Kokonaisvaltaista terveyttä vuosien varrelta – Osa 1

Kokonaisvaltainen terveyslepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

Keräsin yhteen ravitsemus-, terveys- ja lääketieteen oivallisia saavutuksia vuosien varrelta. Tässä ensimmäisessä osassa on esillä kaikkein varhaisimmat oivallukset.

Noin 2 500 000 vuotta sitten esi-isämme (Homo habilis) eli Itä-Afrikassa rauhallista, välillä vaarojen sävyttämää varsin lyhyttä elämäänsä. Ihmisiä syntyi ja kuoli. Ravitsemuksesta, terveydestä ja sairaudesta vallitsi radikaalisti poikkeava käsitys verrattaessa nykymenoon. Esimerkkejä ihan alkuaikojen lääketieteellisistä toimenpiteistä:

Mustelmien ja haavojen päälle levitettiin omaa sylkeä nopeuttamaan parantumista. Kaikenlaisia piikkejä, tikkuja ja muita vierasesineitä opittiin poistamaan ihon alta. Lehtiä, savea ja yrttisekoituksia levitettiin avohaavojen päälle nopeuttamaan parantumista. Luonnonyrttejä kokeiltiin erilaisiin tautitiloihin. Menestykseen johtaneet yrttikokeilut pantiin mieleen ja tieto tästä välitettiin eteenpäin. Kolotuksiin ja lihasvammoihin käytettiin hierontaa. Poikki menneet luut lastoitettiin oksilla ja varvuilla. Myrkkykäärmeiden tai -hyönteisten pistäessä imettiin myrkky pois joko itse tai avustajan toimesta.

Arvioidaan että noin 100 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua (eaa) ihminen eli tyypillisesti metsästäjä-keräilijänä.

Mahdollisesti jo noin 11000 vuotta eaa (epävarma tieto) viljaa (ruista) viljeltiin Lähi-Idässä. Lähi-Idästä on näihin aikoihin varmuudella löytynyt varhaisimmat todisteet siitä, että ihminen on elänyt metsästäjä-keräilijänä ja siitä on myös sitten siirrytty maatalousvaltaisempaan suuntaan.

Noin 9000 vuotta eaa on todennäköisesti jo pidetty lampaita, vuohia ja sikoja kotieläiminä koillis-Turkissa. Kiinassa viljeltiin laajasti ensin hirssiä ja sitten riisiä. Pippuria opittiin käyttämään ja viljelemään Kaakkois-Aasiassa. Hunajaa opittiin ottamaan talteen.

Noin 8500 vuotta eaa lampaita pidettiin yleisesti laitumella pohjois-Irakissa ja niistä saatiin maitoa ja lihaa.

Noin 8000 vuotta eaa viljanviljely keksittiin Pohjois-Irakissa (epävarman tiedon mukaan viljaa viljeltiin jo 11000 eaa.). Vehnää ja ohraa kasvatettiin pelloilla ja tämä toi vaihtelua ruokavalioon. Tässä vaiheessa puhutaan maatalouden vallankumouksesta ja sen merkityksestä koko ihmiskunnalle. Perussa inkat keksivät käyttää ravinnoksi perunaa ja papuja. Uudessa-Guineassa alkoi taro-mukuloiden viljely. Hieman epävarman tiedon mukaan vuohia kesytettiin ja otettiin kotieläimiksi Länsi-Iranissa. Mahdollisesti lehmän jalostus lähti käyntiin Koillis-Afrikassa (epävarma tieto). Todennäköisesti merkityksellisistä kotieläimistä viimeisimpänä kesytettiin lehmä ja ensiksi lampaat, vuohet ja siat. Kahvipapuja ruvettiin keräämään talteen Afrikassa.

Noin 7000 vuotta eaa Syyriassa ja Turkissa harrastettiin laajamittaista vehnän jalostustyötä. Sokeriruokoviljelmät yleistyvät Uudessa-Guineassa. Meksikossa pelloille ilmestyivät sellaiset tutuiksi käyneet kasvikset kuin maissi, kesäkurpitsa ja paprika. Mahdollisesti viinirypäleitä ja riisiä sekoittamalla on tehty viiniä Kiinassa jo näin varhain (epävarma tieto).

Noin 6500 vuotta eaa päänsärkyä lievitettiin poraamalla reikiä päähän käyttäen hyvin alkeellisia työkaluja Euroopassa ja Aasiassa. Tämä menetelmä oli ihmisten kauhuksi käytössä Euroopassa vielä keskiajalla. Ilmeisesti ihan pienestä päänsärystä ei silloin valitettu! Vielä 1800-luvulla epilepsiaa lievitettiin päänporaamisella.

Noin 6400 vuotta eaa lehmiä alettiin pitää kotieläiminä yleisesti Turkissa. Ne antoivat maitoa ja lihaa.

Noin 6000 vuotta eaa vehnästä osattiin valmistaa yksinkertaista leipää erityisesti Lähi-Idässä. Epävarman tiedon mukaan ihminen olisi käyttänyt auraa peltojen kyntämiseen Persiassa (Iranissa). Sitrushedelmiä opittiin viljelemään Indokiinassa. Kiinassa osattiin kesyttää kanoja ja saatiin siitä lihaa ympäri vuoden. Kaakaon ja tomaatin jalostus käynnistyi Väli- ja Etelä-Amerikassa.

Noin 5000 vuotta eaa keksittiin peltojen keinokastelu Irakissa (Mesopotamiassa) ja Egyptissä. Sika, koira, vesipuhveli ja yllä mainittu kana kesytettiin Kiinassa ja näistä saatiin lihaa. Maissista kehitettiin mahdollisesti näin aikaisin ensimmäiset viljeltävät versiot Amerikassa (epävarma tieto). Uudessa-Guineassa alkoi banaanin viljely.

Noin 4500 vuotta eaa alettiin Niilinlaaksossa Egyptissä pitää kotieläimiä lihan ja maidon saamiseksi ympäri vuoden (lampaita, vuohia, lehmiä).

Noin 4000 vuotta eaa Indokiinassa (Thaimaassa) opittiin viljelemään riisipeltoja.

Noin 3500 vuotta eaa juotiin ensimmäistä kertaa viiniä ja olutta Iranissa. Kauan aikaa viinin syntysijoina pidettiin Egyptiä (3000 vuotta eaa), mutta vuonna 1991 tehtiin tärkeä arkeologinen löytö Iranissa ja nykyään väitetään viininjuonnin alkaneen siellä. Epävarmana tietona on mainittu viinirypäleiden ja riisin sekoitusta käytetyn viiniksi Kiinassa jo noin 7000 vuotta eaa.

Noin 3500 vuotta eaa keksittiin aura Iranissa. Jotkut lähteet vievät auran keksimisen jopa aikaan 6000 eaa.

Aikaan noin 3000 vuotta eaa ajoitettuja teräviä kiviä on löytynyt Mongoliasta. Mahdollisesti näitä on käytetty lääkinnällisiin tarkoituksiin (akupunktio?). Intiassa ilmestyi todennäköisesti näihin aikoihin lääkärikirja, jossa alkeellista selvitystä verisuonistosta.

Noin 2700 vuotta eaa Kiinan keisari Shen Nung tutki lääkekasveja ja kokeili ensimmäisenä akupunktiota.

Noin 2600 vuotta eaa on varma tieto, että maissista on jalostettu eri lajikkeita Amerikassa. Epävarma on tieto, että jalostus olisi alkanut jo 5000 vuotta eaa.

Vuonna 2595 eaa kiinalainen hallitsija Huang-ti teki ensimmäiset lääketieteelliset hoitotutkimukset. Hän tarkkaili, kuunteli ja tunnusteli potilasta sekä kysyi häneltä vointiin liittyviä asioita. Hän kuvaili miten sisäelimet pitivät sairaustiloissa tietynlaisia tyypillisiä ääniä.

Noin 2400 vuotta eaa Irakissa ja Iranissa käytettiin lääketieteessä yleisesti erilaisia hoitoja, joissa eläinten sisäelimiä tarkkailemalla voitiin tulkita miten potilas selviää sairaudessaan. Mitään varsinaista hoitoa ei annettu, muuta kuin rukoiltiin potilaan puolesta.

Noin 2000 vuotta eaa kuvataan varhaisimmillaan Gilgamesh eepoksessa aika tarkkaan kulkutauti nimeltään rutto.

Noin 1900 vuotta eaa ilmestyi Egyptissä gynekologian (naisten tautien) opaskirja (ns. Kahunin papyrus). Tiedettiin miten välttää raskaus ja mitä kuului raskauteen ja synnytykseen.

Noin 1800 vuotta eaa hapatettu leipä keksittiin Egyptissä.

Vuonna 1775 eaa Iranissa (Persiassa) ja Irakissa (Mesopotamiassa) lääkäreillä oli käytössä Hammurabin laki, joka oli alkuna lääketieteen etiikalle.

Noin 1700 vuotta eaa ruista alettiin viljellä Itä-Euroopassa.

Noin 1600 vuotta eaa egyptiläiset käyttivät risiiniöljyä ulostuslääkkeenä.

Vuonna 1550 eaa Ebersin papyrukselle Egyptissä kirjattiin varsin tarkkoja hoitosuosituksia nivelrikkoon, reumatismiin ja astmaan. Suositeltiin hakamatoja erilaisiin tartuntatauteihin ja kallovammoja pyrittiin hoitamaan leikkauksilla. Tunnettiin yli 700 erilaista ”lääkesekoitusta”.

Noin 1500 vuotta eaa muinaiset intialaiset eristivät reserpiinin Rauwolfia serpentina -kasvista ja saivat näin käyttökelpoisen nukutusaineen kirurgisia toimenpiteitä varten. Seuraavan 500 vuoden kuluessa kehitettiin ihonsiirtotekniikka mm. palovammojen hoitoon. Ayurvedasta, perinteisestä intialaisesta terveydenhoitojärjestelmästä, löytyy merkintä hindulaisesta pyhästä kirjasta, Atharvavedasta.

Noin 1000 vuotta eaa Aesculapiuksesta tehtiin kreikkalainen (myöhemmin roomalainen) lääketieteen jumala. Sai aikaan ensimmäiset lääketieteelliset seurat.

Noin 800 vuotta eaa egyptiläiset lääkärit antoivat potilaille rohtoja yhdessä maagisten loitsujen kera. Selvisi käsitys rohtojen annon syystä ja seurauksesta. Kokeellinen (empiirinen) lääketiede otti ensiaskeleitaan.

Vuonna 776 eaa tiedetään varmasti, että Kreikassa pidettiin ensimmäiset antiikin olympiakisat. Monet historiantutkijat ovat päätelleet olympiakisojen alkaneen jo 1000-luvulla eaa. Eliksen maakunnasta kotoisin ollut kokki Koroibos voitti stadionin juoksun (192,27 m) 776 eaa.

Vuonna 708 eaa antiikin olympiakisoissa painittiin ensimmäisen kerran. Tämä on jatkumoa perinteiselle urheilulajille missä mies miestä vastaan kilvoiteltiin ilman apuvälineitä.

Noin 700 vuotta eaa Chou dynastian aikoihin kiinalaisessa lääketieteessä syntyi käsite yin ja yang sekä viiden peruselementin oppi. Ihmisen terveys tasapainoili yinin ja yangin välillä. Terveydessä muodostui tärkeäksi tasapaino viiden elementin välillä: metalli, puu, vesi, tuli ja maa. Kiinalaisessa lääketieteessä oli muodostunut käsitys siitä, että veri kiertää ihmisen elimistössä suljetussa systeemissä. Piti odottaa noin 2300 vuotta ennen kuin tähän saatin vahvistus (Lääkäri William Harveyn tarkat kokeet)

Vuonna 688 nyrkkeily oli ensimmäisen kerran antiikin olympialaisten ohjelmassa.

Noin 600 vuotta eaa japanilaiset harjoittivat hoitoina hierontaa ja akupunktiota (kiinalaisten opeilla).

Noin vuonna 530 eaa kreikkalainen filosofi ja matemaatikko Pythagoras päätteli, että aivot ovat kaiken ajattelukyvyn keskus.

Noin 500 vuotta eaa ruista ruvettiin viljelemään Suomessa. Sanskriitinkielisistä teoksista löytyy terveysohjeita (Ayurveda).

Noin vuonna 470 eaa kreikkalainen lääkäri Alcmaeon Krotonista teki ensimmäisenä rumiinavauksia ja teki joitakin anatomian töitä, jotka kuitenkin pian kiellettiin ja ruumiinavaukset sallittiin seuraavan kerran vasta vuonna 1316. Alcmaeonin väitetään löytäneen ensimmäisenä korvatorven (Eustachian tube).

Vuonna 460 eaa kreikkalainen lääkäri Hippokrates syntyi Kosin saarella. Tärkeänä pidettiin hänen vaikutustaan lääketieteen etiikan syntyyn. Tästä on jäänyt jälkipolville kerrottavaksi Hippokrateen lääkärinvala.

Vuonna 420 eaa Hippokrates erehtyi luulemaan, että vain naiset saivat hysteriakohtauksia. Johtui hänen mielestään ”vaeltelevasta kohdusta”. Hän kuvasi hämmästyttävän tarkasti manian, fobiat, vainoharhaisuuden (paranoia) ja surumielisyyden (melankolia).

Vuonna 430 eaa puhkesi Ateenassa paha tauti, joka tappoi paljon kaupungin asukkaita. Epäillään, että olisi ollut kyse lavantaudista.

Vuonna 387 eaa kreikkalainen Platon perusti maailman ensimmäisen yliopiston Ateenaan.

Vuonna 384 eaa syntyi kreikkalainen filosofi Aristoteles. Hän kokosi paljon merkittävää tietoa mm. lääketieteestä, jota käytettiin sellaisenaan jopa 1700-luvulle asti.

Vuonna 350 eaa Aristoteles kirjoitti kirjoja sairauksista, vertailevasta anatomiasta, kehitysbiologiasta ja psykologiasta. Hän perusti humoraalioppinsa, jossa keskeisiä aineksia olivat veri, lima, keltainen ja musta sappi. Nämä ainekset olivat kuumia, kuivia, kosteita ja märkiä. Vaikka näitä älyttömyyksiä kritisoitiin valtavasti, ne pysyivät voimassa useita vuosisatoja.

Vuonna 330 eaa ateenalainen naislääkäri Agnodike kyseenalaisti sen kreikkalaisen lain jossa suljettiin lääketiede pois naisten ulottuvilta. Avustettuaan menestyksellisesti synnytyksessä, hän sai tahtonsa läpi ja naiset saivat toimia lääkäreinä Ateenassa.

Vuonna 295 eaa kreikkalainen lääkäri Praxagoras kykeni erottamaan laskimot ja valtimot. Tosin hän väitti virheellisesti, että valtimoissa kiersi ilmaa.

Vuonna 280 eaa kreikkalainen anatomian tutkija Herophilus löysi hermoston ja antoi ohutsuolen alkuosalle nimen duodenum sekä nimesi eturauhasen (prostata). Tutkittuaan aikansa verisuonia, hän tajusi niissä virtaavan nestettä eikä mitään ilmaa. Herophilus keksi kuppauksen ja se on edelleen säännöllisessä käytössä.

Vuonna 250 eaa Aleksandrian lääketieteellinen koulu Egyptissä oli voimissaan ja toimi lääketieteellisen huipputieteen yksikkönä pari sataa vuotta tästä hetkestä lähtien. Siellä tehtiin merkittävää työtä ihmisen anatomian tuntemisekai, sillä siellä sallittiin ruumiinavaukset.

Noin vuonna 200 eaa kiinalaisessa lääketieteessä opittiin yhdistämään pulssi ja kielen kunto ihmisen erilaisiin sairaustiloihin, eli tehtiin näiden avulla tarkkoja diagnooseja.

Vuosina 164-152 eaa maapallon menestyksekkäin urheilija oli rhodoslainen Leonidas. Hän oli aivan pitelemätön kaikilla juoksumatkoilla antiikin olympialaisissa.

Vuonna 99 eaa roomalainen lääkäri Asclepiades hangoitteli Hippokrateen humoraalioppia vastaan. Asclepiades opetti, että elimistössä oli erityisiä atomeja, joiden tarkat liikkeet ovat tarpeen terveyden ylläpitämisessä. Hoitoon kuului liikunta, kylpeminen ja monipuolinen ravinto. Tämä teoria säilyi monimuotoisena peräti 1700 –luvulle asti.

 

3 kommenttia artikkeliin ”Kokonaisvaltaista terveyttä vuosien varrelta – Osa 1

  1. ..ja vieläkään vuonna 2012 jKr. me emme täällä suomessa saa kaupoistamme emmekä ravintoloissamme laadukasta sekä monipuolista ruokaa kohtuulliseen hintaan kahden kauppaketjun hallitsevan Duopolin takia!

    Tykkää

  2. ”vieläkään vuonna 2012 jKr. me emme täällä suomessa saa kaupoistamme emmekä ravintoloissamme laadukasta sekä monipuolista ruokaa kohtuulliseen hintaan kahden kauppaketjun hallitsevan Duopolin takia!”

    Siitä voi syyttää/kiittää muita kuluttajia. Jos ei tämän enemmän kilpailua ole, niin voisiko olla niin että ihmiset ovat valintansa tehneet?

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s