Kännykkäsäteily ja syöpähoidot

Juttelin tietokirjailija Erja Tammisen kanssa kännykkäsäteilystä ja syöpähoidoista. Mitä uutta ja mullistavaa tässä asiassa on kerrottavaa?

 

Erja Tamminen tiesi kertoa, että Kreikassa on meneillään BIOEM2013-seminaari, jossa käsitellään muun muassa sähkömagneettisiin signaaleihin perustuvia syöpähoitoja.

Heikot, terapeuttiset radiotaajuuspulssit voivat auttaa esimerkiksi aivokasvaintapauksia.

No nyt on maailmankirjat (lääkärikirjat?) sekaisin! Eikö pikemminkin ole niin, että kännykänsäteilyä pitäisi nimenomaan varoa?  Nytkö pitäisi oikein terapiamielessä antaa kännykän säteillä aivoihin?

Ei sentään! Terveystietoiset tietävät edelleen, että aivosyövän taustalta löytyy yhä useammin pitkiä, toistuvia kännykkäpuheluita, vaikka Maailman terveysjärjestö WHO on 2011 luokitellut kännykkäsäteilyn ”mahdollisesti karsinogeeniseksi ihmiselle”. Suomessa kännykkäpuhelut ovat edelleen kategoriassa ”mahdollisesti terapeuttinen ihmiselle”.

Syöpähoitoihin tieteellisesti kehitetyn lyhytkestoisen pulssin avulla solukalvon läpäisevyyttä voidaan tilapäisesti lisätä lääkeaineen kuljettamiseksi soluun. Tällaista hoitoa kutsutaan Elektro-kemoterapiaksi (ECT). Solukalvo tehdään siis sähkömagneettisen kentän avulla läpäiseväksi sellaisille aineille, jotka eivät normaalisti sitä läpäise.

Huomaatteko jo nyt ristiriidan? Kännykkäsäteily on menestyksellisesti käytössä syöpäterapiassa (tekee muutoksia solukalvoon), mutta kännykkätehtaat ja operaattorit sekä kännykän käyttäjät eivät ota vakavasti sitä asiaa, että kännykkäsäteily aiheuttaa solukalvoihin muutoksia! Tuntuuko siltä, että vasen käsi ei tiedä mitä oikea käsi on tekemässä?

Elektrokemoterapiaa käytetään menestyksellä jo yli 100 syöpäklinikalla Euroopassa. Sivuvaikutukset potilaille ovat vähäisiä.

Sen sijaan kännykkäteollisuudelle syöpähoitojen ”sivuvaikutukset” voivat olla laajamittaisia. Kreikan seminaaria sponsoroivat nimittäin kännykkäteollisuuden kattojärjestöt, MMF ja GSMA. Nämä järjestöt mielellään vaikenisivat siitä, että kännykkäsäteily vaikuttaa solukalvoihin.

Tämä on kiusallista! Heikoilla radiotaajuussignaaleilla toteutetut syöpähoidot osoittavat väistämättä todeksi biologiset vaikutukset paitsi itse syöpähoitojen, myös kännykkäsäteilyn osalta. Biologisia vaikutuksia on yhä vaikeampi kiistää.

Tähän asti kuluttajille on uskoteltu, että kännykän radiotaajuinen säteily on niin matalaenergistä, että se voi korkeintaan aiheuttaa kudoksen lämpenemistä. Turvanormitkin perustuvat näille puutteellisille päätelmille.

Kännykkäsäteilyä tutkittaessa on kuitenkin ilmennyt edellä mainittuihin hoitotuloksiin nähden täysin vastakkaisia, potilaan terveyden kannalta hallitsemattomia vaikutuksia. Unihäiriöit, keskittymiskyvyn ongelmat, aivoverenkiertohäiriöt, aivojen glukoosiaineenvaihdunnan muutokset, vaikutukset aivojen välittäjäaineiden toimintaan, neurologisten sairauksien lisääntyminen sekä mahdollinen syöpäriski pitkäaikaiskäytössä esimerkkeinä mainittakoon.

Kännykkäteollisuus tarjoaa ongelmiin lähinnä psykologisia ”hoitoja” kuten laajamittaista viranomaisten lobbaamista, poliitikkoihin vaikuttamista sekä omien tuotteidensa terveysvaikutustutkimuksien rahoittamista. Lisäksi usein löytyy avuksi Aalto-yliopiston Professori: ””Missään tähänastisissa tutkimuksissa ei ole nähty haittavaikutuksia”.

Kreikan seminaarissa tuotiin esille Tanskan kohorttitutkimus, jota kännykkäteollisuus on rahoittanut. Tutkimuksen puutteet on laajalti tunnustettuja: Koehenkilöiden altistusmäärät ovat epäselviä, verrokkiryhmä ja altistuneet ovat sekoittuneet keskenään, teknologiat ovat vanhentuneet.

Silti vedetään yllä mainitusta tutkimuksesta johtopäätös: ””Matkapuhelinsäteilyllä ja aivosyövällä ei ole  yhteyttä”.”

Tulevaisuudessa kännykkä- ja syöpähoitojen markkinat pysyvät myös Suomessa vakaina, sillä epidemiologisia tutkimuksia koordinoiva Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessori Anssi Auvinen viittaa juuri Tanskan kohorttitutkimukseen puolustaessaan kännykän vaarattomuutta.

Auvisen kollega, Kari Jokela, puolestaan ei pidä ongelmana sitä, että suomalaisväestö siirtyy lähitulevaisuudessa yksinomaan kännyköiden käyttäjiksi: ””Ei vaikuta säteilyturvallisuuteen”.

 

Mitä tästä opimme? Ainakin sen, että vasen käsi ei tiedä mitä oikea käsi on tekemässä.