Lääke lihottaa mutta laajakaista toimii?

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

 

Tämä on hätähuuto isänmaan puolesta, sillä lihavuus on laajeneva ongelma. Syyllistävä psykologin sormi osoittaa suoraan suomalaisten ostoskärryihin ja maidostakin opittiin poistamaan rasva jo aikapäiviä sitten.

 

Matti Hannulan valtakaudella Valtion Ravitsemusneuvottelukunta antoi ensimmäiset suosituksensa. Tapahtui niinä päivinä vuonna 1987, että jokaisen suomalaisen oli noudatettava neuvottelukunnan ohjeistuksia. Siitä lähtien kansan kunto onkin mennyt alamäkeä kuin Kalle Palanderin ura loukkaantumisten takia.

Vuoden 2012 FINRISKI -tutkimuksen mukaan kuusikymmentäkuusi (66) prosenttia työikäisistä miehistä on ylipainoisia. Siinä on sulattelemista.

Maitorasvojen päävihaaja Pekka Puska suosittelee kaikille rasvatonta apilaviskiä ja ruokaa, joka tehdään niin kaukana kuin pippuri kasvaa (Välimeren maissa). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) omien verkkosivujen mukaan lihavuus on kylläkin pippurinkasvatusmaissa yhtä yleistä, ehkä jopa yleisempää, kuin Suomessa. Mutta on niitä pahempiakin epäloogisuuksia nähty THL:n sivuilla.

Otetaan pilleri ja ollaan ajattelematta koko asiaa. Ylenmääräinen ajattelu vain rasittaa terveysälykkäiden aivoja ja siksihän on keksitty psykoosilääkitys.

Suomessa psykoosilääkkeiden kulutus on kasvanut niin räjähdysmäisesti, että jopa psykologit joutuvat kauhistelemaan sitä. Tämä johtaa lääkärien ja psykologien kasvavaan alkoholinkulutukseen. Lääketehtaat ja Alko kiittävät. Satakuusikymmentäkolmetuhatta kaksisataakymmenen (163210) potilasta ihmettelee.

Yleensä olen biologina ja turpaduunarina keskittynyt tähän ravintopuoleen, mutta tällä kertaa ystäväni Birdie piirteli minulle kaavioita lääkkeiden molekyylirakenteesta. Nämä ovat klotsapiini (Leponex), olantsapiini (Zyprexa) ja ketiapiini (Seroquel).

Mieleen tuli palautettua myös David B. Allisonin ja kumppaneiden kirjoitelma ”Antipsychotic-Induced Weight Gain: A Comprehensive Research Synthesis” vuodelta 1999.

Lopputulos on nimittäin se, että kaikkein lihottavimmat ja eniten diabetesta aiheuttavat psykoosilääkkeet ovat juuri nämä kolme, joita Suomessa määrätään eniten juuri nuorille. Siis nuorille! Ajatelkaa – pilleri, jolla voi lihoa 20 kg parissa kuukaudessa, määrätään ihmiselle, jonka minäkuva on muutenkin epävarma. Onko tämä sitä parantamista?

Kaiken muun lisäksi, nämä Leponexit, Zyprexat ja Seroquelit ovat myös ne kalleimmat pillerit. Tässä luultavasti onkin ainoa syy niiden määräämiseen. Jos taskussa polttelee yhdysvaltalaisen Indianapolisin ylpeyden Eli Lillyn osakkeita, niin 13 euroa per pilleri maksava Zyprexa Velotab voikin olla valkotakkisen asiantuntijan mielestä ainoa mahdollinen ratkaisu opiskelijalle, joka kokee yliopistoelämän hieman rasittavaksi.

Pillerialan historiassa klotsapiinin piinallinen historia liittyy olennaisesti Suomeen. Kuka muistaa Pitkäniemen mielisairaalassa tapahtuneet kuolemat? Lääke kiellettiin näiden yllättävien kuolemien jälkeen ja 1970-luvun Suomessa siis vielä myönnettiin, että lääkkeillä voi olla haittavaikutuksia.

Klotsapiinin ongelma oli agranulosytoosi. Asia kuulostaa pahalta. Ja vielä pahempaa se on jos tajuaa mistä tässä on kyse. Agranulosytoosi on lääkärilatinaa ja tarkoittaa jyvässolukatoa. Eli elimistön kyvyttömyyttä taistella tulehduksia vastaan.

Biologiasta löytyy lisää esimerkkejä kuvaamaan mistä tässä oikein on kyse. Jotkut kasvit valtaavat elintilaa muilta kasveilta räjähdysmäisesti laajentumalla. Esimerkiksi jättiputki ja kurtturuusu leviävät ympäristössä, jossa niillä ei ole kilpailijoita. Ihmisessä taas tulehdukset leviävät koska lääkkeillä on tainnutettu pois se järjestelmä, joka taistelee tulehduksia vastaan.

Syntyy hiljaa kytevä tulehdus (Barry Searsin ja Matti Tolosen käyttämät termit), joka valtaa lopulta koko kehon. Kuolleet ovat rauhallisia, ahdistus on poissa. Ja ennen kuolemaa sammuu luovuus.

Birdie-ystäväni katselee minua enemmän televisiota. Hän oli huomannut, että sarjassa ”Isänmaan puolesta” (Homeland) roolihahmo Carrie Mathison popsii klotsapiinia silloin kun hän haluaa saavuttaa vertaisarviointia ihailevan yhteiskunnan yleisen harmaustason ajatuksissaan.

Nobel-tason ajatuksia ei kyllä saada sohvaperunana ostostelevisiota katsoen ja nettiä räpeltäen. Henkinen painekattila kypsyttää sohvaperunan ja elämän rakenne pehmenee.

Mutta ei rahakaan aina tee onnelliseksi. Tarpeeksi paljon savolaistyylistä huumorintajua omaavat piirit nimittäin pitävät ironian huippuna sitä, että olantsapiinin tuotekehittelyä aikoinaan johtanut biokemisti teki itsemurhan murruttuaan tyttärensä kuolemasta lääkärien hoitovirheen seurauksena. Tässä voisi puhua omasta nilkasta ja niin poispäin.

Varoitan kuitenkin lukijoitani nyt luulemasta, että psykoosilääkkeet olisivat ainoa lääkeryhmä, joka lihottaa. Ei sitten sinne päinkään. Niitä lihottavia lääkkeitä on nimittäin niin paljon, että sorminiveliä säästääkseni jatkan aiheesta joskus toiste.

Itse korostan aina ravinnon merkitystä mielialan säätelijänä. Hyvä ruoka – hyvä mieli. Suomalaisten kannattaisi muistaa, että esimerkiksi kauranversot rauhoittavat oloa ja helpottavat unensaantia. Ilman haittavaikutuksia!

Toivottaessani lukijoilleni hywää wappua, totean loppukevennyksenä, että suomalaisten BruttoKansanPaino olisi paljon keveämpi jos mielialalääkkeitä määrättäisiin nykykäytäntöä tiukemmalla Spy Hard -diagnostiikalla. Elokuvan päähenkilö, äskettäin edesmennyt Leslie Nielsen, puhuu nimittäin hulluista seuraavasti:

Hulluko? Jotkut pitävät hulluna ihmistä, joka kävelee kadulla mutisten itsekseen. Minäpä kerron mikä on hullua. Hullu on ihminen, joka kävelee kadulla puolikas meloni päänsä päällä, hokien ”Olen hamsteri, olen hamsteri.” Se on hullua…

 

Mainokset

20 thoughts on “Lääke lihottaa mutta laajakaista toimii?

Add yours

  1. Minä olen aina ollut atleettinen vartaloltani ja urheilullinen. Kun sairastuin masennukseen aloitin mirtatsapiinin syönnin annoksella 30-45mg iltaisin.
    Painoa tuli hetkessä lisää 20kg ja jouduin alkaa syömään nesteenpoistolääkkeitä, kun jalatkin olivat aivan pölkyt ja ödemaattiset. Masennuslääkkeet lihottavat kyllä hyvin tehokkaasti.

    Ikää on kertynyt 34-vuotta ja ammatiltani olen sairaanhoitaja. Ja olin kyllä yllättynyt, minkälaisen lihoamisefektin mirtatsapiini sai aikaan minussa. Yleensä sanotaan, että se lisää ahmimista, totta sekin. Mutta se, että kehoon kertyy nestettä, että hengitys alkaa rohisemaan, niin siitä ei puhuta. Onneksi minä olen terveydenhuollon ammattilainen, niin tahdoin heti lääkäriystäväni kirjoittaa furesiksen turvotukseen. Mutta mitä, jos tietoa ei ole. Voi käydä huonosti.

    Ehkä pitäisi miettiä, mitä lääkettä määrätään ja kenelle ja ottaa myös lihavuus huomioon ja sen mukanaan tuomat ongelmat.

    Tykkää

  2. Niin ja ottaisin vielä kantaa tuohon leponexiin, se on äärimmäisen hyvä lääke vaikeassa skitsofreniassa ja sitä on syytä käyttää. Sen lääkkeen sivuvaikutus on, että valkosolut voivat vähentyä, jonka seurauksena tulehdukset voivat iskeä kovemmin, kun ei ole valkosoluja puolustamassa elimistöä. Sen takia jokaiselta leponex potilaalta aina tarkistetaan valkosolutilanne, jos he kuumeilevat. Mutta, harvemmin käytetty lääke ja sitä käytetään vaikeissa skitsofrenian muodoissa.

    Tykkää

  3. Kiitän. Mielenkiintoinen kirjoitus.

    Onko tietoa, minkä verran jenkit popsii näitä? Sielläkinhän on kertynyt ylipainoa joltisenkin paljon.

    Teollinen pikaruoka, teollinen maissiruoka, fruktoosisiirappi, hirveesti rokotuksia, kevytlightruoka ja onhan siellä kulttuurissa näitä pikantteja painotuksia…

    Lisäksi muodissa on päänsekoittaminen mieliala- ym. pillereillä ja alkoholilla sekä ties millä.

    Joka viidennellä jenkkinuorella on adhd -> lääkitään amfetamiinijohdannaisilla rauhoittavilla. Siitähän se huumeongelma muodostuu ongelmaksi.

    http://yle.fi/uutiset/liki_viidennes_usan_teinipojista_on_diagnosoitu_ylivilkkaiksi/6560457

    Tykkää

  4. Marsista päivää ja hyvää wappua? Mielleyhtymät ja aasinsillat on taas kerran aika villejä, vai oliko tämä nyt vain jonkinsortin huumoria, tai sarkasmia? Tietyt mielialalääkkeet lihottaa, totta, mutta tuleeko tuo nyt yllätyksenä? Lääkäri mainitsee mahdollisista sivuvaikutuksista ja tuoteselosteesta tuo viimeistään selviää, vai onko vastuu omista valinnoista taas viimekädessä jonkun toisen, kuin potilaan? Eikö sinusta ihmisillä ole enää itsellään mitään vastuuta omasta terveydestään? Ihmisethän on kuulemma lihavia ja sairaita ihan pelkkien ravitsemussuositustenkin takia, ei omien valintojen… Olihan se Puska ja THL:kin taas tekstissä mainittu 😀 Kiitos, Christer näistä kirjoituksista, aina näistä tulee hymy huulille.

    Tykkää

  5. Pitää muistaa että THL on teollisuuden ja lääketehtaiden etujärjestö aivan kuten sydänliitto ja diabetesliitto.

    Nykylääketieteessä tutkitaan vain lääkkeitä, jotka voidaan patentoida ja jotka tuovat rahaa.

    Suomi on täysin kehitysmaa, kun ennaltaehkäistään tai hoidetaan eri sairauksia ravinnolla ja korjaamalla ravintoainepuutokset. Niinpä lääkärikoulutuksessa onkin pitkään, siihen pakollisena sisältyvässä yhden opintoviikon laajuisessa ravitsemustieteen osiossa käytetty Diabetesliiton ja Leipätiedotus ry:n kustantamaa virallista ravitsemusoppia. Vastavirtaa kulkevia tutkijoita ja lääkäreitä on pidetty tärähtäneinä kummajaisina ja vastuuttomina kansankiihottajina.

    http://personal.inet.fi/koti/remeli/laakkeet.htm

    Tykkää

  6. Pääosin asiaa, mutta hieman kritisoin tuota painoindeksiä, jonka mukaan ihmiset luokitellaan ylipainoisiksi tai normaalipainoisiksi.
    Tuo painoindeksi on kehitelty joskus 50-luvulla Usassa, mutta yhä edelleen sitä käytetään hyvin mekaanisesti.

    On paljonkin viitteitä siitä, ettei muutama ylimääräinen kilo merkitse terveyden kannalta mitään, joidenkin tutkimusten mukaan nämä ihmiset ovat jopa niitä kaikkein terveimpiä.
    Ihmiset ovat tietysti aina yksilöitä ja joillakin voi tosiaan olla niin, että jo muutaman kilon pudottaminen vaikuttaa edullisesti esim. sokeriarvoihin.

    Ihmetystä herättää sekin, että taulukko on sama miehille ja naisille (en ole ainakaan muuta nähnyt). Jos 170-senttiset mies ja nainen painaa 70kg, niin väitän, että mies on ”laihempi”, johtuen suuremmasta lihasmassan määrästä. Vertailun vuoksi, painoindeksitaulukon mukaan suurin osa ammattijääkiekkoilijoista olisi ylipainoisia.

    Jos oma paino nyt sitten sattuisi olemaankin ns. normaalin rajoissa, ei se yksistään vielä mitään kerro. Sisäelinten ympärillä voi silti olla aivan liikaa rasvaa. Rasvaprosentti onkin paljon parempi mittari kuin painoindeksi, jonka avulla kyllä saadaan helpostikin valtaosa ihmisistä leimattua ylipainoisiksi. Toki myös vyötärönympärystä käytetään ja siinä sentään on naisille ja miehille eri arvot. Mutta edelleenkään ei romuluinen koripalloilija tai hentorakenteinen nörtti ole verrannollisia keskenään – toiselle 90 sentin vyötärönympärys voi olla aivan liikaa ja toisella se taas saattaa kertoa jo liiankin alhaisesta rasvaprosentista.

    Tykkää

  7. Jospa C.H. jättäisit tuon biologin ominaisuutesi sikseen ja keskittyisit trubaduurina olemiseen, kunhan et laula suomeksi ja lääkkeistä.

    Olet ainutlaatuinen kouluesimerkki ihmisestä, joka tietää kaiken psyyken lääkkeistä, niiden vaikutuksista, vaikkei niitä itse tarvitsekaan – näin ymmärsin? Voisihan joku kertoa välillä lääkkeiden positiivisistakin vaikutuksista. Vai olisiko näin vappuna mukavaa olla psykoosissa, esim skitsofreniaa tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavana. Heittelet hirmukertomuksia kuolemineen, vähän draivia tekstiin.

    Osaan sitä minäkin: Itsemurhavaara lisääntyy esim kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä 14 kertaisesti muuhun väestöön verraten ja lääkehoitoa tarvitsee suurin osa kaksisuuntaisista.

    Sitä paitsi kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä on skitsofrenian lailla eri alalajeja, harvoista saurauden episodeista nopeasykliseen, tarkoittaen, että sitä sairastavalla on useita mielialan heittoja per päivä. Kaksisuuntaisessa ei ole kyse tunteista, vaan mielialan heitoista, joita tietyt tunteet voivat laukaista. Ei ole myöskään kyse siitä, että mua nyt vähän ottaa päähän ja voi huisia kun onkin kivaa. On kyse mielialan nousemisesta aivan liian ylös ja sitten sieltä putoamisesta aivan liian alas.

    Leponexia käytetään käsittääkseni nykyisin mahdollisimman vähän, se on kuitenkin hyvä lääke vaikeisiin harhoihin ja psykoosiin. Seroquelilla (Ketipinor) on unta parantava, ahdistusta ja pakkoajatuksia sitova vaikutus sen lisäksi että se ehkäisee psykoosia. Sen vuoksi sitä käytetään niin usein. Mirtazapin on ennen kaikkea kaksisuutaisen masennuslääke, koska se ei laukaise maniaa.

    Miltei kaikkiin lääkkeisiin on olemassa halvempi vaihtoehto ja tuskinpa kela tai suomi kaatuvat siihen, että psyykkistä sairautta sairastavat voivat hieman paremmin. Ideaali terapiasta, joka korvaisi lääkkeet on vaarallinen ajatus saati toteutus.

    Useimmat varsinkin uudet psyyken lääkkeet lisäävät painoa nopeastikin, johtuen siitä että lääkärit eivät asiasta informoi. Kyseessä on kuitenkin se, että lääke lisää ruokahalua ja kyllästymiskeskus ei tunnu toimivan. Paras lääke tähän on laittaa jääkaapin oveen iso lappu: Ootko varma että on nälkä? Ylipaino voi kestää pari vuotta kunnes pystyy jo alkamaan hallitsemaan painoa liikunnalla ja syömisen hallinnalla. Hyvä olisi, että painonhallintaryhmiä olisi tarjolla nimenomaan psyyken lääkkeitä käyttäville. Sairaus voi olla kuitenkin niin vaikea, että pienikin aktiviteetin lisäys on hyvästä. Ennen kaikkea kolmas sektori on toiminut aivan loistavasti monipuolisesti kuntouttavana tahona. Tämä ei enää toi kuin osin, koska RAY on vähentänyt tukeaan nimenomaan mielenterveyspuolelta, samoin kaupunki. Ehkä tästä voisi kirjoittaa seuraavan kolumnin?

    Taistelu sen puolesta, että löytyisi täydellinen psyyken lääke täydellisestä lääketehtaasta on aika raukkaimen sikäli, että taistelua käy aina se, joka ei tiedä näistä lääkkeistä muuta kuin sen haukuttavan osan. Ja missä lääkkeitä pitäisi valmistaa, meijerissäkö?

    Sitten sen tietää, kun sairastaa/sairastuu ja ymmärtää, että jotakin lääkettä on otettava ja pyydettävä kenties anteeksi näiltä Tero Tietäväisiltä, jotka säännöllisesti asiantuntevan lääketietämysksensä jonnekin rykäisevät. Luin hiljattain, en muista mistä, mutta vallankumouksellisen arvion kuitenkin: lääkkeitä demonisoidaan jo niin paljon, että se alkaa vaikuttaa niitä aidosti tarviseviin.

    Kiitos, Christer Sundqvist, että kannoit asiantuntevan kortesi kekoon.

    Tykkää

  8. Mielenkiintoinen pointti tuo lääkärien ravintokoulutus. Maalaisjärjellä ajateltuna koulutusta pitäisi olla enemmän kuin yksi viikko eikä ainoa oikea totuus saa tulla leipäteollisuudelta.

    Tieteellisessä tutkimuksessakin pitäisi kiinnittää huomiota lähteisiin eikä yhteen ainoaan raamattuun. Tutkimuksen tulee kehittää tutkijan omaa ajattelua, jotta hän osaisi jopa itse hakea tietoa eri lähteistä.

    Kovin monipuolista ei ole myöskään säteilykoulutus (kännykkä- tukiasema- ja vast. säteily).

    Ja väärää tietoa Duodecimissä:

    http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/127014-miksi-duodecim-sallii-sahkoyliherkkyys-tautiluokituksen-tietamattomalta

    Hoidoksi käsketään määrätä terapiaa. Tutkimuksen mukaan terapia ei auta yhtään:

    http://sateileeko.wordpress.com/

    Tykkää

  9. Ja miksikähän se kaikkein köyhin kansanosa on juuri altis lihomiselle? Ei oo varaa. Ja köyhässä kansanosassa on tietty ne laihatkin – ne juopottelee ja rahaa ei riitä mihinkään.

    Tykkää

  10. Olet ainutlaatuinen kouluesimerkki ihmisestä, joka tietää kaiken psyyken lääkkeistä, niiden vaikutuksista, vaikkei niitä itse tarvitsekaan – näin ymmärsin? Voisihan joku kertoa välillä lääkkeiden positiivisistakin vaikutuksista. Vai olisiko näin vappuna mukavaa olla psykoosissa, esim skitsofreniaa tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavana. Heittelet hirmukertomuksia kuolemineen, vähän draivia tekstiin.
    ……
    Kiitos, Christer Sundqvist, että kannoit asiantuntevan kortesi kekoon.

    Kaisa

    1.5.2013, klo 17.42permalink

    Niinpä. Jos 700 000 ihmistä nauttii aivoihin vaikuttavista aineista, jotain alkaa olla pahasti vinossa. Hyvä että C Sundqvist ottaa asian esille. Jotain putsattavaa on, ei siitä mihinkään pääse.

    Tykkää

  11. ”Kelan lääkekorvaustilaston mukaan 1 067 964 suomalaista käytti vuonna 2012 masennus-, psykoosi-, neuroosi- ja unilääkkeitä. Lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö on kolminkertaistunut 2000-luvulla. 15–24-vuotiaista suomalaisnuorista yli 50 000 sai viime vuonna jotakin psyyken toimintaa säätelevää lääkettä.

    Selvästi käytetyimpiä ovat masennuslääkkeet. Niistä eniten kirjoitetaan SSRI-ryhmään kuuluvia selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä.

    – Uudemman polven masennuslääkkeet ovat suosittuja, koska välittömät ja näkyvät haitat ovat vähäisemmät kuin vanhemman polven lääkkeissä, kertoo kliinisen psykiatrian professori Jari Tiihonen Tukholman Karoliinisesta instituutista.

    Sosiologien mukaan erilaisten keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö on jo niin yleistä, että suomalainen hyvinvointivaltio on vääjäämättä muuttumassa psykofarmaseuttiseksi yhteiskunnaksi.

    Kehitys on huolestuttava. Samaan aikaan kun psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt, väkivallanteot ja verilöylyt ovat tulleet osaksi suomalaisten arkea.

    USA:ssa nuorten tekemien joukkosurmien taustalta on kaivettu esiin masennuslääkkeiden haittoja. Usean kouluampujan tiedetään käyttäneen masennuksen hoitoon tarkoitettuja SSRI-lääkkeitä.

    Kelan lääketilastojen mukaan alaikäisten psyyken lääkitseminen moninkertaistuu murrosiässä.

    – Murrosikää on ryhdytty hoitamaan masennuslääkkeillä, ilman että kenelläkään on täsmällistä tietoa lääkehoidon haitoista. Normaalin kasvuun ja kehitykseen liittyvän kipuilun näkeminen lääkehoitoa vaativana oireiluna tai sairautena on äärimmäisen huolestuttavaa, ärähtää sosiologian dosentti Ilpo Helén Helsingin yliopistosta.

    SSRI-ryhmän lääkkeiden haittavaikutuksista otsikoissa ovat olleet pääasiassa pysyvät seksuaalitoiminnan häiriöt. Vähemmän puhuttuja haittoja ovat itsetuhoisuus, impulsiivinen ja vastustava käyttäytyminen, yllättävät aggressiot sekä vihamielisyys.

    Yhdysvalloissa havaittin 2000-luvun alussa monen kouluampujan käyttävän tai käyttäneen SSRI-ryhmän masennuslääkkeitä.

    – Tällainen havainto on tehty, mutta vielä ei voi tehdä tieteellisesti luotettavaa johtopäätöstä siitä, että masennuslääkkeiden käyttö selittäisi elämää tuhoavan käyttäytymisen, toteaa professori Jari Tiihonen.

    Tiedeyhteisössä ei siis ole yksimielisyyttä masennuslääkkeiden ja joukkosurmien välisestä syy–seuraus-suhteesta.

    –Tiedetään teko ja lääkkeiden käyttö, mutta ei sitä, kuinka sama henkilö olisi toiminut ilman lääkkeitä kyseisessä tilanteessa. Satunnaistettu tutkimustilanne tuottaisi huomattavasti luotettavampaa tietoa, mutta sellaisen toteuttaminen on mahdotonta: pitäisi jättää osa nuorista masennuspotilaista lääkitsemättä, selvittää Tiihonen.

    Professori Jari Tiihosen mukaan luotettavinta tutkimustietoa on tällä hetkellä psykoosien, neuroosien ja unettomuuden hoidossa Suomessakin yleisesti käytettyjen bentsodiatsepiinien haitoista.

    – Tämän lääkeryhmän haittoja on tutkittu satunnaistetusti persoonallisuushäiriöstä kärsivillä potilailla. Tutkimuksissa käytön on todettu vähentävän impulssikontrollia ja lisäävän taipumusta aggressiivisuuteen.

    Tiihosen mukaan samassa potilasryhmässä toteutettu SSRI-lääketutkimus tuotti päinvastaista tutkimustietoa.

    –SSRI-lääkkeitä käyttäneet aikuiset persoonallisuushäiriöpotilaat käyttäytyivät vähemmän väkivaltaisesti kuin lumelääkettä saaneet.

    Vaikka SSRI-lääkkeiden ja surmatöiden välistä yhteyttä ei ole kyetty osoittamaan kiistattomasti, psyykenlääkkeiden valmistajat ovat varpaillaan.

    Yritykset säikähtivät mahdollista yhteyttä siinä määrin, että pakkausselostuksiin on 2000-luvulla ilmaantunut ohjeistus, jonka mukaan serotoniinin takaisinottajia ei suositella alle 18-vuotiaille. Näin lääkevalmistajat siirsivät vastuuta mahdollisista ja jopa todennäköisistä haitoista lääkkeitä määrääville lääkäreille.

    Käyttöohjeissa kerrotaan, että masennuslääkkeitä saaneilla lapsilla ja nuorilla on havaittu kliinisissä tutkimuksissa useammin itsetuhoisuutta kuten itsemurhayrityksiä ja -ajatuksia sekä vihamielisyyttä ja aggressioita kuin lumelääkettä saaneilla lapsilla ja nuorilla.

    Dosentti Ilpo Helénin mukaan SSRI- lääkkeiden käyttömäärissä näkyy selvästi voimakkaan ja taitavasti toteutetun lääkemarkkinoinnin vaikutus.

    – On korostettu hyötyjä ja vaiettu haitoista. Vasta aivan viime aikoina ääni kellossa on muuttunut: enää psykiatrien patenttiratkaisu ei löydy itsestäänselvästi SSRI-ryhmän lääkkeistä. Uskomme hypen hiljentyneen, koska patentit ovat rauenneet ja markkinointi vaimentunut sen myötä. ”
    http://www.apu.fi/artikkeli/laakehaitat-joukkosurmien-taustalla

    Tykkää

  12. On kumma, että lääkkeillä tuppaa olemaan niin paljon valavia sivuvaikutuksia. Mitä pahempaan vaivaan tarkoitettu lääke, sitä karmeimmat sivuvaikutukset. Jos masennuslääkkeellä on sivuvaikutuksena itsetuhoisuutta, niin kuka pässinpää voi määrärätä sitä kenellekään? Olen seurannut sivusta säännöllisesti masennuslääkkeitä käyttävän elämän laatua. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön ääripäät ovat rauhoittuneet tuloksena jokseenkin alakuloinen oleminen. Ei ole ”vauhtijaksoja”, eikä ole rajuja masennuskausia. Mutta tilalla on ponnetonta, flegmaattista makoilua päivästä toiseen. Onko se tavoitetila. Voiko lääke ylipäätänsäkään parantaa, vai tappaako se vain oireet ja pitää potilaan huumehorroksessa puolitainnutettuna?
    Terapia vai lääkitys, siinä vasta kysymys.

    Tykkää

  13. Niin aiheutuuko koulusurmat mielialalääkkeistä, niin helppoa huudella ja syyttää, vai todellisuudessa siitä, ettei mielialapotilaita hoideta enää, olisko pitkät jonot avohoidossa, nappia poskeen ja aika parin kuukauden päähän, niin ja pitää säästää muutetaan sairaalapaikkoja avohoitopaikoiksi.

    Tykkää

  14. En tiedä, tapahtuuko missään muussa yhteydessä niin paljon yleistämistä kuin psyyken lääkkeistä puhuttaessa. Kaikki tietää, kaikki osaa, kaikki neuvoo ennen kaikkea lääkkeiden haitoista puhuttaessa. Ehkä statiinit on toinen ryhmä. Auta armias, jos käytät kumpaakin. Isoveli/isosisko valvoo. Kaikkien lääkkeitten niputtaminen ja demonisointi on vaarallista. Koko ajan saa törmätä tähän psyykenlääkettäliikaapropagandaan tai siis yleensä ollenkaan , kun itse asiassa ja käytännössä psyyken potilaat ovat ennen kaikkea alilääkittyjä, eivät ylilääkittyjä. Sairaalaan ei enää pääse, vaan on selvittävä ilman sitä ja liian vähällä lääkityksellä. Tuloksena voi olla ihminen, joka on täysin toimintakyvytön ahdistuksen takia, mutta lääkikystä ei lisätä. Toisaalta voi nähdä dramaattisen muutoksen lääkkeiden täsmäämisen kanssa. Jotakin lääkettä vähennetään, jotakin lisätään, mutta edelleen on kyse psyyken lääkkeistä. Ihminen voi selvästi paremmin, sorry vaan.

    Olisi ihan asiallista keskustella asiallisesti psyyken lääkkeistä niin että otettaisiin positiiviset vaikutuksetkin mukaan. Ei se tarkoita kuitenkaan sitä, että täytyy kadottaa asiallinen kritiikki, joka perustuu faktoihin. Tutkimukset voisivat myöskin olla tältä vuosituhannelta ja tohtori Tolosen lääkekielteisyys johtunee siitä, että niiden käyttö vähentää hänen miljoonabisnestään.

    Psyyken lääkkeistä puhuttaessa tulee se vaikutelma, että ikään kuin niitä terveet huviksensa popsisivat. Pitäisi muistaa raskaita psyykkisiä sairauksia sairastavien tarve lääkitykseen ja että sairaus on vaikea ja se on syy siihen, että näiden lääkkeiden positiivista vaikutusta yritetään lisätä. Helppo heittää läppää psykoosilääkkeistä, jos ei psykoosissa ole koskaan ollut. Kun psykkistä sairautta sairastava tekee itsemurhan, kauhistellaan heti hänen syömäänsä lääkettä ja sitten lääketehdasta. Eikö ole tullut mieleen kuinka paljon suurempi mahdollisuus itsemurhaan on nimenomaan psyykenpotilailla ja että kuinka tällaiset populistiset, kilautinkaverille – tietolähteitten tietoiskut (iskut nimenomaan) saattavat näitä lääkkeitä käyttävään vaikuttaa?

    Lapsi- ja nuorisopsykiatria ovat olleet Suomessa vuosikymmeniä sananmukaisesti lapsen kengissä. Avohoitoon pääsevät – jos pääsevät – lapset ja nuoret eivät kenties tarvitse psykoosilääkitystä. Jonot hoitoon ovat kuitenkin niin pitkiä, että esim. ongelmaperheessä lapsen ongelma on pahentunut ja yleensä kun sairaalaan päästään ja lapset voivat tuolloin jo todella huonosti.

    Tässä linkki lasten ja nuorten psykiatrisesta lääkehoidosta, jossa on otettu mukaan myös tämä pointti, että klotsapiini ja olantsepiini voivat lihottaa.

    http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00092

    Ensisijainen syy mahdollisesti lihottavan lääkkeen syömiseen on yleensä lääkärissä, joka lääkkeen määrää. Siis ennen kaikkea siinä ettei hän kerro tästä mahdollisesta sivuvaikutuksesta. Lihominen tapahtuu aika nopeasti. Lihoin itse 20 kiloa oikeastaan ilman että sitä edes huomasin. Voin kuitenkin psyykkisesti paljon paremmin, vaikkakin joudun ottamaan useampaa lääkettä. Mutta pääsin kämpästä ulos, kolmannen sektorin päiväkotiin. Ilman lääkitystä en olisi siihen pystynyt. Lääkitystä on hiukan muutettu (lisätty) ja se tuntuu olevan kohdallaan. Pystyin lähtemään uimahalliin ja syömään hiukan paremmin, mutta laihduttaminen ei ollut se tärkein asia. Pystyin lääkkeiden antaman uskalluksen myötä olemaan energisempi, vaikka ne hiukan väsyttävätkin. Viime vuoden aikana aloin säädellä syömisiäni ja pudotin painoa 14 kiloa, samoilla lääkkeillä…Ostin Hobby Hallista soutulaitteen ja kävin uimahallissa vesijuoksemassa. Eli nämä lihottavat lääkkeet eivät ole kohtalo, ne tokenevat kyllä: ensimmäiset asiat ensiksi. Elän siis melko terveellisesti vaikka psyyken lääkkeitä syönkin.
    1+1= 2

    Tykkää

  15. Kaisalle kommentoisin, että keskityt väärään asiaan. Tottakai on hyvä asia ja oikein, jos psyykelääkkeitä määrätään vakavasti sairaille ihmisille, tuskin sitä moni kieltääkään. Ongelma on se, että näitä sivuvaikutuksiltaan kovia psyykelääkkeitä määrätään usein hyvin heppoisin perustein ihmisille, joilla ei ole niin vakavia ongelmia ja jotka selviäisivät paremmin paljon miedommalla lääkityksellä ja terapialla. Psyykelääkkeet myös nostavat usein painoa hyvin paljon, vaikka ei söisikään enempää kuin aiemmin.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Ylös ↑

%d bloggers like this: