Kova käypä hoito suositus kolesterolille

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

 

Vuoden kummallisin tiedotustilaisuus on koettu tässä yhden totuuden armaassa maassa. Olemme saaneet uudet dyslipidemian käypä hoito -suositukset. Minun silmälasieni läpi katsottuna, millaiset ne suositukset ovat ja millainen tiedotustilaisuus oli luonteeltaan?

 

Yleensä tiedotustilaisuuksiin terveydestä ja hyvinvoinnista toivotaan median edustajia ja meille toimitetut ilmoitukset ovat avoimia ja selkeitä.

Nyt kävi niin, että viimeiseen asti epäilin onko tilaisuus toteutumassa ja päästetäänkö minut sisään. Ei minkäänlaista varmistusta sähköpostiin tai puhelimeen. Ei minkäänlaista etukäteismateriaalia. Käypä hoito -sivuilla oli itsepintainen tekninen häiriö.

Muutaman muun epätietoisen terveystoimittajan tapaan astelin toiveikkaasti tiedotustilaisuuteen. ”Ai sinäkin tulit!”, olivat ensimmäiset tervetuliaissanat. Olin ihan otettu.

Tilaisuudessa ilmoitettiin esiintyjiksi seuraavat kauhukabinetin arvovaltaiset jäsenet:

– Lääketehtaiden sidonnaisuusmestari ja erikoislääkäri Mikko Syvänne

– Ei laisinkaan yhtä sidottu erikoislääkäri Matti J. Tikkanen

– Kova ja laillistettu täti sekä dosentti Ursula Schwab

Nautittuani sydänystävälliset leivät epäilyttävine levitteineen (kenkälankkia?) ja syötyäni muutaman koristeena olleen hedelmäsiivun sekä hörpättyäni kahvini, tilaisuus alkoi. Tässä raporttini. Minun kolesteroliskeptisten silmälasieni läpi tarkasteltuna.

Ketä meidän pitää hoitaa? Siihen kysymykseen saimme vastauksen sidonnaisuusmestari Mikko Syvänteeltä.

Dyslipidemioiden (rasva-aineenvaihdunnan häiriö) hoito perustuu valtimosairauksien riskinarvioon. Heti minulle tuli otsikon nähdessäni aika skeptinen olo. Riittääkö lääkehoitoon todellakin nykyään, että on riski sairastua johonkin sairauteen? Näin on näreet. Näköjään.

Dosentti, ylilääkäri, kardiologian erikoislääkäri Mikko Syvänne
Suomen Sydänliitosta ilmoitti heti toisella diallaan sidonnaisuutensa. Asiantuntijapalkkiota oli nostettu Eli Lillyn firmasta, MSD:n kukkarolla oli käyty, Pfizer + Pfizer/BMS oli muistanut palkita Mikkoa ja vielä Sanofikin oli liittynyt asiantuntijapalkkion maksaneiden kuoroon. Luentopalkkioita oli tullut Abbottilta, Novo Nordisk lääkeyhtiöltä ja Sanofista. Muutama ammattikorkeakoulu oli myös maksanut luentopalkkion ja sokerina pohjalla, Kansan Raamattuseura (jippii kräsäläiset!) oli Mikolle kerännyt kolehdin. Osakkeita Mikko omisti Remote Analysis -firmassa. Koulutus- ja kongressikuluja olivat maksaneet seuraavat tahot: Leiras, MSD, Novartis, Sanofi ja Novo Nordisk, jag tackar och bockar, tusen tack!

Sidonnaisuusmestari pääsi vauhtiin avaamalla ensiksi tämän kryptisen riskinarviojutun. Saimme kuulla, että riski sairastua valtimosairauteen on jatkumo, johon vaikuttavat useat tekijät: sukupuoli, ikä, perimä, kolesteroli + muut lipidiarvot, verenpaine ja tupakointi.

Yhteen ainoaan yllämainittuun asiaan tujottaminen voi johtaa harhaan. Tarvitaan siis luotettavia riskinarviotyökaluja. SCORE oli hyvä, mutta tässä yhden totuuden Finlandiassa maailman paras riskinarviotyökalu on FINRISKI. FINRISKI kertoo totuuden. Tähän RISKIin annetaan kaikkein isoimmat paukut.

FINRISKI:llä voidaan saada kätevästi koukutettua ja sumutettua koko Suomen lääkärikunta neljän riskiluokan tarkasteluun:

1) Pieni riski, FINRISKI arvioi riskin sairastua <2%
2) Kohtalainen riski, FINRISKI 2-10%
3) Suuri riski, potilaalla todetaan diabetes, keskivaikea munuaisten vajaatoiminta, perinnöllinen kolesterolisairaus, FINRISKI 10-15%
4) Hyvin suuri riski, potilaalla on valtimosairaus, diabetes + lisätekijä, vaikea munuaisten vajaatoiminta, FINRISKI >15%

Kokonaisriskin arviointiin käytetään interaktiivista kaaviota ainakin tämän luennon mukaan. Terveyskeskuksissa kaiken maailman kaavioille tehdään niin kuin EU-direktiiveille Kreikassa: sinne Ö-mappiin ne joutuvat, jos tarkastaja tulee, sitten ne otetaan esiin.

Kolesteroli on julma ihmistuote. Sitä ei saa muodostua maksassa liikaa ja kauheasti pitää vältellä ettei sitä vaan ole ravinnon joukkoon päässyt sekoittumaan. Jos sitä ”pahaa” LDL-kolesterolia on pienen riskin ryhmässä < 2,5 mmol/l niin silloin on kaikki vielä ihan hyvin. Ei tarvita lääkehoitoa. Riittää kun elämäntavoissa tapahtuu muutoksia parempaan suuntaan. Tässä yhden totuuden maassa elämäntavoissa tapahtuu se muutos, että liikutaan enemmän, ei enää tupakoida ja ennen kaikkea ymmärretään syödä margariinia ja juoda rasvatonta maitoa. Se vasta terveellistä on. Jumankauta, vettä saa hanasta!

No niin, rauhoitupa nyt siitä, sanoo sisäinen ääneni. Suuren riskin potilailla on totinen paikka edessä. Elämäntapamuutosten lisäksi pitää ruveta popsimaan statiineja. Lääkkeet otetaan käyttöön kun LDL-viisari värähtää yli 1,8 mmol/l.

Korkeamman luokan filosofiaa ja matematiikkaa on sitten riskinarviota muokkaavien tekijöiden tarkastelu. Eli, saattapi olla niin, että lääkkeet isketään kouraan vaikka riski olisi häviävän pieni, jos nämä ehdot otetaan huomioon potilaan kohdalla:

– Kuvantamis- tai muissa tutkimuksissa todettu oireeton ateroskleroosi (meni minulta ohi, ilmeisesti tässä tilanteessa ei suositella lääkehoitoa)

– Vähäinen liikunta

– Keskivartalolihavuus etenkin nuorilla

– Obstruktiivinen uniapnea

– Seerumin suuri triglyseridipitoisuus

– Seerumin pieni HDL-kolesterolipitoisuus

– Heikentynyt glukoosinsieto tai kohonnut paastoglukoosipitoisuus

– Pitkäaikainen tulehdussairaus, esim. nivelreuma

– Suurentunut herkän CRP:n pitoisuus

– Muiden harvemmin käytettyjen biokemiallisten muuttujien suurentuneet pitoisuudet (en jaksa näitä luetella, kysykää jos kaipaatte näistä tietoja)

– Epäedullinen psykososiaalinen asema

– Muut haitalliset stressitekijät

Milloin tehdään riskiarvio? Joo, aina kun potilas pyytää. Lapsille jos suvussa on FH-tautia. Nuorille jos suvussa on valtimosairautta tai itsellä on riskitekijöitä (esim. raskausdiabetes). Riskiarvio tehdään ihan kaikille suomalaisille viimeistään silloin kun mies tulee 40 vuoden ikään. Naiset saavat odottaa 10 vuotta pitempään tai siihen asti kun vaihteet rupeavat reistailemaan (vaihdevuosiin asti). Pienen riskin potilailla riskiarvio uusitaan 5 vuoden välein ja suuren riskin potilaat käyvät riskiarviossa vuosittain.

Mielestäni Mikko Syvänne esitteli asiat oikein hyvin. Ei hän voi mitään sille, että hän asuu yhden totuuden maassa.

Suositusryhmän puheenjohtaja professori, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Matti J.Tikkanen (Hyks) oli seuraavana äänessä. Aiheena oli ”Lääkehoitoa tarvitseville: Ovatko statiinit tehokkaita ja turvallisia valtimosairauksien ehkäisyssä?”

Sidonnaisuudet oli kiltisti esillä: Amgen, Aegerion ja Pfizer. Ei yhtään Raamattuseuraa!

Saimme kuulla, että statiinit ovat erittäin tehokkaita lääkkeitä. LDL-kolesteroli alenee ryminällä kun aloitetaan statiinihoito. Ja sehän näkyy sitten valtimotautitapauksien vähenemisenä. Usko nyt!

Silmieni sumentuessa Tikkasen sumutusoperaation seurauksena jäi epäselväksi mistä tutkimuksista tiedot oli noukittu. Ne löytynevät Käypä hoito -suositusten versiosta, jota en vielä itse tähän hätään ollut saanut käsiini.

Seuraavaksi tarkasteltiin statiinilääkityksen turvallisuutta. Ja kuten olettaa saattaa tässä yhden totuuden maassa, turvallisia ne statiinit ovat! Mitä nyt vähän lihasvaivoja on raportoitu ja yllättäen esiinputkahtanutta diabetesongelmaa ihmetellään.

Lihasvaivat liittyvät ilmeisesti veriplasman suurentuneeseen statiinipitoisuuteen. Statiinien on tarkoitus vaikuttaa maksassa, eikä päästä livahtamaan verenkiertoon suurina määrinä aiheuttaen lihaksille kaikenlaista hankaluutta. Potilaan muut käytössä olevat lääkkeet voivat häiritä statiinien poistumista verestä.

Nyt tuli Tikkaselta sensaatiomainen myönnytys: Lihasvaivat ovat ilmeisesti yleisempiä kuin on aikaisemmin ajateltu. Ei ole hoksattu kysyä tätä erikseen potilailta. Muistakaa siis ilmoittaa lihasvaivoista vaikka sitä ei hoksattaisi kysyä!

Ongelmana pidetään myös sitä, että potilas ei lihasvaivoista huolimatta uskalla lopettaa statiinin käyttöä.

Uusi ikävänpuoleinen asia oli tullut esiin statiinien käytössä: Aikuistyypin diabeteksen lisääntyminen! Keskimäärin 9 % statiinihoitoa saaneista ovat saanet aikuistyypin diabeteksen. Silmät auki! Tämähän on tosi huolestuttava asia!

Tutkimuksissa oli selvinnyt, että suuri statiiniannos lisäsi diabetestapauksia enemmän kuin pieni annos.

Saimme kuulla, että syöpä ei lisäänny statiineilla. Haimatulehdukset eivät myöskään lisäänny. Vuorineuvos Leino Utriainen ei tietenkään tätä sumutusta usko, enkä tietenkään minäkään!

Maksaentsyymien nousut ovat kolesterolilääkkeiden popsijoilla hyvin lieviä. Ei syytä huoleen. Antaa mennä statiinit kurkusta alas vaan! Terveyttä ne tuovat?

Viimeiseksi esiintyi kovan rasvan varoittelusta niskakarvojani moneen kertaan pystyyn nostanut laillistettu propagandayksilö Kuopiosta, dosentti, ravitsemusterapeutti Ursula Schwab.

Ihan oikeasti, minua ällöttää tuon rouvan puheet niin paljon, että minulta ei irtoa mitään kommenttia. Sydänystävällisestä ravinnosta saatte lukea jostakin muualta. Ei tästä blogistani.

 

Tätä referaattia saa kommentoida.