja ymmärrä tilastollista tarkastelua, mikä tämän päivän biologeille on anteeksi antamatonta.

    Tämän kaltaista tulosta ei voi kiistää sillä, että ”joku mittalaite on ollut vanha, epätarkka, näyttänyt väärin tms.”, koska samoilla laitteilla on mitattu niin korkeat kuin matalatkin arvot ja heitto voi niin ylä- kuin alakanttiinkin. Johtopäätöksistä sinänsä voi vääntää.

    Biologin pitäisi ymmärtää, että populaatiossa tapahtuvia merkittäviä muutoksia voidaan havaita, vaikka jossain mallissa käytettäisiin vaikka vain lukuja 1 ja 0. Tällöin keskiarvo ja sen muutokset ovat aina näiden väliltä ja näin myös välttämättä pienempi kuin mitattavien suureiden pienin väli (eli 1,0).

    Tykkää

  16. Mielenkiintoisia HDL-, LDL-, ja triglylukemia tuolla ylemmässä kommentissa.

    Jos nuo pitävät paikkansa, niin sekä HDL ja LDL ovat nousseet vuodesta 2007 ja triglyt laskeneet.

    Oletin, että mainitut arvot sisältävät sekä miehet ja naiset, ja laskin HDL/kokonaiskolesterolisuhteen muutoksen. Se oli vuonna 2007 noin 0,277 ja nyt vuonna 2012 noin 0,279.

    Kolesterolisuhde on siis mahdollisesti *parantunut* viiden vuoden takaisesta. Muutos on noin prosentin luokkaa. Joku muu ehkä osaa ennustaa vaikutuksen sydänkuolemiin, minä en.

    Tykkää

  17. ”Vielä yksi terävä huomio Sompilta: Tutkimuksessa ei kerrota milloin mittaukset ovat tehty.”

    Huomiota ei voi pitää kovin terävänä, sillä mittausajat on tutkimuksessa kerrottu paikkakunnittain päivän tarkkuudella. Harkitsiko teistä kumpikaan tutkimuksen lukemista?

    Tykkää

  18. ”Jani Somppi huomauttaa, että kokonaiskolesteroli ei kerro yhtään mitään ihmisen sairastumisesta sydäninfarktiin, koska yli 50 %:lla sairastuneista on täysin normaalit tai alhaiset kolesteroliarvot.”

    Somppi vetelee nyt ns. Nirvana-virhepäätelmää (väite ei ole täysin oikea –> väite on täysin väärä). Kok.kolesteroli tällä tasolla (n. 5) kertoo toki jotain sv-tautiriskistä, muttei mitään konklusiivista. Mutta jos puhumme todella korkeista kok.kolesteroli arvoista, niin … Mitenkäpä on, kuinkahan todennäköistä lienee että henkilöllä jonka kok.kolesterol on 8 on pienempi tai yhtäsuuri riski sv-tauteihin kuin henkilöllä jonka arvo on 5 – muut riskitekijät vakioiden? 🙂

    ”Somppi jatkaa: On amatöörimäistä puhua vain kokonaiskolesterolista, joka muodostuu useista eri alatyypeistä.”

    Toki näin. Tästähän on kirjoitettu jo paljon (vrt. Reijo Laatikainen, Jari, Fogelholm jne. jne.) eli tästä tutkimuksesta ei sinällään tältä pohjalta voida sanoa juuta tai jaata. Mutta henkilökohtaisena mutuilunani totean, että olisin yllättyneempi mikäli tämä muutos olisi tullut nimenomaan HDL-tason nousuna kuin mikäli kyse olisi LDL-tason noususta.

    ”Tutkimuksessa ei kerrota milloin mittaukset ovat tehty.”

    Mahdolliset ym. kaltaiset seikat otetaan kyllä aineistossa huomioon, mittausvirheet ja muut sekoittavat tekijät kun tupataan jo vuosikymmenten harjoittelun jälkeen tietämään.

    Tykkää

  19. Kyllä nuo johtopäätökset, jotka PP tv:n uutislähetyksessäkin veti on täyttä soopaa. Ihmettelen vaan sitä, että uskooko hän todellakin itse sen mitä sanoo. Jos, niin eipä realiteetit ole sitten hänellä enää tallella. Yhtä hyvin syvällä rintaäänellä voin väittää, että 20-30 vuoden kuluttua koko kolesterolille ja siitä vouhottamiselle nauretaan. SE on länsimaisen lääketieteen suurin harharetki, kuten aikanaan väite maapallosta pannukakkuna. Se pyörii sittenkin, vaikka roviolla uskovaiset uhkaisivat

    Tykkää

  20. en ole soppimaisuuksiin tutustunut, mutta olihan nuo niin no aika mielenkiintoisia väitteitä.

    Niin kuin mie taisi mainita oleellista taitaisi olla kysyä, onko kolestroliarvon kasvaminen 1,7 %:lla 5,25 -5,34 vastaava kuin 8,5 -> 1,7 %:lla.

    Niin ja temantiikasta. Lääkärit varmaankin pyytävät konsultaatiota. Monenlaiset tahot konsultoivat, tai heiltä voidaan pyytää konsultointia. Saman perusteellahan vain neuvojat voivat antaa neuvoja, esim ravintoneuvojat vain ravintoon liittyviä neuvoja. Muuthan kertovat vaan juttuja.

    Matematiikkakin on ihmeellistä kumpi tapahtuma on suurempi luvun kymmenkertaistuminen ja kolminkertaistuminen. Niin kasvaako lukuarvo 100 – 1000 vai 1000 – 3000 ?
    Niin tutkittaessa tapahtumia saadaan matemaattista dataa. Tilastomatematiikalla kait pyritään tutkimaan onko asialla tilastollista merkitystä.
    Niin matikkaesimerkissäni. Lukuarvon nousu 5->6 aiheuttaa tapahtumien 10-kertaistumisen ja esim lukuarvon muuttuminen 10 -> 11 nousua tapahtuu enää 40% 10.000 -> 14.000 tapaukseen. Niin 40%:a on pienempi kuin 10 kertainen, eli lukuarvo 10-11 on parempi vai onko ?

    Niin itse aloitukseen, iltapäivälehdethän hakevat skuuppeja. Eipä sen puoleen blogaajakin ilmeisesti pyrkii jonkun verran kärjistämään. Niin toinen asia mitä olisi voitu tuoda enemmän esiin on että millä perusteella koletasot ovat nousseet karppauksen takia, ellei 4.000 tutkitun joukossa ollut erityisesti karppaajia, eli syyn etsiminen karppauksesta. Niin ja parhaimmillaanhan saattaa olla ettei ylipainoinen karppaaja laihduttuaan 20 – 40 kiloa käytä määrällisesti paljoakaan enempää rasvaa kuin ennen karppauksen aloittamista.

    Tykkää

  21. Palataanpa vielä siihen p-arvoon
    Jos p<0.01 tulos on tilastollisesti erittäin merkittävä
    Jos p<0.05 tulos on tilastollisesti merkittävä
    Jos p<0.1 kyseessä on trendi
    P luku kertoo sen, että millä todennäköisyydellä tulos on virheellinen. Eli jos p=0.01 on 1:n prosentin todennäisyys, että tulos on väärä.

    Rajat on vedetty näin korkealle siitä syystä, että mittauksissa on aina sellaisia tekijöitä, joita ei voida kontrolloida. Siis pienet virhelähteet, joita Sundqvist kuvailee, eivät muuta mitään. Silti tulos on trendi, joka tarkoitttaa sitä, että on mahdollista, että muutos on merkittävä, mutta aineisto ei anna tulokselle perustetta.

    Tilastollinen merkitsevyys tarkoittaa sitä, että tilastot sanovat, että muutos on merkittävä. Näin voi käydä, jos käytetään väärää tilastollista mallia, eli unohdetaan sekoittavat tekijät. Fogelholm mainitsi jo yleisen painon nousun. Myös ikääntyminen voi vaikuttaa tuloksiin. Tosin ikääntymisellä ei tutkimuksessa havaittu olevan vaikutusta. Silti sellainen voi olla, jos ikäryhmät on valittu 'sopivasti'.
    Tilastolliseen merkittävyyteen liittyy toinenkin ongelma. Kun otoskokoa kasvatetaan, niin pieninkin muutos tulee tilastollisesti merkittäväksi. Käytännössä sillä ei ole välttämättä merkitystä, vaan se johtuu hallitsemattomista tekijöistä, joita välttämättä aina esiintyy. Siksi otoskoon kasvattaminen ei anna mitään ratkaisua ongelmaan.

    Summa summarum: Peruskysymys on ihan perusteltu. Näyttää siltä, että tuloksista vedetyt johtopäätökset ovat poliittisia.

    Tykkää

  22. ….että tämmöstä tietoa:

    Vuosina 1966-72 tehtiin KELAn toimesta laaja ns. autoklinikkatutkimus. Nimi tulee kiertävästä autoklinikasta, jossa tutkittiin kymmeniä tuhansia eri-ikäisiä suomalaisia ympäri maata. Tutkimuksen tarkoitus oli mm. selvittää eri sairauksien yleisyyttä. Tutkittavia asioita olivat olemassa olevien sairauksien lisäksi pituus, paino, kehon rasvaprosentti, verenpaine sekä useat verikokeista mitattavat tekijät. Tutkittavilta selvitettiin mm. veren kolesterolipitoisuus. Kentällä tehtyyn selvitykseen liittyi myös usean vuoden seuranta. Sen tarkoituksena oli selvittää, miten eri mitatut tekijät ennustavat tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden kuolleisuutta.

    Viiden vuoden seurannassa todettiin, että esimerkiksi miehillä, jotka seurannan alussa olivat 40-59-vuotiaita, oli sama kuolleisuus veren kolesteroliarvon ollessa 5,2 ja 7 välillä. Kuolleisuus oli tätä suurempi jos kolesteroliarvo oli alle 5 tai jos se ylitti 7. Kuitenkin jyrkästi kuolleisuus lisääntyi vasta, kun veren kolesteroliarvo ylitti tason 8,8. Tästä tutkijat päättelivät, että sopiva veren kolesterolitaso on miehillä 5-7 millimoolia litraa kohden. Naisilla vastaava suositus oli 6-9 millimoolia litraa kohden. Tämä suositus perustui erääseen kaikkien aikojen laajimmista ja perusteellisimmista suomalaisista tutkimuksista.

    Tykkää

  23. THL?

    Jälleen yksi suuri julkisen sektorin virasto, joka on täynnä toinen toistaan turhempia veroelättejä.

    Miten ihmeessä ikääntyvällä ja hirveällä vauhdilla velkaantuvalla Suomella on varaa kaikkeen tällaiseen?

    10 Miljardia vuodessa syömävelkaa, että voimme rahoittaa tällaisten turhakeviraston työntekijöiden vuotuiset palkankorotukset!

    Tykkää

  24. Olihan tuo P Puskan johtopäätös hurja.

    Ensinnäkin, kuinka moni karppaa ja kuinka karppaa? Karppaus ei ole sitä, että vaihdetaan hiilihydraatit eläinrasvoihin. Pieni osa karppaajista käyttää runsaasti voita. Suurempi osa on vaihtanut runsaan margariinin käytön kohtuullisen tai pieneen voin käyttöön. Mutta nämä eläinrasvat ovat vain pieni osa karppausta. Ja todellakin, meillä ei ole mitään faktaa siitä, kuinka ihmiset todellisuudessa karppaavat tai kuinka suuri heidän osuutensa on väestöstä.

    Toisekseen, karppauksesta tuli muoti-ilmiö vasta pari vuotta sitten ja huippu oli ehkä viime vuonna. Kun otetaan huomioon se, että tutkimus alkaa jo vuodesta 2007, miten voidaan tehdä johtopäätöksiä, että karppaus on kohonneiden kolesteroliarvojen takana.

    Kolmanneksi, missä ovat ne tutkimukset, joissa lievästi kohonneet k-arvot (5-6) ovat riski sydäninfarkteille (verrattuina <5). Jopa kovan koululääketieteen äänekäs puolestapuhuja dosentti Myllykangas on todennut kolesterolilääkkeiden syönnin olevan useimmiten aivan turhaa, hyödyt eivät ole haittoja suuremmat.
    Ilmeisesti P Puska on jämähtänyt menneille vuosikymmenille eikä tajua, että ihmiset ovat nykyään hyvin koulutettuja ja osaavat ajatella itse. Jos veriarvot ovat kunnossa (monet karppaajat tarkistavat ne) ja paino on huomattavasti pudonnut, miten se voi olla "väärin laihdutettu". Koska tohtori Puska on muuten viimeksi tehnyt käytännön lääkärityötä.

    Tykkää

  25. Kyseessä olleen tutkimuksen tuloksista oli taas vedetty johtopäätöksiä, joissa oikaistaan mutkia suoraksi niin että hirvittää. Juurihan hiljattain saimme kuulla vastaavasta Kanadalaisesta tutkimuksesta, jossa oli kysytty paljonko olette syöneet kananmunia elämänne aikana ja sitten mitattu kolesteroli. Sen perusteella sitten oli todistettu kananmunan vaarallisuus.

    Tilastotieteessä pitää olla erityisen varuillaan, sanonta ”vale, emävale, tilasto” ei ole ihan tyhjästä temmattu. Amerikassa on muuten tehty tutkimus, jonka mukaan harvinaisen etunimen omaavilla on kolminkertainen riski rikosrekisteriin yleisiin nimiin verrattuna. Mitäs luulette, auttaako äiti lastaan pysymään kaidalla polulla antamalla hänelle nimeksi John tai Bill? (Vinkki: todellinen syy selviää esim. tutkimalla olympialaisten pikajuoksujen lähtölistan nimiä).

    Tykkää

  26. En minäkään usko, että tutkimuksen osoittama kolesterolitasojen nousu johtuu karppauksesta, mutta silti on huomautettava esimerkiksi tästä virhepäätelmästä edellisessä kommentissa:

    ”missä ovat ne tutkimukset, joissa lievästi kohonneet k-arvot (5-6) ovat riski sydäninfarkteille (verrattuina 5.34, niin se voi luonnollisesti tarkoittaa sitä, että yläpäässä joukko ihmisiä siirtyy eräässä toisessa kommentissa mainitun 8.8 rajan yläpuolelle, jossa kuolleisuus lisääntyy merkittävästi.

    Tykkää

  27. ….että yläpäässä joukko ihmisiä siirtyy eräässä toisessa kommentissa mainitun 8.8 rajan yläpuolelle, jossa kuolleisuus lisääntyy merkittävästi.

    Onko Sinulla JL jotain parempaa tietoa? Vai heititkö kommentin lonkalta?
    Karppifoorumilta löytyy varmaan muutama tuhat vapaaehtoista, jotka voisi testata? Ainakin uskoisi, että suostuisivat ihmiskokeeseen? Miten olisi ilmainen terveystarkastus THLn laskuun,karppaajat?

    Tykkää

  28. Nyt herää kysymys, miten paljon uutta elämää tekee se, että lääkäriksi kouluttautunut rupeaa miettimään sitä, onko kolesterolitaso 6,9 mmol/l henkilöllä A parempi kuin 4,7 mmol/l henkilöllä B.
    Kumpi kuolee ensin sv-tauteihin vai kuoleeko kumpikin johinkin muuhun?
    Miten on laita miehen puolison?
    Vaikeaa on lääkärinä selvittää tutkimusasetelman pohjalta vaikkapa seuraavien lisätietojen perusteella jotain.
    Jos oletetaan tilanne, että henkilö B on nainen. Hän tupakoi ja on stressaantunut työn ja kodinhoidon välillä. Palkka hädin tuskin riittää vuokraan ja TV-lupaan. Eroprosessi on ollut raskas ja yhteishuoltajuus on vaivalloista.

    Mies A nauttii hyvästä ja mukavasta työstä. Miehen puoliso, jolla on 5,8 mmol/l, silittää miehen paidat ja siivoaa säännöllisesti ynnä nauttii elämästä.
    He käyvät usein ulkona syömässä.
    Puoliso (nainen) nauttii joka päivä 2-3 viinilasillista alkoholia. Mies ei juo lainkaan, mutta polttaa 5-10 savuketta päivässä.
    Miksi lääkäriksi kouluttautunut lähtee tutkimaan asioita? Jos/kun näiltä henkilöiltä saadaan vielä lisää eloon vaikuttavia tekijöitä, vaikkapa karppaus, kasvissyöjyys, yksinäisyys, harrastukset (liikunta, tietokoneet, riippuliito, kuumailmapallo,..)

    Asioitahan tulee varmaan tutkia, mutta eikö olisi aika rajata tätäkin tekemistä?

    Jotenkin tulee sama ajatus kuin edellä kuin edellä OPP
    THL?

    Jälleen yksi suuri julkisen sektorin virasto, joka on täynnä toinen toistaan turhempia veroelättejä.

    Miten ihmeessä ikääntyvällä ja hirveällä vauhdilla velkaantuvalla Suomella on varaa kaikkeen tällaiseen?

    10 Miljardia vuodessa syömävelkaa, että voimme rahoittaa tällaisten turhakeviraston työntekijöiden vuotuiset palkankorotukset!

    OPP

    4.9.2012, klo 10.00permalink

    Tykkää

  29. Käsittämätöntä, että tutkijana esiintyv ihminen ei osaa tulkita yksinkertaisen ryhmävertailun tuloksena annettua p-arvoa, vaan sotkee sen ryhmien eroihin mitatun muuttujan absoluuttisissa arvoissa! Uskomatonta shaibaa!!

    Mittalaitteiden virheestä kohkaaminen on tässä nimenomaisessa tapauksessa erityisen pöhköä, koska otoksen koon kasvaessa satunnaisten virheiden vaikutus pienenee.

    Christer kommentoi: Keskustelin asiasta ystäväni kanssa. Tämä on jo toinen kommentti jossa asiaa viedään tarkoituksellisesti sivuun ja myös sotketaan asioita tahallaan.

    1) Matematiikka on laskemista numeroilla ja lopputuloksen pyöristämistä tietyillä ehdoilla.
    2) Tutkimus on työtä jossa saatetaan käsitellään numeerisia lukuarvoja ja niiden lopputuloksista tehdään johtopäätöksiä.

    Johtopäätösten tekemisessä pitää olla mukana virhetarkastelu jossa arvioidaan tutkimuksen laatu, mm. virhemarginaali.

    Matematiikkaan tai tutkimukseen ei kuulu lähtöarvoissa asettaa mittaukselle esim. yhdeksän prosentin virhettä tai liikkumavaraa, jollei juuri sitä asiaa tutkita ja/tai mitata.

    Asia ei muutu siitä, että esietty väite on tehty pienellä joukolla henkilöitä, jotka ovat vielä vaihtuneet näytteenoton aikana, ja siitä on vedetty koko Suomea koskeva johtopäätös. Sekä virheellisestä johtopäätöksestä tehty toinen, vielä virheellisempi ennuste. Kuten mainittua, virhettä tapahtuu sekä mittalaitteissa että mittatavoissa. Tässä tapauksessa mittalaitteiden virhe saattaa olla jäänyt mittatavasta johtuneen virheen varjoon. Eikä vielä ole tietoa millä tarkkuudella mittalaitteet ovat mittauksensa suorittaneet.

    Tutkimuksen alustuksessa kerrotaan mitä ollaan tekemässä, millä välinein ja millä matemaattisilla kaavoilla. Ja mikäli matemaattiset kaavat on johdettu, ne esitetään erikseen kaikkien tarkastettaviksi. Tutkimus on avointa.

    Onko meillä nyt otsikoitu tutkimuksen sijaan oletus?

    Tykkää

  30. Ei voi kuin ihmetellä kuinka kauan THL saa manipuloida ihmisiä virheellisillä terveysväitteillään.

    Luultavasti niin kauan kuin Pekka Puska on talossa mennään hänen valitsemallaan tiellä ja isojen elintarvikeyhtiöiden mannekiinina.

    Onkohan Puskalla tulossa kampanja Raision eduksi koska myrkkytarvikkeiden avulla tehtyjen kasvisrasvojen menekki on laskenut.

    Saisi jo lopettaa tuon suojatyöpaikan ja aloittaa rehellinen työ terveyden ja hyvinvoinnin vuoksi.

    Puska ei voi enää rasvalinjaltaan poiketa koska ei myönnä virheitään ja virheellisiä tutkimuksiaan jotka on kumottu jo useasti.

    Tykkää

  31. On se hyvä et, tällainen THL on olemas, etteivät nää kaikenmaailman puoskarit saa ylivaltaa ihmisten ruokailutapojen ohjailussa. ´Huonon´geeniperimän omaavana olen kuunnellut tarkalla korvalla, mitä maamme virallinen ´terveyspoliisi´sanoo, ja uskon heidän sanomaansa — se toimii; veranpaineeni pysyy hallinnassa ja suoli toimii; vakuuttavaa oli mielestäni jo 1969 saamani hoito Hyksin Meilahdessa ja mukanani ´sieltä saamani rukailu- ja elämänohjeet; myös psyykkisiin asioihin käskivät kiinnittää huomiota;( tarkoittivat sillä nykykielellä sanottuna ´vitutuksen määrän hallintaa ) . Olen iloinen, että olen näinkin terve ja voin syödä mielin määrin mm. ruisleipää ja muita vanhankansan teveysvaikutteisia ravintoaineita. Vanhempani syöttivät minua jo poikasesta asti monipuolisilla vahvasti antioksidantti- ja flavonoidipitoisella ruokavaliolla; ainoa ruokailutottumusvirhe oli rasvaisen maidon ja muiden rasvaisten eläinkunnantuotteiden runsas syöminen. Kunnallinen terveyspalvelu teki minulle n. 15 v, sitten ´terveyspoliittisen riskianalyysin´ ja Mönttisen Ari suositteli minulle, mm. vanhempieni infarktikuolemien perusteella´, lähes nyky-Thl-suositusten mukaisia ruoka- ja elämänojeita, joista olen pitänyt ja tulen pitämään kiinni…. hyvä, että ihminen voi tehdä valintoja parhaaksi-katsomallaan tavalla: Aikoinaan Sotkamon ´raitilla´ poliisi kiinnitti huomiota paikallisen herrasmiehen juomatapoihin, kun mies sekotti kaljaansa illodiinia voimakkaasti pulloa ravistaen; poliisi virkkoi näet, että ´ennenhän sitä juo vaikka sonnin kusta kuin tuollaista myrkkyä´; ´se on kuka mistäkin tykkkää´, totes herra ja otti huikat.
    terveysterveisin Eepi 2

    Tykkää

  32. Korjaanpa tuon edellisen kommenttini muotoilua. Se meni nähtävästi sekaisin tallennettaessa, eli…

    En minäkään usko, että tutkimuksen osoittama kolesterolitasojen nousu johtuu karppauksesta, mutta silti on huomautettava esimerkiksi tästä virhepäätelmästä edellisessä kommentissa:

    “missä ovat ne tutkimukset, joissa lievästi kohonneet k-arvot (5-6) ovat riski sydäninfarkteille (verrattuina alle 5)”

    Jos kolesterolitasojen keskiarvo nousee 5.25:stä 5.34:ään, niin se voi luonnollisesti tarkoittaa sitä, että yläpäässä joukko ihmisiä siirtyy eräässä toisessa kommentissa mainitun 8.8 rajan yläpuolelle, jossa kuolleisuus lisääntyy merkittävästi.

    Eli kommenttini koski tilastojen tulkintaa. Kaikki ihmiset eivät tietysti ole mittauksissa tuossa keskiarvojen lähellä. Hajonnasta minulla ei ole tietoa, joten se osa ”heitettiin lonkalta”.

    Niin ja jos karppauksen vaikutuksia todella haluttaisiin tutkia, niin pitäisihän siinä olla verrokkiryhminä ”karppaajat”, ”hiilihydraattitietoiset” ja ”thl-läläiset”.

    Tykkää

  33. Lääkäreiden mielestä syyt sairauksiin ovat ylipaino, viina tai tupakka. Jos mikään näistä ei ole ongelma, on syy ”geneettinen”.
    Meillähän on ollut ties kuinka pitkään markkinoilla ns. kevytlevitteitä, siis juurikin näitä Puskan terveystuotteita. Ylipaino-ongelmista ei kuitenkaan ole päästy mihinkään. Nyt vedän ihan mutulla, että olisin nähnyt tutkimuksen, että ylipaino-ongelmat eivät enää kasva, olisiko syy karppauksen:).

    Totuushan on, ettei elävässä elämässä ole sellaista kuin keskiarvoihminen. Mikä sopii toiselle, ei sovi toiselle. Tavallinen ihminen voi kokeilla vaikkapa jotain ruokavaliota kolme kuukautta (ei se ketään tapa) ja testauttaa sitten veriarvonsa. Tai lievemmin jättää jonkun yksittäisen ruoka-aineen pois. Jos olo on parempi ja arvot hyvät/parantuneet, on se ainoa tieto minkä ihminen tarvitsee; ihan riippumatta siitä kuka mitäkin suosittelee.

    Tykkää

  34. Kiitos vastauksestasi!

    Kommentoinnissa asiaa viet kyllä nyt ihan tarkoituksella sivuun itse. Perehdypä nyt siihen mitä tarkoittaa nollahypoteesin hylkäämiseen liittyvä p-arvo. Jos siellä lukee jonkun vertailun kohdalla ”p=.09” se ei totisesti tarkoita ”lähtöarvoissa asetettua yhdeksän prosentin virhettä”, niinkuin kauhistelet. Jä pääviestihän tuossa tutkimuksessa on, että arvojen kasvu on tilastollisesti merkitsevää, eli tieteessä yleisesti käytetyllä riskitasolla voidaan havainto yleistää perusjoukkoon.

    Ikävintä tekstissäsi (kolesterolidebattiin puuttumatta) on se, että asetut tutkijan kaavussa, auktoriteettina, ilkkumaan tutkimusta lukijoille. Osa lukijoista tekstisi varmasti nielee, erityisesti jos sanomasi on mieluisa. Tekstissäsi kuitenkin paljastuu kyllä karulla tavalla se, että et ymmärrä tuon tutkimuksen analyysistä tai tilastollisen testaamisesta edes alkeita, ja sinun ei pitäisi lähteä edes matemaatikkoystäväsi tuella sitä kommentoimaan.

    Tekstisi on tässä lähinnä demagogiaa, ja valheellista sellaista. Tuontyyppinen höpöstelyargumentointi vie pohjan kaikilta viesteiltäsi, olivat ne sisällöllisesti oikeita tai vääriä. Jos haluaa esiintyä asiantuntijana, pitäisi huolehtia, että on sellainen.

    Christer kommentoi: Voisitko rauhoittua? Yritän rakentavalla tavalla osoittaa yhdessä ystäväni kanssa miten epävarmalla pohjalla kokonaiskolesterolin mittaukset lepäävät. Puhumattakaan siitä miten on päädytty outoon tulevaisuuden skenaarioon, että satoja ihmisiä kuolee sydänsairauteen sen takia kun kokonaiskolesteroli nousee tilastollisesti katsoen erittäin vähän.

    Kun nyt olet tutkijana tällä itse esillä, niin voisitko ihmetellä kanssani miksi raportissa vaietaan siitä tosiasiasta, että triglyseridi- ja HDL-kolesteroliarvot ovat PARANTUNEET viiden viime vuoden aikana? Raakadata toimitettiin minulle vahingossa, pyytämättä. Se on siis poimittavissa THL:n tietokannoista. Minulla ei ole itselläni pääsyä sinne.

    Tykkää

  35. Minusta olisi mielenkiintoista tietää moniko ihminen todellisuudessa syö THL:sittäin 50-60%:a hiiihydratteja päivässä. Niin no varmaan kasvissyöjät.

    Tykkää

  36. ”Christer kommentoi: Voisitko rauhoittua? Yritän rakentavalla tavalla osoittaa yhdessä ystäväni kanssa miten epävarmalla pohjalla kokonaiskolesterolin mittaukset lepäävät…”

    Ongelma tässä on, kuten useakin nimimerkki on jo todennut, että ainoa asia jonka kirjoituksesi osoittaa, on se, ettet ole ollenkaan ymmärtänyt tutkimuksessa käytettyä datan käsittelyä etkä tilastollisia menetelmiä. Tämän vuoksi, mitään ”rakentavaa” ei teksistäsi voi löytää, koska jo lähtökohdat ovat aivan poskellaa. Vastaava virhe olisi sekoittaa esim. litrat ja sentit keskenään ja siten kauhistella outoja tuloksia tältä pohjalta.

    Kriittinen suhtautuminen tieteellisiin julkaisuihin on aivan paikallaan, muttei niitä kannata kommentoida ellei oikeasti ymmärrä mistä on ollut kysymys. Tekstistäsi myös paistaa ikävästi läpi, että koitat vääntää omaan maailmankuvaasi sopimatoman tuloksen väkisin jonkinlaiseksi vitsiksi ja salaliitoksi. Ikävä kykkä näyttää siltä, että tälläinenkin blogaajan omiin väärinkäsityksiin perustuva ”kritiikki” uppoaa moniin samanmielisiin.

    Christer kommentoi: Tämä on turhaa, mutta toistan edelleen samaa asiaa. Tutkimuksen tilastolliset rajoitukset eivät salli julkisuuteen tuotuja propagandistisia väitteitä.

    Toinen tutkija, katso Suomen Lääkärilehden julkaisusta taulukkoa nro 2. Siinä taulukossa esitellään kokonaiskolesterolitason jakaumat, keskiarvot ja hajonnat ikäryhmittäin vuonna 2012 FINRISKI-tutkimuksessa. Siinä ilmoitetaan keskiarvoksi miehillä 5,25 ja keskihajonnaksi 1,08 (!). Naisilla vastaava tilanne saman suuntainen. Eikö tämä ole varsin suuri keskihajonta, joka ei millään voi perustella, että vedetään johtopäätöksiä jostain sadasosan lukuarvosta?

    Voisimmeko jatkaa keskustelua esimerkiksi tästä suuresta keskihajonnasta?

    Tykkää

  37. ”ettet ole ollenkaan ymmärtänyt tutkimuksessa käytettyä datan käsittelyä etkä tilastollisia menetelmiä.”

    Keskustelun pointti ei sittenkään liene hiusten halkominen tilastomatematiikasta. Pointti on se, mihin perustuu Puskan väite siitä, että kolesteroliarvojen nousu johtuu voin (eläinrasvan) lisääntyneestä käytöstä.

    Varmasti P Puska on saavuttanut tarkoituksensa. Iso osa suomalaisista on edelleenkin hyvin auktoriteetti- ja viranomaisuskoista. Kun sama mies saa esittää vielä Ylen pääuutislähetyksessä näkemyksiään ilman, että toimittaja esittää yhtäkään kriittistä kysymystä, useimmille niille, joita asia ei kauheasti kiinnosta, Puskan käsitys on sama kuin totuus.
    Minulla ei ole lapsenuskoa viranomaisiin. Varmasti suurin osa on silti pätevää väkeä. En kuulu myöskään Antti Heikkilän ihailijoihin, ristiriitainen mies, mutta voi hän joskus olla oikeassakin.

    Tykkää

  38. Eikös cristerin pitäisi mieluummin lähteä miettimään mistä tämä keskiarvon muutos on tapahtunut, aiheutuuko se kenties esim alle 5,2 arvojen noususta ja yli 6,00 laskusta -> todennnäköisesti turvallisempaa kuin vice versa.

    Mitäköhän lukuja sitten pitäisi vertailla ?

    Niin onko 1,08 keskihajonta sitten suuri ? Varmaan jos havaintoarvot oisivat väliä 4,15 – 6,35. Niin millä välillä kolestroliarvot sitten liikkuvat ? Ehkä vielä suuremmalla skaalalla.
    Niin kuinka montaa 3,5 kolearvoa tarvitaan tasapainottamaan 8,0 kolearvo.

    Tykkää

  39. ”Eikö tämä ole varsin suuri keskihajonta, joka ei millään voi perustella, että vedetään johtopäätöksiä jostain sadasosan lukuarvosta?”

    Ei Christer. Keskihajonta on aineiston vaihtelua kuvaava luku. Ts. keskihajonta on sitä pienempi, mitä tiiviimmin esimerkiksi kolesteroliarvot sijoittuvat keskiarvon lähelle.

    Esittämäsi ajatus, että väestön kolesteroliarvojen muutosta mitattaisiin mittaamalla aina samoja henkilöitä on ehkä hieman keskeneräinen. Jos mietit tätä tarkemmin, niin huomaat, että silloin mitattavien ikä olisi jokaisella mittauskerralla korkeampi eikä enää vastaisi väestön ikäjakaumaa. Niinpä tuloksetkaan eivät kuvaisi koko väestön kolesteroliarvoja oikein.

    Tykkää

  40. MAKKARAUSKOVAISET

    Hohhoijaa millaista tekstiä taas koko blogi täynnä. Täysin käsittämätöntä on tämä ”karppaajien” ”hiilari” ja Puska-viha. Tekstisi on täysin ala-arvoista.

    Menkää kuulakaas karppaasit Aasiaan katsomaan mitä he siellä syövät ( riisiä = ”pahoja””hiilareita” ), eikä ole siellä sydämet ollenkaan niin kovilla kuin teillä yksioikoisilla ja rasittavilla makkarauskovaisilla.

    Jotenkin surullista aina uudelleen ja uudelleen huomata miten helposti ihmiset ovat vietävissä milloin mihinkin hullutukseen.

    Tykkää

  41. Professori Erkki Vartiainen on kirjoittanut näin:

    Laboratorioiden tarkkuudesta määrittää kolesterolia olemme keskustelleet ensimmäisiä kertoja jo vuosikymmen sitten (en muista ihan tarkkaan vuosikymmentä ). Mutta vakavasti puhuen. Kolesterolin määrityksessä, jossa arvioidaan väestötason muutoksia tilastollinen merkitsevyys, tarkkuus, jolla laboratorio voi yleensä määrittää kolesterolia ja sen kansanterveydellinen merkitys ovat hyvin lähellä toisiaan. Mietimme pitkään pitääkö laboratorioarvoja korjata sen mukaan mikä meidän taso on ollut CDC standardeihin. Aiemmin emme ole korjanneet .Kuitenkin pohdintojen jälkeen tulimme siihen tulokseen, että parhaan arvion kolesterolitasojen muutoksesta saa, jos arvot korjataan. Näin tehden tämä on paras mahdollinen estimaatti muutoksista. Olemme artikkelin pohdinnassa kertoneet miltä tulokset näyttäisivät, jos korjausta ei tehtäisi. Eli kaikki data on siellä ja jokainen voi tehdä siitä omat johtopäätöksensä. Maailmanlaajuisestikin meidän laboratorion standardointi on parasta mihin vuosikymmenien aikana minkään tutkimusryhmän laboratorio on pystynyt. Viitteen löydät SLL jutusta. Tiedämme myyntitilastoista tyydyttyneen rasvan kulutuksen nousun, joten olisi kummallista, jos kolesterolitaso ei olisi noussut. Meillä on ravintohaastattelu data työn alla. Valmistuu syksyn aikana. Mielenkiintoista nähdä tulos. Voi myös olla että kolesterolitason muutos on parempi mittari ruokavalion muutoksille kuin ihmisen kertoma mitä he syövät. Jää nähtäväksi.

    Tyydyttynyt rasva –kolesteroli –sydäntaudit tarinaan liittyvät tutkimukset tunnemme molemmat perinpohjaisesti. Olemme vain johtopäätöksistä olleet 1970-luvulta lähtien erimieltä. Minun tilanteeni on sikäli helppo että olen samaa mieltä useiden kansainvälisen tutkijaryhmien tekemien raporttien kanssa: meillä on riittävä näyttö pyrkiä muuttamaan kansanravitsemusta vähemmän tyydyttyneitä rasvoja sisältäväksi. Sinä olet ollut eri mieltä. Vuosikymmenien aikana tästä on tehty kymmeniä yhteenvetoja, jotka ovat aina päätyneet samaan tulokseen. Viimeisin US kansallisten suositusten taustalla ollut tutkijaraportti arvioi, että tyydyttyneen rasvan suositus pitäisi muuttaa 10 %:sta 7 %:iin. Juorun mukaan US lihateollisuus sai aikaan sen että virallinen suositus pysy 10 %:ssa. Suomessahan me lähdimme 1970-luvulla yli 20 %:sta. Vuonna 2007 se oli n 12 %. Henkilökohtaisesti minua ihmetyttää, että vastoin tätä järkyttävän vahvaa tutkimusaineisto ja siitä tehtyjä kansallisia ja kansainvälisiä suosituksia eri maissa muutama asiantuntijana esiintyvä henkilö saa median ja kansalaiset uskomaan muuta. Toivon hartaasti, että arvioni sydäntautien lisääntymisestä on väärä, mutta pelkään että olen oikeassa. Jos taudit lisääntyvät niin ei tarvitse ainakaan virkamiehiä syyttää, ettei asiaa arvioitu etukäteen.

    Ystävällisin terveisin

    Erkki

    Erkki Vartiainen, LKT, professori

    Ylijohtaja

    TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS

    Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala

    Erkki Vartiainen, MD, PhD, Professor

    Assistant Director General

    NATIONAL INSTITUTE FOR HEALTH AND WELFARE (THL)

    Tykkää

  42. Yllä näkyvä kirje siis osoitettu mm. professori Kari Salmiselle, minulle ja muille asiasta kiinnostuneille terveysalan toimijoille.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s