Uudet tuulet puhaltamaan urheiluvalmennuksessa

Arvokisamenestystä tulee maamme huippu-urheilijoille harvakseltaan. Päätin kirjoittaa puhtaaksi monien vuosien aikana kasaantuneita ajatuksiani urheiluvalmennuksesta.

 
Vaikka tämä kirjoitus käsittelee pääosin huippu-urheilua uskoisin, että ajatukseni saavat kaikupohjaa myös muissa liikuntakärpäsen puremissa. Puhtaaksikirjoittamisen jälkeen arvostaisin kommenttejanne tässä vaiheessa tosi paljon. Mitä mieltä olet urheiluvalmennuksen tilasta?

Elämme mielestäni sellaista aikaa nykyaikaisessa urheiluvalmennuksessa, että yhä useampi uskaltaa epäillä vakiintuneita harjoitusmenetelmiä. ”Näin on aina treenattu!” -huomautusta ei enää niellä sellaisenaan, vaan pohditaan voiko urheilijana kehittyä muutenkin kuin oksennustreenejä suorittamalla. Lukuisat tekniset apuvälineet, vankka tieteellinen osaaminen ja ihmisen kokonaisvaltaisen terveyden laajempi ymmärrys on raivannut tien uusille tavoille harjoittaa rakasta urheilulajiaan. Kuulkaas, nyt on maailman kirjat sekaisin kun huipulle johtaakin älykkään treenaamisen yksilöllinen polku.

 

Voittajan resepti: kokonaisvaltainen treeni

Olette kuulleet sanonnan juoksijaksi tullaan juoksemalla. Tällä tarkoitetaan juoksijapiireissä sitä, että kovaan menestykseen juoksijana johtaa vain sellainen tie, jonka pölyistä, sohjoista tai liukasta pintaa tahkoo mahdollisimman vimmatusti juoksijan monotoninen askellus.

Sama pätee kaikkiin muihinkin urheilulajeihin. Sitä päälajiaan pitää suorittaa enemmän kuin mieli antaisi joka hetki myöten. Kyllästymiseen asti pitää sitä moukaria lennättää. Toistoja pitää sillä seipäällä saada, muuten ei opi rimaa hilaamaan yhä korkeammalle. Suksilla suihkitaan menemään kaikki vapaa-ajan hetket. Kun treenataan, niin treenataan kunnolla.

Tähän on mielipideilmaston purkautuessa laajamittaiseksi ilmiöksi, tulossa tervetullut muutos kun annamme uusien tuulien tosissaan puhaltaa. Moderni urheiluvalmennus puhuu valmennuksesta kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon urheilijan koko elämä. Edelleenkin tietenkin urheillaan ahkerasti siinä päälajissa tai mahdollisesti useissa urheilulajeissa, mutta huippusuoritus löytyykin terveemmin ja ehkä jopa helpommin ottamalla huomioon kaikki ne tekijät, jotka johtavat urheilumenestykseen. Tiukkapipoisuudesta rentouteen, sattumanvaraisesta sapuskoinnista räätälöityyn lajikohtaiseen täsmäravitsemukseen ja kauheasta treenivimmasta kroppaa tarkasti kuuntelevaan yksilölliseen valmennukseen.

 

Kokonaisvaltaista treeniä urheilijalle


Urheilijan kokonaisvaltaista kehitystä voi selventää oheisella kuvalla:

Moderni, uuden suunnan urheilija, ymmärtää arvostaa hyviä ystäviä, ihmisten välisiä suhteita, ihan yhtä paljon kuin sitä, että hänen lautaseltaan löytyy juuri oikeanlaista energiatasoja sopivasti nostavaa ruokaa. Hän osaa ottaa löhöilyhetkestä kaiken irti, eikä enää ole synti ottaa lyhyet nokoset keskellä päivää, jos siltä tuntuu, että nyt on väsymys iskenyt. Hän ymmärtää aktiivisen levon mahdollisuudet elämässään, esimerkiksi niin, että juoksijana hänen aktiivinen lepohetkensä käsittää rennon ja virkistävän uintireissun ja siihen päälle saunomisen. Passiivista lepoa nautitaan laadukkaan REM-unen tahdissa. Jos elämän kokonaisrasitus on jatkuvasti liian rankkaa (työhuolia, riitoja, sairastelua) silloin voi olla hyvä vähentää treeniohjelman rasittavuutta, sillä lahjakas urheilija ymmärtää, että elämän kokonaisrasitus vaikuttaa kielteisesti fysiologiseen tilaamme.

 

Uusia raikkaita tuulahduksia


Mietitäänpä yhdessä miten toteutuu uusi valmennusfilosofia käytännössä? Se voi näkyä esimerkiksi näin:

 

  • Levon pitää virkistää sinua sillä muuten mahdollinen uupumus ei hellitä. Huippu-urheilija osaa ottaa löhöilystäkin kaiken irti. Hän ei pode huonoa omatuntoa siitä, että hän vetää lonkkaa keskellä päivää. Jos hänellä on ongelmia unensaannissaan, hän ratkaisee nämä ongelmat parhaalla mahdollisella tavalla
  • Ruoka joko kehittää sinua tai sitten ei. Voittaja syö vain sellaisia ruokia ja mahdollisesti myös ravintolisiä, jotka kehittävät häntä. Jos jokin yleisesti nautittu ruoka-aine aiheuttaa hänessä ongelmia, hän luopuu sen ruoka-aineen käytöstä. Ei pidä tehdä yksinkertaisesta asiasta vaikeaa. Jos sinulle ei leipä sovi, älä silloin syö leipää, vaikka kaikki muut ihmiset ympärilläsi ahtaisivat limppua naamariin!
  • Treeni joka ei kehitä sinua, ei todellakaan kehitä sinua. Voittaja haluaa kehittyä treenin kautta mestariksi! Erittäin lahjakas, nerokas urheilija ei orjallisesti seuraa tiettyä valmentajan tekemää ohjelmaa vaan arvioi mikä osa valmentajan ohjeistuksesta aidosti kehittää häntä lajinsa huipulle asti
  • Optimaalinen harjoittelu ja huipputulos lajissasi syntyy mahdollisesti vasta sitten kun olet itse niin sisällä siinä lajissasi, että voit sanoa valmentajalle tai lajin asiantuntijalle: ”Hei, nyt sä olet ihan pihalla, mä teen sen näin!” Hyvä valmentaja ymmärtää silloin olla hiljaa
  • Huipulle vie monta tietä – löydä oma tiesi. Jos jokin asia tuntuu hyvältä, jos jokin asia motivoi sinua, se on usein se oikea tapa edetä. Ei kuitenkaan aina – ole aina nöyrä, kuuntele viisaampia ja arvioi tilannettasi!
  • Urheilija kuuntelee omaa kroppaansa. Helppous ja rentous löytyy tällä tavalla ja urheilija nauttii täysillä urheilusta
  • Huippu-urheilijan tavoite ei voi olla sietää eläimellisen kovaa oksennustreeniä, puuduttavan yksitoikkoista kuntosalitreeniä, rämpimistä suolla – vaan tavoitteena pitää olla omaa lahjakkuuttasi ja kykyjäsi vastaava tulos kauden tärkeimmässä kisassa
  • Tehotreenejä, kehittäviä treenejä ei saa tehdä liian väsyneessä tilassa. Pitää riittävästi panostaa ravitsemukseen ja lepoon ennen tosikovia treenejä. Jos ei ole saanut nauttia riittävän tasokasta unta yöllä tai unohtanut huippu-urheilijan nokoset iltapäivällä, voi olla, että kroppaa neuvoo siirtämään tehotreenin seuraavalle päivälle. Huippu-urheilija uskaltaa levätä silloin kun väsyttää tai elämä tympäisee. Esimerkiksi kerrotaan, että uimari Eetu Karvonen saavutti Suomen ennätyksen 50 m rintauinnissa lopetettuaan urheilun keskellä kilpailukautta eräänä kesänä. Hän ei saavuttanut arvokisoihin vaadittavaa tulosrajaa. Oltuaan treenaamatta yhden kuukauden ajan hän huvin vuoksi kävi kilpailemassa. Uinti kulki yllättävän hyvin. Hän sai kuulla saavuttaneensa uinnissa ajan, joka edelleen taitaa olla voimassa oleva Suomen ennätys!
  • Kehittävässä treenissä pitää kulkea, pitää olla tekemisen meininkiä. Toisaalta velttoillen tehty kehittävä treeni on menetetty treenipäivä, toisaalta ylirasituksen ja loukkaantumisen vaara on suuri silloin jos tehdään tosi kovia treenejä väsyneenä. Paradoksi: huipulle vie vain tosi kova treeni, josta saat optimaalisen paljon irti! Osaatko?

 

Aika entinen ei koskaan enää palaa


Urheilija on elänyt viimeiset 30-50 vuotta suurten muutosten keskellä. Nuoruusvuosina ei eletty uutistarjonnassa reaaliajassa. Sai odottaa tunteja, päiviä, ehkä viikkojakin uutisvirran tarjontaa. Nyt on tilanne toinen. Kun juna suistuu kiskoilta Espanjassa, me sydän kurkussa pelkäämme oliko suomalaisia turmassa mukana täällä kaukana Pohjolassa, samaan aikaan kun baskit saavat tästä onnettomuudesta tiedon. Joka onnettomuuksista, lamauutisista ja toivottomista ihmiskohtaloista ahdistuu, elää synkkiä aikoja.

Ajat ovat todella muuttuneet. Nyt saadaan koko Suomi sekaisin yhdestä savuavasta jätekontista räjähdetehtaan pihalla. Omassa nuoruudessani olisi työmies Töppönen kaatanut roskasäiliöön pari ämpärillistä vettä ja asia olisi ollut siinä. Säilytä nyt tuollaisen mediamyllytyksen edessä suhteellisuuden tajusi!

Olemme usein törmänneet siihen tosiseikkaan, että me suomalaiset menestymme kansainvälisesti katsoen useissa lajeissa hirmu hyvin juniori-ikäisinä, mutta sitten kun siirrytään aikuisten sarjaan, menestys loppuu. Tähän on mielestäni laajemman harrastuspohjan ja vaativuuden lisäksi syynä se, että treenaamisen olosuhteet ovat muuttunet. Optimaaliset olosuhteet lukioiässä (erinomaiset urheilulukiot esimerkkinä) vievät huipputuloksiin lahjakkaimpia junioriurheilijoitamme! Tilanne muuttuu kun juniori siirtyy aikuisikään. Esimerkiksi nuoren muuttaessa pois kotoa tai siirtyessään vaatimattomasti tuetun aikuisurheilujärjestelmän piiriin, muuttuu niin moni seikka huonompaan suuntaan, että se vaikuttaa menestymismahdollisuuksiin.

Urheileminen huipulla on kallista, vaatii kärsivällisyyttä ja on riskialtista. Nykyään yksilöurheilijan on tosi vaikea esimerkiksi saada riittävästi rahaa sponsoreilta. Vaadittaisiin runsaskätisempää rahanjakoa maamme harvoille huippu-urheilijoille, jotta menestyminen aikuisena saisi jatkua. Kun urheilijalle on jaossa enemmän raha, hänen ympärilleen voidaan koota paras mahdollinen taustaorganisaatio, joka sitten parhaimmillaan mahdollistaa maailmanluokan menestymisen aikuisurheilijana.

Puhelinsoittoa, työhuolia, onnen ja surun tunnetta pääsi nuoruudessa pakoon vetämällä puhelimen johdon seinästä. Nyt jatkuva tavoitettavuus kännykän kautta ajaa meidät ihan uusien mieltä hajottavien asioiden eteen. Uusavuttomat stressin uuvuttamat nykyihmiset saavat hyvinvointiohjaajiltaan ohjeen pistää kännykkä kiinni työpäivän aikana tai sen jälkeen edes kymmeneksi minuutiksi. Tilalle otetaan lyhyet nokkaunet. Tutkimusten mukaan se parantaa työtehoa. Tottakai se myös luo edellytykset pärjätä paremmin urheilussa. En usko, että Välimeren porukka on ollut ihan väärässä pitäessään keskellä päivää siestaa.

Ruokamaisema on muuttunut. Ennen vanhaan syötiin tiettyinä ruoka-aikoina. Sen jälkeen siivottiin ruokapöytä ja pistettiin ruoat syrjään odottamaan seuraavaa ruokailuhetkeä. Nykyään ruokaa on yllin kyllin tarjolla kaikkialla ja mihin vuorokauden aikaan tahansa. Nykyurheilija saa kehittää maagiset itsehillinnän keinot selvitäkseen voittajana ruokatarjonnan keskellä. Ruoan ylitarjontaan kiinni jääneet synkistävät lihavuus-, diabetes ja sydänsairaustilastojamme.

Islannista löytyy lihapiirakoita, joissa ei ole murustakaan lihaa. Suomeen tuodaan kekseliäällä tavalla väärennettyä ruokaa tonnikaupalla. Reiluus on kaukainen muisto vain. Ruokaskandaalien keskellä moni kaipaa takaisin aikoja entisiä.

Markkinoiden luoman kauneusihanteen keskellä on vaikea tajuta, että omana itsenäsi olet täydellinen. Terveyttä etsiessään moni ihminen on mennyt totaalisesti metsään. On hyvä muistaa, että terveys on kuin vesi kaivossa. Sen tärkeyden huomaa vasta kun kaivo tyhjenee.

 

Teknisten apuvälineiden vallankumous


Nykypäivän teknologia on niin kehittynyttä, että valmentaja ja urheilija voivat itse hankkia sellaiset terveysseurannan instrumentit, jotka olivat ennen vanhaan pelkästään yliopistosairaaloiden erikoisosaamisen varassa. Nämä instrumentit ovat täydellä ryminällä saavuttamassa suuren suosion ja auttavat urheilijaa pysymään sillä kaidalla tiellä, joka johtaa parhaaseen mahdolliseen kuntoon ja terveyteen.

Mittareita löytyy sydämenlyöntien analysointiin, hengityskaasujen mittaamiseen, lihasvoiman tarkkaan arviointiin, veriarvojen seurantaan, liikeratojen tarkkailuun, puhumattakaan tavanomaisesta videokuvaamisesta. Älypuhelimeen saa ohjelmia, jotka erityisen pilvipalvelun avulla muodostavat terveysseurannan kokonaisuuden, jota on helppo käyttää. Nykyään on niin hyviä testilaitteistoja olemassa, että urheilijan olisi mahdollista treenata vain silloin kun hän on täysin palautunut. Ongelmana tässä on se, että hyvin harva uskaltaa treenata tällä tavoin. Se saattaisi nimittäin tarkoittaa, että harjoitusohjelman tekeminen ja soveltaminen muuttuu täysin. Tietotekniikan avulla valmentajalla on reaaliaikainen mahdollisuus olla urheilijan tukena ja tämä mahdollistaa mm. sen, että treenimotivaatio pysyy korkeana. Moni urheilija on parantanut tuloksiaan huimasti näillä välineillä ja vieläpä laillisesti.

Valmennusprosessi tunnetaan nykyään niin hyvin, että on valmentajan ammatitaidottomuutta ja urheilijan velttoutta, jos ei ymmärretä miten urheilija voi kehittyä omalla tasollaan parhaimmalla mahdollisella tavalla. Valmentaja vahvistaa urheilijan käsityksiä ja tarjoaa hänen käyttöönsä ammattiosaamistaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi räätälöityä ja yksityiskohtaista tietoa ravinnosta ja liikesarjojen analysointia sillä tavalla, että ne kehittävät häntä tehokkaasti. Valmentajan tehtäväksi ymmärretään nykyään myös kaikessa laajuudessaan miten vältetään ylisuorittamista, eli valmentaja joutuu joskus liiallista innostumista hillitsevän jarruttajan tehtäviin.

Arvostaisin kommenttejanne, joita voitte rustata suoraan minulle. Blogi on parhaimmillaan silloin kun sitä kommentoidaan reippaasti. Jään odottamaan rakentavia ajatuksianne.

 

 

18 kommenttia artikkeliin ”Uudet tuulet puhaltamaan urheiluvalmennuksessa

  1. Moikka Christer!

    Sinulla se aina vaan tuntuu olevan järkevää asiaa ravitsemuksen ja liikkumisen saralla ja hyvä niin. Aina näistä ajatuksistasi jää itsellenikin jotakin uutta pohdittavaa mieleen.

    Olin lukevinani rivien välistä sinun olevan sitä mieltä että nykypäivänä tietämättömyys on omaa tyhmyyttä ja itse olen kyllä samaa mieltä sen suhteen.

    Tykkää

  2. Tapio Järvinen kirjoitti:

    ”Olin lukevinani rivien välistä sinun olevan sitä mieltä että nykypäivänä tietämättömyys on omaa tyhmyyttä ja itse olen kyllä samaa mieltä sen suhteen.”

    Juuri näin! Nykyään on niin paljon tietoa jaossa, että valmentajan rooliin kuuluu valmennettavansa vieminen tietolähteiden äärelle, jos valmennettava ei itse niitä löydä.

    Tykkää

  3. Yksi tarkea kysymys elamassa, myøs urheilussa on motivaatio tehda. Mika saa urheilijan urheilemaan. Miksi han tavoittelee piirikunnan, maan tai maailman parasta suoritusta.

    Makihypaaja Nykaselta kysyttiin kerran juuri ennen tarkeaa hyppya mita Matilla on mielessa. Vastaus tuli saman tien ”Pillu se on mielessa, mutta hypataan ensin.”

    Huippu urheilussa on valmentajan tyø ohjelmoida urheilija saavuttamaan paras mahdollinen tulos. Valmentajan pitaa myøs osata motivoida. Ajatukset pitaa ohjata oikeille raiteille.

    Matilla oli selkea tavoite, jonka han saavutti.

    Ravinto on tarkea osa urheilijan valmennusohjelmaa. Lasse Viren osasi syøda oikein. Lassen henkinen kantti oli kanssa- kilpailijoita vahvempii. Vaitan tassa ja tanaan, etta motivaation puute merkitsee urheilijan tuloksen kannalta enemman kuin huippuunsa viritetty erikoisruokavalio. Hyvin motivoitunut tomaattia ja nakkileipaa syøva urheilija voi saavuttaa paremman tuloksen kuin huonosti motivoitunut urheilija, jonka ravinto on tarkkaan valikoitu.

    Mika Kojonkoski saavutti (taalla) Norjassa optimaalisia tuloksia valmentaessaan makihyppaajia. Odotan mielenkiinnolla mita Mika saa aikaan Suomen huippu urheilulle. KELLO KAY…

    Tykkää

  4. Valviran kellarissa pitää olla sellainen huippuosaamisen labbis! Keskuskoulutuslaitos, jossa kasvatetaan, venytetään, myrkytetään ja jalostetaan uudet paavonurmet, lassevireenit ja paulinevalat.
    Pitää laittaa lähtökohdaksi olyyyyppmpppialaisissa 8 parhaan valtion joukkoon kuuluminen kenttälajeissa. Talviurheilussa ehdoton ykkönen hiihdossa ja mäeltä hyppelyissä.Kumilätkän läimäyttelijöitä pitää monistaa Mölli Partasesta ja Hallis Harkimosta muutama joukkueellinen. Niistä vain parhaat 20 jätetään jalostuksessa eteenpäin.

    Naisurheilusta ei niin väliä, mutta tehdään miehistä naisia! Se olisi vihriälle liikkeellekin ja setalle mirjamia, mannaa ja meiramia!

    Tykkää

  5. Jani Sievinen, kiitos kommentista. Uutena ajatuksena pidän lähinnä tuota auktoriteettiaseman pohdintaa. Rivienkään välistä ei tarvitse etsiä sitä seikkaa, että painotan horisontaalista asennetta suomalaiseen urheiluelämään.

    Olympiakomitean ravitsemusohjeet ovat kyllä luvattoman tökeröt. Niitä jos noudattaa niin saa kyllä kansainvälisen menestyksen unohtaa.

    Kokonaisuuden ottaminen huomioon voisi myös saada enemmän painoarvoa nykyvalmennuksessa.

    Tykkää

  6. Christer, rohkea veto ruveta arvostelemaan Suomiurheilua. ”Maailma entinen ei koskaan enää palaa” Kestävyysjuoksussa ei ole menestystä luvassa, oli sapuskana mitä näkkäriä tahansa. Tulevaisuudessa Suomen urheilumenesys on lätkän varassa. Noh keihäänheitto pitänee vielä kesälaja pinnalla. Pientä toivetta on, että Matsson paluttaa Riossa Suomen mitallikantaan.

    Tykkää

  7. Kuten Jani Sievinen kysyi, mitä uutta ? kiloja, metrejä, toistoja, lepoa ja ruokaa, niin ja luonnollisesti taloudelliset puitteet kuntoon. Niin ja henkinenkin puoli saisi olla kunnossa.

    p.s. kumma muuten näitä urheilutietäjiä, jos nyt kesälajeista mitalit uinnista ja keihäänheitosta. Eiköhän niitä muitakin ehdokkaita ole.

    Tykkää

  8. Rentous, hauskuus, yms. ovat tärkeitä, mutta kyllä kova pohjatyö pitää olla tehtynä ns. metrejä takana ennenkuin pääsee huipputuloksiin, ja joskus pitää junnata vaikka tuntuisikin tylsältä. Mutta sitten kun pohjat on saavutettu pitäisi osata höllätäkkin, muuten huippukunto ei pääse esiin. Oikoteitä menestykseen ei edelleenkään ole. Tuhansia toistoja ja raakaa reeniä ei saa unohtaa ja siirtyä kokonaan kikkailun puolelle.

    Tykkää

  9. Isot kansat kuten Kiina ja Intia tulevat voittamaan tulevaisuudessa kaikki mitallit jos vain haluavat. Kun suuri määrä jonkun lajin harrastajia, joilla on luontaisesti lahjakkuutta kohtaavat lajin kautta alkaa luonnollisesti syntyä uutta urheilun kautta ”jalostettua” urheilija massaa.

    Jo nyt on nähty kiinalainen huippu koripallon pelaaja, jonka molemmat vanhemmat olivat pitkiä huippu pelaajia. Muissa lajeissa käy lopulta samalla lailla. Myös mustat amerikkalaiset koripalloilijat ovat tavallaan ”rodunjalostuksen” tulosta kun orjien isännät pakottivat isojen hyvä kuntoisten vanhempien saamaan lapsia keskenään. Tälläiselle dopingille emme mahda mitään ja se on ylivoimaista.

    Tykkää

  10. Jalkapallo on kanssa merkillinen laji.
    Tai oikeastaan merkillistä on, että vuosikymmenten kokemusten perusteella
    ei anneta periksi.
    Samat valmentajat , samat menetelmät, samat periaatteet, samat keskinkertaiset palvotut tähdet, samat uudet toistot 8epäonnistuneet),samat osaajat (pallo osuu halkopinoon)…, samat,…

    Aivan uskomatonta.
    Tänä vuonna on mennt huonoiten kautta aikain sekä mies- että naisrintamalla.
    Mutta arvatkaapas, keksiikö kukaan tehdä suunnanmuutosta?
    Olisi korkea aika hyllyttää amatööriosaajat alalta.
    Veikkaan, että ei onnistu.

    Tykkää

  11. KP Kyrö sanoi ihailevansa norjalaista ajattelua.
    Jossa kaikki urheilussapalvelee kansakuntaa ja täsmälleen päinvastoin. Eli kansakunnan on kaikin keinoin palveltava urheilun menestystä. Tämän ajattelun ylivoimeinen mestari oli DDR.

    Tykkää

  12. Urheiljan kehitys on nyt kyllä täysin lääketieteellinen eli miten selvitä doping-testistä puhtain paperein.

    Ja yhä hyväksyttävämmäksi dopingin tekee se, kun blondi ravitsemustietäjä itse käyttää kiellettyjä aineita saadakseen lihakset esiin. Näkyy lehtikuvissa hyvin.

    Meikä on katsellut useampaa liki 10-20 vuotta puhtaalla ruisleivällä rääkättyä naiskroppaa eikä niistä ne lihakset tule ulos oikein millään tapaa.

    Puhumattkaan siitä tosiasiasta, että Hollywood tuntuu parhaiten nykyään tietävän miten saada lihakset näkyviin puolenvuoden treeneillä!

    Kuoleeko dopingiin nuoremmin? Ei jos on rahaa – katsokaa Arnoldia.

    Tykkää

  13. Dopinki on oma juttunsa. Ternimaito taisi olla piikitettävässä muodossa, oli se sitten epoa tai jotain muuta. Hemmetin moni urheilija on astmaatikko, vaikka ei olekaan astmaatikko.

    Sen sijaan että epoillaan, hengitetään astmapiipusta jne. hetkellinen kivunlievitys sen sijaan on hieman eri juttu kuin muu doping.

    Kysynkin, kun en tiedä: mikäli urheilijan päätehtävä on laktaatin, ts. maitohappojen aiheuttaman kivun keston parantaminen, niin eikö tähän ole keksitty mitään jännää epädopingmaista lääkettä, jotta ei tarttis kipua kestää? Toisin sanoen, jaksaisi vetää itsensä yli rajojen ilman pipin tunnetta päässä? Onko olemassa ruokavalioita, joilla maitohappoa muodostuu vähemmän?

    Jos opettaa kropan rasvapolttoiseksi (toisin sanoen suosimaan glukoneogeneesiä pelkän hiilareiden hapetuksen sijaan), onko tällä merkitystä menestykseen? Eli vedetään kortisolit minimiin, glukoneogeneesi tappiin ja mennään rasvoilla (etenkin kestävyyslajeissa)?

    Entäs insuliinipumppauksella? Eli vedetään kroppa ketoosiin, vedetään törkeän kova treeni kivun rajoilla ja heti treenien jälkeen dumpataan kilotolkulla inskaa nostavaa hiilaria, jotta kasvuhormoni insuliini kasvattaisi rasvan sijaan lihaksia?

    Genetiikallakin on merkitystä. Esimerkiksi ACTN3-geeni on sellainen, jonka jokainen urheilija haluaisi tietynlaisen. Eli tän härdellin http://en.wikipedia.org/wiki/ACTN3 .. ja on toki monia muitakin IM-merkattuja geenejä, jotka aktivoituvat sopivissa olosuhteissa.

    Kiinalaisethan keksivät ajat sitten miten mistä tahansa erikoistuneesta solusta (vaikka perskarvasta) voidaan kuudella eri aineella tehdä kantasolu, josta taas muodostuu uusi erikoistunut solu. Siis esimerkiksi perskarvasta kantasoluksi ja kantasolusta sydänlihasoluksi. Olemmeko niin naiveja, että luulemme Kiinalaisten pitävän tekniikan vain sairaanhoitoon ajateltuna, vai mahtaisiko heillä olla kohta huippuunsa geneettisesti viritettyjä atleetteja? Geenidopingia odotellessa.

    Tykkää

  14. Vuodatuksesta jäi pois esitykset parannuksista.

    – Hierarkiset järjestelmät urheilun johdossa tulee purkaa siten, että toimitaan pienissä erikoistuneissa tiimeissä tähtäimenä paras lopputulos eikä paras avustus.
    – Lasten ja nuorten motivaatio urheiluun voi olla naivisti kaverin voittaminen tai olla ”koulun kovin jätkä/flikka”, mutta aikuisena tavoitteeksi muodostuu elannon saaminen urheilusta. Kaikki eivät voi olla Kimi Räikkösiä, joka on miljonääri mitättömällä koulutuksella, tai itse asiassa, ei voisi olla Kimi Räikkönen korkealla koulutuksella. Miten tämän ongelman sitten ratkaisee, kun aikuistuvan ihmisen geenit ohjaavat lisääntymisviettiä, perheen perustamisviettiä ja bailaamisviettiä juuri silloin kun pitäisi menestyä? Ehkä tavoite tulisikin olla vanhusten urheilukisoihin valmistautuminen, jolloin jokainen akkaansa/ukkoonsa kyllästynyt haluaa mielellään olla kotoaan poissa ja rääkätä itseään euron kuvat silmissään.
    – Ihmisten geneettiset ominaisuudet pitää selvittää ennen valmennusputkea. On turha keskittyä sellaisiin lajeihin joissa ei voi menestyä, jos tarkoituksena on kansainvälisissä kisoissa skabaaminen. Omaksi ilokseen jokainen voi tietysti tehdä mitä lystää.
    – Raha tuntuu olevan ongelma sekä urheilussa kuin monessa muussakin asiassa. Jos esimerkiksi lääketiede menee raha edellä uusiin innovaatioihin, eikä ihmisten terveys, niin sama toistuu urheilussakin.

    Tykkää

  15. Sipi supi,
    Kenraaliksi tullaan vain haluamalla kenraaliksi. Ja hyväksi kenraaliksi tullaan sotimalla ja oppimalla niin häviöista kuin voitoistakin.

    Tietystikään halu ei yksin riitä. Pitää olla kykyäkin ja ” Zlatania ”.

    Mikäli urheilijalla on motivaatiota päästä maailman huipulle ja hän itse on kykynsä tiedostanut, niin keinot kyllä löytyvät.

    ”Miten harjoittelet, niin pelaat” toimii aina. On turha mennä Obertsdorfin torniin hyppäämään 130 metristä koko maailman eteen jos harjoituksissa ei pääse kuin 110. Itsensä ylittäminen harjoituksissa tuo itseluottamusta, mikä sitten siivittää kokelaan vääjäämättä huipulle. Kunhan muistaa varoa kaiken maailman tietäjiä ja viisastelijoita. Ugh.

    Tykkää

  16. Suomessa on kokonaan unohdettttu psyykkinen valmmennus ja siihen liittyvät hypnoosipohjaiset keinot.
    80-luvulla Reima Kampman psyykkas yhdistetyn hyppääjiä. Hyppy kuvattiin. Hypyn jälkeen hyppääjä katsoi hyppynsä videolta. Sitten hypnoosissa teki korjatun hypyn ja takaisin mäkeen hyppäämään.
    Itse psyykkasin 1983 erään puulaagikeilaajan parin tunnin työllä ja äänitteellä Suomen mestariksi.
    90-luvulla kaveri psyykkasi hypnoosilla Porin narukerän jääpallon liigamestariksi,
    2000-luvun alussa olin Juten kanssa psyykkaamassa pronssia nuorten mm:ssä.
    Samoihin aikoihin olin mukana valmentajan kanssa psyykkaamassa TAMUsta Suomen mestaria 2001.
    Futis- ja kiekkoäänitteet ovat vieläkin käytettävissä.00000000000
    Alppihiihtopsyykkauksella on voitettu ikämestaruus.
    Maraton-äänitteellä on juostu maratonia.
    Golfpsyykkaus on valmis ja uusia tulee tarpeen mukaan.
    Kukaan ei vielä ole käyttänyt pikajuoksupsyykkausta.
    Talviolymppialaisissa joillakin oli yli 10 psykologia, Suomella ei ainuttakaan hypnoosinkäyttäjää.
    Suomessa nauretaan ulos ihminen, joka ehdottaa hypnoosin käyttöä kuten suunnistajien mm-voittaja.
    Paljon olisi tehtävissä, jos päättäjät ymmärtäisivät mistä on kyse.

    Tykkää

Jätä kommentti Ilkka Härkönen Peruuta vastaus