Hyvinvointivaltiossa asuu pahoinvointikansa

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

 

Suomalaisten hyvinvointia on taas tutkittu. Moni meistä voi todella hyvin. Yhteenvetona emme todellakaan jää luokalle, mutta kaikilla ei mene niin kauhean hyvin. Se on huolestuttavaa. On syytä kantaa huolta eriarvoistumisesta.

 

MITEN SUOMI VOI?

Yli 7000 suomalaista vastasi valtakunnalliseen Hyvinvointibarometriin, jonka toteutti taas tänäkin vuonna johtava hyvinvointimedia Terve.fi. Saimme tietoa suomalaisten voinnista ja suhtautumisesta hyvinvointiin.

Kansallinen Hyvinvointibarometri 2012 -kyselytutkimus toteutettiin nyt kolmatta kertaa. Tutkimusaineiston ovat analysoineet yhdessä Terve Media Oy:n kanssa 15/30 Research Oy ja M3 Research Oy.

Kyselytutkimus toteutettiin kesä-heinäkuun aikana useissa verkkomedioissa, ja siihen vastasi kaikkiaan 7319 suomalaista. Heistä naisia oli 79% ja miehiä vain 21 prosenttia. Tämä kertoo minulle, että kyselytutkimukseen vastattiin pääosiltaan naisille suunnatuilla terveyssivustoilla ja kohdennettuun kyselyyn eivät miehet kovinkaan suurella innolla lähteneet mukaan. Tämä on vahinko.

En usko tämän miehisen näkökulman puuttumisen vaikuttaneen kovinkaan paljon barometrin lukemiin. Lisää miehistä näkökulmaa toivotaan sitten ensi vuonna. Julkistamistilaisuudessa oli läsnä enemmän naisia kuin miehiä.

Vastauksia kertyi pääosin Etelä-Suomessa asuvilta. Esimerkiksi lappilaisia tällaiset ”etelän kotkotukset” eivät valitettavasti juurikaan kiinnostaneet. Melkein puolet vastaajista (47%) asui isossa kaupungissa. Maaseudun näkökulmaa tarjottiin 15 prosentin verran.

Kolmannes vastaajista ilmoitti olevansa toimihenkilö, eläkeläisiä oli 13% ja vailla työtä oli 7 prosenttia. Rikkaat eivät vaivautuneet vastaamaan. Valtaosalla vastaajista oli alle 2700 euron kuukausitulot (brutto).

Tutkimuksesta kävi ilmi, että 62% suomalaisista antaa hyvinvoinnilleen arvosanaksi 8-10. Suomalaiset voivat siis edelleen mukavasti, mutta on aiheellista kantaa huolta Suomessa ilmenevästä eriarvoistumisesta. Jopa 80 % barometrin vastaajista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä väittämästä, että Suomi on hyvinvointivaltio, missä hyvinvointi eriarvoistuu nopeasti eri syistä johtuen.

Samaan aikaan suomalaisilla riittää silti uskoa hyvinvointivaltioon kaikille lähtökohtaisesti tarjottavana mahdollisuutena. Yhteensä 67 prosenttia vastaajista on jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että hyvinvointivaltio Suomessa jokaisella on mahdollisuus hyvään elämään.

Suomalaiset ovat suurimmaksi osaksi onnellisia. Uskomus suomalaista hiukan surkeina mörökölleinä ei saa Hyvinvointibarometrista täyttä vahvistusta. Kyselyyn vastanneista jopa 64% ilmoittaa olevansa usein tai jatkuvasti onnellinen. Hyvinvointibarometrissa 2011 suomalaisten onnellisuusprosentti oli 61. Onnellisimmat suomalaiset ovat koululaisia, opiskelijoita ja vanhempain/hoitovapaalla olevia. Vähiten onnea löytyy työttömän, eläkeläisen ja 50-59 -vuotiaan elämässä.

Suomalaisten elämä ei silti ole jatkuvaa ruusuilla tanssimista. Kyselyyn vastanneista 18% ilmoittaa olevansa jatkuvasti tai usein ahdistunut ja 14% jatkuvasti tai usein masentunut. Jatkuvasti tai usein surullisia suomalaisista on jopa 17 prosenttia. Yli kuudensadan vastauslomakkeesta löytyi ilmoitus jatkuvasta syrjäytymisestä.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana tutkimus osoittaa, että varsin moni rakentaa ystävyyssuhteensa internetin varaan! Internet ajoi täpärästi ohi naapuruussuhteista. Ilman muuta tärkeimpänä pidettiin suhdetta omiin lapsiin ja puolisoon. Omien vanhempien ja ystävien sekä sisarusten varaan oli hyvä rakentaa sosiaalisuuttaan, ilmoitti tärkeäksi puolet vastaajista.

Hyvinvointibarometrissa kysyttiin myös suomalaisten ruokailusta ja ravitsemustottumuksista. Tutkimus paljastaa useita näkökulmia. Karppaajia, eli vähähiilihydraattista ruokavalio noudattavia, kömpi esiin koloistaan peräti 13 prosentin verran. Lisäksi peräti 53% suomalaisista huomioi hiilihydraattien saannin ruokavaliossaan. Eläköön hiilihydraattitietoinen ruokailu! Suuri osa suomalaista (72%) miettii aterioiden terveellisyyttä ja ravintosisältöä päivittäin tai lähes päivittäin.

Maku ajaa silti pohdinnoissa terveellisyyden ja ravintosisällön edelle, sillä päivittäin tai lähes päivittäin ruoan makua miettii 83% suomalaisista.

Me suomalaiset pistämme suuhumme hirvittävän määrän pillereitä purkista. Suomalainen täydentää ruokavaliotaan erittäin usein vitamiineilla ja hivenaineilla: niitä ilmoittaa käyttävänsä 87% tukimukseen vastanneista. Luontaistuotteita käyttää 23% vastanneista.

Joka kymmenes suomalainen käyttää kovia kipulääkkeitä vähintään päivittäin tai lähes päivittäin. Kivut vaimennetaan myös usein reseptivapailla pillereillä (5%).

Vanha väittämä suomalaisista kovina kahvinjuojina pitää tutkimuksen mukaan paikkansa. Päivittäin tai lähes päivittäin kahvia ilmoittaa käyttävänsä 75% vastaajista.

Vastaajista puolet tai yli puolet ilmoittaa, että oma aika riittää hyvin tai erittäin hyvin töihin, lepoon, kotitöihin, ihmissuhteisiin, liikuntaan sekä harrastuksiin ja vapaa-aikaan.

Hyvinvointibarometri paljastaa uutterasti töitä paiskivan kansan: peräti 67% suomalaisista ilmoittaa, että aika riittää hyvin tai erittäin hyvin töihin. Levon prosentit tulevat vasta tämän jälkeen: 54% kertoo, että lepäämiseen riittää aikaa hyvin tai erittäin hyvin.

Tutkimus osoittaa, että suomalaiset ovat varsin tyytyväisiä työtilanteeseensa. Keskimäärin työtilanteelle annetaan kouluarvosanaksi 8. Hyvinvointibarometrin vastaajista 70% antaa työtilanteelle arvosanan 8-10, mutta huomio kiinnittyy 18 prosenttiin, jotka antavat työtilanteelleen arvosanan 4-6.

Suuri osa meistä tiedostaa liikunnan tärkeyden ja haluaa muokata sen avulla kehoaan. Todellisuudessa tämä kuitenkin jää enemmän tiedostamisen ja toiveen tasolle, kun aikaa ja jaksamista siihen ei välttämättä kuitenkaan riitä tarpeeksi varsinkaan työssä käyvillä. Monet toivoivatkin lisää aikaa kuntoiluun tai painonhallintaan.