Valvira hoitaa mulkosilmiä

Nyt tulee uutta tietoa liittyen kilpirauhasvaivoihin. Mullistavaa tietoa, jota peräti muutaman miljoonan suomalaisen olisi syytä mulkaista ihan tosissaan.

 

 

Uusilla tiedoilla tarkoitan tässä yhteydessä sekä yli sata vuotta sitten tehtyjä perustutkimuksia että uusimpia perinnöllisyystieteen saavutuksia. Asiaan liittyvät perustutkimukset koululääketiede unohti jo 1950-luvulla.

Kilpirauhasvaivoilla ymmärretään tässä kirjoituksessa sekä kilpirauhaseen liittyvää vajaa- tai liikatuotantoa että kilpirauhasen tuottamiin hormoneihin liittyviä feedback-ketjuja. Eräs tärkeimmistä feedback-ketjuista on tietenkin raha. Muutkin feedback-mekanismit ovat yhtä järkyttäviä ja todella yleisiä, kuten tulet kohta huomaamaan.

Potilaat ovat aina lähellä sydäntäni, joten aloitan tästä. Potilastyön lähtökohta on diagnoosin tekeminen. Diagnoosi on lääkärilatinaa (dia gnosis) ja tarkoittaa suoraan käännettynä kreikan kielestä ”läpi tiedon”. Seteliselkärankaisen selittäjäsedän (Chartonómisma spondilikí stíli exígisi theíos) valkoisine takkeineen oletetaan siis omaavan massiivisen tietopohjan, jota taustaa vastaan hän perusteellisten tutkimusten jälkeen päästää läpi vain oleellisen tiedon, eli tekee tyhjentävän erotusdiagnoosin siitä mikä potilasta vaivaa.

Olkaa kuitenkin tarkkoina, sillä käytännössä homma etenee näin:

Pentti Peruspotilas laahustaa vastaanotolle ja tarkkasilmäinen, finninaamainen arvauslääketieteen kandidaatti Lasse Lekuri tekee ilman turhia kättelyitä ja tiedon läpikäyntiä nopeasti komean KPK-diagnoosin. Termi on, yllättäen, suomen kieltä ja tarkoittaa ”Kaikkia Paikkoja Kolottaa”. Koska tälle diagnoosille ei ole KELA-korvauskoodia, arv. lääk. kand. Lekuri pukee tietonsa hieman tieteellisempään muotoon:

”Jaaha – teiltä on vuosi sitten mitattu tämä kolesteroli. Teillä on vaivana tämä F45.4, kyllähän te sen tiedätte itsekin. Siihen ei ole parannusta, mutta pistetään tästä oireisiin näin aluksi Cymbaltaa, Crestoria ja Xenicalia. Niitä otetaan joka päivä. Jos olo ei parane, pannaan vuoden päästä lisää.”

Monivuotisen koulutuksensa avulla oppinut arv. lääk. kand. Lekuri oli siis havainnut, että potilas oli masentunut, hänellä oli ainakin joskus ollut korkea kolesteroli ja hän oli tällä hetkellä ylipainoinen. Nämä tuntomerkit riittivät tyhjentävään diagnoosiin: Krooninen Kipuoireyhtymä. Ja vielä kaiken kukkuraksi psykologisiin syihin liittyen. Muutenhan se olisi G89.4.

Yhdellä ainoalla vilkaisulla olemattoman pienten kulmakarvojensa alta oppinut, finninaamainen arvauslääketieteen kandidaatti Lasse Lekuri oli siis tehnyt potilaalle geenitestin, tulkinnut veritestin elektrolyytteineen ja hormoneineen, arvioinut virtsatestin tulosta sekä katsastanut EKG-käyrän. Kukaan tutkimusprofessori ei nimittäin pysty tekemään erotusdiagnoosia ilman näitä perustason tietoja. Hyödyllisiä testejä voisi tehdä vielä lisää.

Jossain vaiheessa astuu kuitenkin feedback-ketjuista mukaan raha. Varsinkin jos lääkäri on ehtinyt käydä juomassa BigPharman tarjoamat calvadokset arvauslääketieteen lisensiaattiristeilyllä. Hinnastoa selailemalla arv. lääk. lis. Severi Spatula voi helposti huomata, että tavanomaisten helposti tunnistettavien sairauksien lääkkeet ovat halpoja, kun taas epämääräisiin oireyhtymiin voidaan helposti määrätä epämääräinen kokoelma lääkinnällisiä pillereitä. Käytännön diagnoosiksi valikoituu siten PPP, eli ”Paljon Pillereitä Poskeen”. Pillerit saavat mielellään olla kalliita ja vaikkapa siltä lääketehtaalta lähtöisin, joka tarjosi sitä makeaa calvadosta.

Cymbalta duloksetiini (valmistaja Eli Lilly, joka ei siis ole mikään pornotähden nimi, vaan tunnettu lääkeyhtiö) on kiistelty masennuslääke, jonka sanotaan toimivan myös kipulääkkeenä. Se on hävyttömän kallis, koska yhtiö on ahkerasti pysynyt oikeudessa esillä. Jo lääkkeen testausaikana Traci Johnson teki itsemurhan lääketehtaan suihkutiloissa Indianapolisissa. Lakimiehet ovat kalliita ja lisäksi SNRI-lääkkeet kuten duloksetiini aiheuttavat enemmän maksavaurioita kuin SSRI-lääkkeet kuten Prozac fluoksetiini (valmistaja myös tuo pornotähdeksi luulemasi). Suomessa kuitenkin Cymbalta tuo 18,4% apteekkien masennuslääkemyynnistä vaikka käyttäjiä on vain 5,5% masennuslääkkeiden käyttäjistä. Duloksetiini on siis rahasampo ja calvados on hyvä muistinvirkistäjä arv. lääk. lis. Severi Spatulalle.

Crestor rosuvastatiini (valmistaja AstraZeneca, joka ei siis ole mikään astrologisia palveluja tarjoava toimisto, vaan taas yksi niistä tunnetuista lääkeyhtiöistä) on kallein statiinilääke. Lisäksi sen puoliintumisaika on kymmenen kertaa pidempi kuin esimerkiksi erään toisen HMG-CoA-reduktaasin estäjän, eli lovastatiinin. Yliannostelu on Crestorilla kaikkein helpointa, jolloin entistä sairaampi Pentti Peruspotilas kaipaa lisää jotain muita lääkkeitä. Rosuvastatiini tuo myös rahaa kassaan, sillä se muodostaa 24,7% statiinieuroista vaikka markkinaosuus on vain 8,0 prosenttia. Myös Lipitor atorvastatiini (valmistaja Pfizer) on onnistunut pitämään hitaasti puoliintuvan lääkkeensä hinnan korkeana ja calvadostarjoilut runsaina.

Xenical orlistaatti (valmistaja Hoffmann-La Roche, ei suinkaan NBA:n koripallotähti, vaan säkenöivän loistokas lääkeyritys) on laihdutuslääke, joka tunnetaan reseptivapaana myös nimellä Alli. Tämäkään ei ole kovin edullinen tapa sekoittaa vatsansa ja saada housuihinsa jarrutusjäljet. Päivän annos maksaa muutaman euron + pesulalaskut.

Näin arv. lääk. lis. Severi Spatula on kolmella pillerillä rakentanut Pentti Peruspotilaalle kanta-asiakkuuden apteekille. Tilastojen mukaan apteekin kassaan kilahtaa noin tuhat euroa vuodessa ja Spatula saa calvadosta juodakseen. Toinen vaihtoehto olisi parantaa potilas noin 20 euroa maksavalla hormonikuurilla (selitys tähän tulee kirjoituksen lopussa, ethän jätä lukematta?). Tästä puuttuisi kuitenkin se työllistävyysvaikutus, josta pääministeri Jyrki Katainen puhuu. Kuten valtakunnan unilukkari eli nukkuvien herättelijä presidentti Sauli Niinistö on asian ilmaissut: ”Kolmas maailmansota käydään markkinatalouden asein”.

Palataanpa sitten hieman lähemmäs tätä kilpirauhasasiaa. Aloitan pinosta, jonka harmaapartainen ystäväni Birdie, ikänsä puolesta jo siis veteraaniurheilija, oli eteeni kantanut. Päällimmäisenä pinossa oli Duodecim-lehden suuri kilpirauhasnumero vuodelta 2010. Kannessa on Tasigna nilotibini leukemialääkkeen mainos. Birdie huomautti, että tämä lääke on tyrosiinikinaasin estäjä ja liitty siis mutkan kautta sekä kilpirauhaseen että insuliiniresistenssiin. Insuliinireseptori kun on sattumalta luokan II tyrosiinikinaasi-reseptori. Tasignalla hoidettujen potilaiden lääkekustannukset ovat 28 755 euroa vuodessa.

Niina Matikainen (lääketieteen tohtori 1999, sisätautien erikoislääkäri 2004, endokrinologian erikoislääkäri 2008, diabeteksen hoidon erityispätevyys 2008) oli kirjoittanut yllämainitun lehden numeroon 20/2012 pitkän artikkelin, jolla oli hämmästyttävä otsikko: ”Sairaudet ja lääkkeet kilpirauhasongelmien aiheuttajana”. Merkillepantavaa on huomata, että siinä ei siis puhuta kilpirauhassairauksista, vaan siitä, että lääkkeet (PPP) ja muut sairaudet voivat aiheuttaa oireita, jotka näyttävät äkkiseltään katsottuna kilpirauhassairauksilta. Tämä on Suomen oloissa järkyttävä paljastus.

Birdie tietää, että olen suuri huumorielokuvien ystävä (Monty Python, Uuno Turhapuro, Leslie Nielsen), joten seuraavaksi hän keksi kysyä olenko tavannut sadoilla luentomatkoillani paljon Marty Feldmanin näköisiä ihmisiä. Näyttelijä Feldman oli tunnettu mulkosilmistään ja pienestä koostaan ja näytteli esimerkiksi Igor -nimistä hahmoa legendaarisessa hölmöilyssä ”Frankenstein Junior” vuodelta 1974. Birdien kysymys liittyy oleellisesti kilpirauhaseen, koska Feldman sairasti ihan aikuisen oikeasti Basedowin eli Gravesin tautia, joka siis on geneettinen CTLA-4-peräinen oireyhtymä, johon liittyy alhainen kolesteroli, valtava ruokahalu ja jatkuva ripuli sekä tietenkin ne mulkosilmät.

Sanoin nähneeni ihan muutaman ihmisen luennoillani, joka muistutti tuota brittikoomikkoa, mutta Birdie väitti, että lääkärien mielestä heitä on Suomessa vähintään 724 148 (lääkekorvaustilastojen mukaan). Standardin mukainen hoito Gravesin tautiin on nimittäin beetasalpaajien käyttö. Esimerkiksi atenololi, bisoprololi, metoprololi ja propranololi saavat aikaan kilpirauhashormonituotannon alenemisen, niillä kohotetaan kolesterolitasoja sekä aiheutetaan ummetus. Sivuvaikutuksena saadaan Gravesin taudin oireet pysymään kurissa.

Koska HPA-, HPG- ja HPT-akselit liittyvät umpieritysjärjestelmässä olennaisesti yhteen, myös glukokortikoidit (esimerkiksi hydrokortisoni ja prednisoloni) ja ehkäisypillerit ajaisivat suurin piirtein saman asian. Kun kaikkien ummetusta ja muuta hidastumista kilpirauhashormonien kautta aiheuttavien lääkkeiden käyttäjät lasketaan yhteen, havaitaan helposti, että Suomessa hoidetaan reippaasti yli miljoonaa ihmistä liian alhaisten kolesteroliarvojen, ripulin ja mulkosilmäisyyden takia.

Ja minä kun olin luullut, että se lihominen ja ummetus on se ongelma. Jotkuthan luulevat, että se korkea kolesterolikin on ongelma, mutta silti yli miljoona suomalaista saa hoitoa arvojensa nostamiseksi! Ei tässä pysy biologi lääkärien ajatuskulussa mukana. Pysytkö sinä?

Palataanpa siksi historiassa vielä taaksepäin. Myksedeema eli limapöhötauti on diagnoosi, jonka englantilainen lääkäri William Gull keksi vuonna 1873. Tämä oireyhtymä taas liittyy kilpirauhasen vajaatoimintaan ja aiheuttaa oireina pöhöttymistä, ummetusta ja kognitiivisia ongelmia kuten unohtelua ja masennusta. Hashimoton tauti on saman asian autoimmuuniperäinen perinnöllinen vika. Näihin elimistön ongelmiin tuottaa tyroksiinia eli T4-hormonia auttaa siis T4-lääkitys. Näitä ihmisiä Suomesta löytyy tilastojen mukaan 266 925. He saavat korvausta levotyroksiininatriumin popsimisestaan. Hoito maksaa muutaman kympin vuodessa per potilas. Halpaa on!

Nyt Birdie pääsee tilastojen viimeiseen ja tärkeimpään paljastukseen. Tämä kilpirauhasongelma, josta Niina Matikainenkin kirjoitti, on ennen kaikkea elimistön kyvyttömyys muuntaa T4-hormoni varsinaiseen aktiiviseen T3-muotoon. Suurin osa tästä muunnosta tapahtuu aivan muualla kuin itse kilpirauhasessa. Broda Barnesin arvioita hyödyntäen Birdie väittää, että 40% kansasta kärsii näistä muunnosprosessin ongelmista.

Maksa ja munuaiset ovat näkyvässä roolissa tässä muunnostyössä ja stressi haittaa tätä muunnosta. Silloin syntyy käänteis-T3:sta eli rT3. Tässä pahemman luokan ärrä-viassa lääkkeistä pahimpia esteitä luovat siis beetasalpaajat (724 148 käyttäjää), statiinit (663 195 käyttäjää), protonipumpun estäjät (583 584 käyttäjää) sekä ne glukokortikoidit (219 796 käyttäjää). Tätä muunnosongelmaa voi hoitaa T3-hoidolla.

Coloradon suunnalla Tammas Kelly ja Daniel Lieberman ovat todistaneet, että T3-monoterapialla voidaan parantaa masennuspotilaitakin. Ja sitten se loppupommi, eli kuinka monta ihmistä Suomessa Herran vuonna 2012 sai korvauksia T3-hormonista? Vastaus on 1. Aivan oikein: 1 (luetaan YKSI IHMINEN). Reseptejä oli kirjoitettu yksi ainoa ja rahaa kului 20 euroa ja 10 senttiä.

Suomessa ei siis olekaan arv. lääk. kand Lasse Lekurin ja arv. lääk. lis. Severi Spatulan vastaanotolla käyvillä potilailla ongelmana stressi, masennus, lihominen ja ummetus, vaan todistetusti mulkosilmät, alhainen kolesteroli ja jatkuva ripuli. M.O.T. Mikä On Todistettu. Amen plottis. Lääketiede on ihmeellistä.