Hammasteknikot, lääkeyritykset, koululääketieteen lumoissa elävät ja huonosti informoidut ihmiset pitävät elohopeaa turvallisena hampaissa ja rokotteissa. Minua pyydettiin tutustumaan ilmiöön. Tässä minun käsitykseni: Elohopea myrkyttää salakavalasti.
Professori Jukka Pekka Matinlinna on amalgaamin lumoissa kirjoittanut tämän hampaiden paikkausaineen ylistystarinoita mm. hammasteknikoiden julkaisuissa. Matinlinnan mukaan amalgaami kovettu hampaissamme lopulliseen muotoonsa noin vuorokauden kuluessa ja muodostaa sitten kestävän ja samalla elastisen paikan hammaspeikon jyrsimän reiän tilalle.
Elohopea (englanniksi Mercury tai Quicksilver, ruotsiksi Kvicksilver, latinaksi Hydrargyrum ja kreikaksi Hydrargyros, vesihopea) on metalli, jonka atomimassa on 200,59 g/mol. Sen kiehumispiste on 359,5°C.
Termi hydrargyrismi tarkoittaa elohopean tai sen yhdisteiden (mm. metyylielohopean) aiheuttamaa äkillistä tai pitkäaikaista myrkytystä. Tällä hakutermillä löytyy 5290 artikkelia suuresta lääketieteellisestä tietokannasta (PubMed.gov). Muutamia otsikoita:
- Acute renal failure secondary to ingestion of ayurvedic medicine containing mercury (Äkillinen munuaisvaiva elohopeaa sisältäneen ajurveedisen lääkkeen nauttimisen jälkeen).
- Mercury poisoning from home gold amalgam extraction (Kotioloissa käytetyn kulta-amalgaami-uuton aiheuttama elohopeamyrkytys.)
- Full Recovery from a Potentially Lethal Dose of Mercuric Chloride. (Täydellinen toipuminen mahdollisesti kuolettavan metyylielohopeamäärän nauttimisen jälkeen.)
- Lead, mercury, and arsenic poisoning due to topical use of traditional Chinese medicines. (Ulkoisesti käytetyt perinteiset kiinalaisen lääkkeet aiheuttivat lyijy-, elohopea ja arseniikkimyrkytyksen.)
- Methylmercury exposure and health effects. (Metyylielohopea-altistuksen terveysvaikutukset.)
Myös amalgam hakusanalla löytyy lukuisia tutkimuksia (lähes 10 000):
- Managing the phase-down of amalgam: part I. Educational and training issues. (Amalgaamin käytön alasajo ja sen hallinta: osa I. Valistus ja valmennus.)
- Managing the phase-down of amalgam: part II. Implications for practising arrangements and lessons from Norway. (Amalgaamin käytön alasajo ja sen hallinta: osa II. Käytännön toteutuksen merkitys ja oppitunti Norjasta.)
- Mercury from dental amalgam: exposure and risk assessment. (Elohopeaa hampaiden amalgaamista: Altistus ja riskiarviointi.)
Minä kiehun kiukusta kun Matinlinna ei puhu mitään amalgaamin vaaroista. Kiehumispisteeni lähestyy arvaamattomasti myös kun saan kuulla, että lääkeyhtiöt käyttävät elohopeaa rokotteissa. Tiomersaali on rokotteissa käytetty elohopeaa sisältävä lisäaine. Suomessa tiomersaalia säilöntäaineena sisältävät rokotteet jäivät lähes kokonaan pois käytöstä vuosien 2004-2005 vaihteessa. Tämä tilanne korjaantui kun EU:ssa hyväksyttiin tiomersaalia sisältävä Pandemrix-rokote vuoden 2009 sikainfluenssapandemiaan. Näin saatiin tätä myrkkyä ujutettua ihan ihon alle. Vaikka rokotteista elohopea on suureksi osaksi kadonnut, virallinen puoli selittää asian näin: ”Yhdestä kalasta saa saman verran kuin rokotteesta.”
En halua pelotella suomalaisia tällä kirjoituksellani, mutta haluan herättää pohtimaan johtuisiko joidenkin potilaiden oireet ihan aidosti elohopeamyrkytyksestä?
”Elohopeajätettä ei saa sijoittaa Suomeen, se pitää viedä ulkomaille, mutta jokaisen suuhun sitä saa laittaa.”
Käsittämättömältä kuulostaa Terveyskirjaston esittämä virallinen kanta amalgaamisairauteen. Näin kehtaa kirjoittaa lääkäri Matti Hannuksela:
Amalgaamisairaudesta puhuttiin paljon 1980-luvulla ja vielä 1990-luvullakin, mutta sen jälkeen siitä ei ole juuri keskusteltu. Amalgaamisairaus kuuluu hiivasyndrooman ja kroonisen väsymysoireyhtymän sekä muutaman muun epämääräisen oireyhtymän ohella oireisiin, joita lääketieteessä ei pidetä sairautena… Koska amalgaamisairaus ei lääketieteellisessä mielessä ole sairaus, sen oireita voidaan ehkäistä vain asiallisella valistuksella.
”Maailman Terveysjärjestön WHO:n mukaan noin 2/3 ihmisen elohopeakertymästä tulee amalgaamipaikoista.”
Elohopeamyrkytys on elohopean tai sen yhdisteiden aiheuttama myrkytys. Epäorgaanisen elohopean aiheuttaman myrkytyksen oireita ovat metallin maku suussa, voimakkaat oksennukset ja vatsakivut sekä pitkäaikaisissa myrkytyksissä ientulehdus ja verinen ripuli. Orgaaniset elohopeayhdisteet ja etenkin niistä luonnossa muodostuva metyylielohopea kasautuvat elimistöön ja voivat aiheuttaa aivosolujen tuhoutumista, vapinaa, halvauksia, silmien näkökentän supistumista, kuuroutta ja sikiövaurioita. Tuhoisimmat metyylielohopean aiheuttamat myrkytykset ovat olleet Japanissa ns. Minamata-sairaus 1960-luvulla. Minamata-lahdella 1953-1960 tapahtunut merenlahden saastuminen siihen laskevan joen varrella johtui kloorialkalitehtaassa tapahtuneen vuodon vuoksi. Käytännöllisesti katsoen koko lahden kalastajaväestö sai kroonisen elohopeamyrkytyksen ja 46 kuoli. Myös metyylielohopealla peitatun viljan käyttämisestä ruoaksi on aiheutunut useita myrkytysepidemioita, joista suurin tapahtui Irakissa 1971-72. Siellä sairastuneita oli 6 000 ja kuolemantapauksia 500.
Suomessa myyntiin tarkoitetun tuoreen kalan elohopeapitoisuus ei saa olla yli 1 mg/kg. Myös dimetyylielohopea on hengenvaarallista, koska se läpäisee useimmat suojakäsineet ja ihon hetkessä ja aiheuttaa tappavan myrkytyksen. Ironista kyllä elohopeaa on istutettu tavattoman monen suomalaisen suuhun ja rokotettu ihon alle. Tässä muhii melkoinen terveysskandaali.
Viranomaisemme ovat ottaneet selkeän kannan amalgaamiin: Se on turvallinen hampaiden paikkausaine. Amalgaamin oireista valittavia pidetään lähinnä luulosairaina ja hankalina potilaina. Tässä tyypillistä viranomaistekstiä (Terve.fi -sivustolta):
Hampaiden paikkauksessa käytettävästä amalgaamista ei ole todettu olevan haittaa terveydelle. Tutkimuksessa, jossa oli mukana 5000 osallistujaa todettiin, että osallistujilla esiintyi tyypillisiä oireita kuten päänsärkyä, väsymystä ja hermostuneisuutta, mutta oireiden yhteyttä amalgaamiin ei kuitenkaan todettu. Amalgaamista irtoavien elohopeamäärien todettiin olevan niin pieniä, ettei niillä todettu olevan terveysriskiä ihmisille.
Energiansäästölamput tuovat elohopeaa luontoon. Kuka aina jaksaa viedä lampun jonnekin kierrätykseen? Taitaa mennä sekajätteeseen aika paljon. Nyt taisi tulle uusi laki, että saisi palauttaa kauppoihin, mutta aika moni laittaa varmastikin tavalliseen roskikseen.
Ravinnon sisältämä metyylielohopea on peräisin etenkin puunjalostusteollisuudesta, vähäisempinä määrinä hyvin monenlaisista vempaimista, kuten mittareista, paristoista, energiansäästölampuista ja elektronisista laitteista. Elohopean käyttöä on rajoitettu voimakkaasti, koska se on myrkyllistä ympäristölle, ja sen päästöt Suomessa ovatkin onneksi vähentyneet murto-osaan aikaisemmasta. Elohopeaa on näistä toimenpiteistä huolimatta melko runsaasti maaperässä. Sitä vapautuu suuria määriä ilmaan fossiilisia polttoaineita poltettaessa, ja ilmavirtojen mukana se leviää laajoille alueille.
”Monilla ihmisillä on elohopeaa suussaan niin paljon, että sillä myrkyttäisi kokonaisen järven vuosikymmeniksi!”
Mercury autism antaa 49 000 osumaa Youtubessa, joten näillä saattaa olla jotain yhteyttä. Calgaryn yliopiston tutkimuksista on tehty video , joka osoittaa kuinka elohopea tappaa aivosoluja. Voi liittyä moniin neurologisiin sairauksiin.
Koska tilanne on tällainen, että viranomaistaho pitää amalgaamia mitättömän pienenä ongelmana, ei oteta asiaa vakavasti ja ymmärtääkseni amalgaamipaikkojen käyttö Suomessa on edelleen sallittua. Amalgaamin käyttöä vastustavat näkevät amalgaamin käytön olevan todellinen terveysriski. Amalgaamista irtoaa elohopeaa. Tässä julkaisen nyt yhden tositarinan elohopeamyrkytyksestä, eli Susannan tarinan, ja muutaman minulle kerrotun tositarinan anonyymisti. Lisäksi muutaman viikon kuluttua valmistuva ravintovalmentaja (Lapin urheiluopisto) on kertonut erään toisen potilaan tositarinan. Pohtikaa! Huolestukaa! Toimikaa! Reagoikaa! Kommentoikaa!
Susannan tarina
(Lyhennelmä Hymy-lehdessä julkaistusta tarinasta (toimittajaystäväni Reijo Ikävalkon tekstiä) + Susannan lisäykset tekstiin muutama päivä sitten + Studio55-ohjelman käsikirjoitus)
Susanna Nurmisen terveys romahti, kun hänen amalgaamipaikkansa korjattiin hammaslääkärillä. Susannalta oli lohjennut amalgaamipaikka toukokuussa 2006. Tämän piti olla tuiki tavallinen rutiinitoimenpide, mutta operaatio meni pieleen. Elohopeaa sisältävää amalgaamia pääsi suuhun ja sitä kautta verenkiertoon. Susanna ei tuolloin tiennyt amalgaamista ja sen vaaroista yhtään mitään, ei edes sitä, että amalgaami sisältää elohopeaa. Hammaslääkäri kyllä pyyteli kovasti sähellystään anteeksi, mutta Susanna ei silloin ymmärtänyt, että hänen pitäisi huolestua.
Hyvin pian operaation jälkeen Susanna alkoi saada outoja oireita. Sydäntä tykytti, henkeä ahdisti, hikoilutti ja väsytti, oli outoja nivelsärkyjä ja suolisto-oireita. Pahinta oli väsymyksen ohella hengenahdistus, sillä hän ei tuntenut saavansa tarpeeksi happea.
Seurasi laaja lääkärikierros. Aluksi epäiltiin hiivasyndroomaa ja Susanna pudotti ruokavaliostaan sokerin, hiilihydraatit ja hiivan. Eräs lääkäri antoi Susannalle epävirallisen diagnoosin hiivasyndroomasta. Epävirallisen siksi, että virallinen koululääketiede ei hiivasyndroomaa tunne. Hiivaa yritettiin häätää lääkkeillä ja luontaistuotteilla, ja alku näytti hyvältä, mutta kesällä 2007 terveys romahti.
Susanna teki niin kuin meidän kaikkien tulisi tehdä: Hän alkoi aktiivisesti hakea itse apua ongelmiinsa ja löysi amalgaamimyrkytyksen oireet. Kun hän oivalsi amalgaamin sisältävän elohopeaa, Susanna poistatti suustaan kaikki amalgaamipaikat syksyn 2007 ja kevättalven 2008 aikana. Operaation teki tavallinen hammaslääkäri eikä amalgaamipaikkojen poistoon erikoistunut biohammaslääkäri. Susannan elimistöön vapautui mahdollisesti lisää elohopeaa.
Susannan oireet eivät kadonneet amalgaamisaneerauksen jälkeen ja lääkärikierros itse asiassa laajeni. Vähitellen vastaanottojen sävy muuttui, ja Susannalta alettiin kysellä, ahdistaako jokin ja onko stressiä ja masennusta ollut kauankin. Toisin sanoen valkotakit epäilivät, että Susannalla viiraa päässä.
”Jokainen voi kokeilla, masentaako se, kun ei voinut syödä ainotakaan hedelmää pariin vuoteen ja marjoistakin kävi ainoastaan puolukka, jonka mausta en edes pidä. Jos sorruin syömään ’vääriä’ ruokia, sain ihan hirveitä turvotusoireita: turposin valtavasti kasvoista, reisistä ja vatsasta. Väsytti koko ajan, näkö heikkeni, ja oli vielä entistäkin pahempi olo”, Susanna kertoi.
Susanna kertoi oireistaan Iisalmessa ihotautilääkärille, joka uskoi häntä. Lääkäri passitti verikokeeseen, joka paljasti, että Susannalla oli elohopeaa veressä 130 nanomoolia litraa kohti, kun altistumattomien yläraja on 25. Elohopeaa oli siis veressä yli viisinkertainen määrä turvalliseksi katsottuun ylärajaan verrattuna! Toimenpiderajaksi ilmoitettiin 90, joka tarkoittaa siis sitä, että jotakin tarttis tehdä.
Susannaa tutkittiin edelleen, vaikka elohopeamyrkytys oli jo todettu tosiasia. Lääkärit vaihtuivat koko ajan eikä Susannalla ollut koko aikana varsinaista hoitavaa lääkäriä. Susanna ei ole pysynyt laskuissa, kuinka monen lääkärin potilaana hän on ollut.
Susanna oli niin huonossa kunnossa, ettei pystynyt kävelemään. Silti hänet vietiin sairaalaan käytävälle sänkyinensä. Kun hän yritti pistää vastaan ja selitti tarvitsevansa hoitoa, häntä alettiin uhkailla vartijoilla ja putkalla. Susanna soitti hätäkeskukseen ja yritti tilata ambulanssia, sillä hän oli shokissa ja luuli kuolevansa siihen paikkaan. Hätäkeskuksesta todettiin vain, että koska hän jo on sairaalassa, niin kyllä ne tietäisivät siellä mitä hänelle pitää tehdä.
Lääkärit vähättelivät edelleen tilannetta, eräs heistä arveli korkeiden elohopea-arvojen johtuvan liiallisesta kalan syönnistä, mutta Susanna oli syönyt lähinnä vain seitä, jonka ei pitäisi olla Suomen sisävesikala eikä sisältää elohopeaa.
”Minulle tarjottiin jossakin vaiheessa hoidoksi myös mielisairaalaa. Tämä samainen lääkäri lopulta hermostui minuun vuodeosastolla ollessani täysin ja huusi ovella lähtiessään, että tällaisia sairauksia hoidetaan varmaan jossakin Albaniassa. Olisin toki lähtenyt vaikka Albaniaan saakka hakemaan apua, jos olisin saanut sitä sieltä”, Susanna kertoi.
Lopulta erikoislääkäri Kaarlo Jaakkola ja Helsingin Antioksidanttiklinikka löytyivät monen mutkan takaa. Susannan tuttavan naapuri oli saanut omiin vaivoihinsa apua Jaakkolalta.
Susannalta otettiin verikoe ja kun tulokset tulivat, aloitettiin täsmälääkitys. Erityisesti D-vitamiiniarvot olivat hyvin alhaiset. Susanna on nyt syönyt nelisenkymmentä vitamiini-, hivenaine- ja rasvahappotablettia päivittäin. Olo on parantunut koko ajan, Susanna pysyy nyt hereillä päivät ja myös kivut ja säryt ovat alkaneet lieventyä. Hän on myös pystynyt laajentamaan ruokavaliotaan. Eteenpäin mennään koko ajan, ja elohopeamäärät ovat laskeneet. Tammikuun alussa lukema oli enää 43 nanomoolia litrassa.
Susanna on joutunut olemaan työttömien kirjoissa lähes koko sairastelunsa ajan, koska hänellä ei ole ollut diagnoosia, jolla sairaspäivärahaa olisi voinut hakea. Vihdoin tammikuussa 2010 hän sai lääkärintodistuksen itselleen – diagnoosina elohopeamyrkytys.
Susanna pahoittelee sitä, ettei KELA korvaa mitään hänen hoidoistaan. Hän itse onkin joutunut sosiaaliviraston asiakkaaksi, jonka hän kokee hyvin nöyryyttäväksi. Susanna on koulutukseltaan myyntimerkantti ja somistaja, ja hänellä on ollut myös hevosalan yritys.
”En ole pystynyt olemaan työelämässä pariin vuoteen. Harrastuksekseni runoilen, säveltelen ja maalailen tauluja. Runot, laulut ja maalaukset ovatkin olleet tärkeänä henkisenä tukipilarina tällä vaikealla taipaleella”, Susanna kertoi.
Olen ystäväni Reijo Ikävalkon erinomaista tekstiä muokannut ja ajankohtaistanut.
”Suomessa väheksytään elohopean terveyshaittoja.” Näin sanoi Kuopion yliopiston epidemiologian professori Jukka T. Salonen.
Sitten tähän heti perään anonyymin henkilön huolestuttava tarina, josta poimin tähän lyhennelmän:
NN:llä oli muutamia vuosia sitten pahoja elohopeamyrkytyksen oireita. Homeopaatin ja funktionaaalisen lääkärin avulla hän pääsi antioksidanttikuurin kautta amalgaamisaneeraukseen. Amalgaamit saaneerattiin pois ja vointi parani pikku hiljaa. Paraneminen pahoista oireista vei pari vuotta. Hyväksi hoidoksi osoittautui chlorella. NN otti maksimimäärän chlorellatabletteja kerralla ja tämä aiheutti huimaus- ja oksennuskohtauksen, jonka seurauksena hänet vietiin ambulanssilla sairaalaan. Oksennus oli rajua eikä NN pystynyt olemaan jalkeilla. Olo kuitenkin parani nopeasti tämän jälkeen. Energiataso parani tämän jälkeen! NN uskoo itse, että kyseessä oli maksan puhdistus.
Anonyymin tositarina:
Hei, minulta on ennen MS-diagnoosia poistettu amalgaamit. Poiston teki asiaan perehtymäton hammaslääkäri. Sain hammaslääkärin tuolissa poiston aikana pakkoliikkeitä oikeaan jalkaan. Hammaslääkäri on muuten joutunut lopettanut lopettamaan praktiikkansa, koska sairastui syöpään.
Tällainen tositarina löytyy:
Amalgaamipaikkojen poistaminen aiheutti OO:lle elohopeamyrkytyksen. Hän joutui matkustamaan Saksaan asti saadakseen hoitoa. ”Suomessa potilas jätetään heitteille”, OO sanoo. Kun hän poistatti hampaistaan amalgaamipaikat koulutuksen saaneella hammaslääkärillä, ei hän osannut aavistaa, millaisia seurauksia toimenpiteellä olisi. Parin viikon kuluttua paikkojen poistamisesta OO alkoi saada outoja oireita. Sääriin ilmestyi valtavia paiseita, ja erilaiset tulehdukset alkoivat riivata miestä. Väsymyskin vaivasi. OO hakeutui ensin omaan terveyskeskukseen, sitten yksityisille vastaanotoille, mutta turhaan.
”Minulle tehtiin lukuisia tutkimuksia, mutta syytä ei löytynyt. Kaikki vannoivat vuoronperään selvittävänsä syyn oireisiin, mutta loppujen lopuksi sain aina puhelun, jossa kerrottiin, ettei kukaan tiennyt, mikä minua vaivasi. Kaikki nostivat kätensä pystyyn. Kyllä siinä tuli toivoton olo”, OO kertoi.
Lopulta OO matkusti Ruotsiin. Hän oli saanut vinkin lääkäristä, joka tutki verenkuvasta, mikä potilaan oireet aiheutti. Kuvassa oli näkynyt kuin veressä olisi ollut vihreitä ruohonpätkiä. Lääkäri totesi OO:lla pahan elohopeamyrkytyksen.
OO palasi Suomeen kuvitellen vihdoin saavansa hoitoa. Toisin kävi. ”Suomessa ei ole osaamista elohopeamyrkytyksen hoitoon. Täällä koko ongelma halutaan kieltää. Minusta on huolestuttavaa, etteivät lääkärit lähde edes etsimään potilaalle muista Euroopan maista apua, etenkin silloin, kun sitä Suomessa ei ole saatavilla”, OO selosti.
Eräältä suomalaiselta lääkäriltä OO kuuli saksalaisesta yksityispraktiikasta, jossa hoidettiin raskasmetallimyrkytyksiä. OO matkusti Saksaan erikoislääkärin vastaanotolle ja sai vihdoin hoitoa. ”Hampurilaisen yksityispraktiikan käyttämät menetelmät ovat tehokkaita, mutta valitettavasti kiellettyjä Pohjoismaissa. Hoidossa elohopeaa varastoinut solu pakotetaan hengittämään, jolloin elohopea pakotetaan pois solun sisältä. Hoidon saa tehdä vain asiantunteva lääkäri, sillä solusta vapautunut elohopea voi vaurioittaa muita sisäelimiä. Paranemista edesautetaan antamalla vitamiineja suonensisäisesti”, OO paljastaa.
OO:n onneksi elohopea saatiin kokonaan pois elimistöstä. Aikaa ja rahaa se kuitenkin vaati.
”Usein tuntuu, että Suomessa lääkärit osaavat vain katsoa kirjasta, mikä lääke ongelmaan sopii. Kun kirjasta ei löydykään ratkaisua, lääkärit eivät osaa tehdä mitään, ja potilas jätetään helposti heitteille”, OO ihmettelee.
Saksassa lääkärit kysyvät apua toisiltaan ja palvelevat potilaita yksilöllisesti. OO toivoo suomalaisten lääkärien ottavan heistä oppia. ”Suomessa on osaamista tuttujen sairauksien hoitoon, mutta jos sairaus on vähänkin tavallisesta poikkeava, potilas jätetään heitteille. Potilaalta Suomessa vaaditaan sinnikkyyttä etsiä apua. Itse kehotan etsimään apua aktiivisesti, jopa ulkomaita myöten”, OO valistaa.
Lopuksi vielä poimintoja Eeva Pätsin kertomasta potilastarinasta:
MM:n hampaat paikattiin 1970-luvulla amalgaamilla. Terveydentilassa tapahtui muutoksia teini-iässä. Näkökyky alkoi heiketä ja hän alkoi saada migreenikohtauksia. Tuli jatkuvia kurkkukipuja ja angiinojen vuoksi MM joutui syömään usein lääkekuureja. Tilanne meni niin pahaksi, että nielurisat leikattiin. Poskiontelotulehduksien vuoksi tehtiin useita poskionteloiden punkteerauksia. MM joutui syömään poskiontelotulehduskierteiden vuoksi paljon lääkekuureja vuosien varrella. Jatkuvien vatsakipujen vuoksi nuoreksi naiseksi kasvaneelle MM:lle määrättiin mahalaukun tähystys ja hänellä todettiin vatsakatarri. Usein toistuvien päänsärkyjen vuoksi MM:lle tehtiin kallokuvaukset. Näissä ei huomattu mitään poikkeavaa, joten hänet määrättiin niska-hartiaseudun jäykkyyden vuoksi hierontaan ja myöhemmin myös samojen oireiden vuoksi fysioterapiaan. Lihasjäykkyyksien vuoksi hän kävi hieronnassa useita kertoja vuodessa. Useat lääkekuurit lisäsivät vatsan ja suoliston ongelmia. MM kärsi usein hiivasienitulehduksista. Virtsatietulehduksiin hän joutui syömään antibiootteja useasti vuosien varrella. Talvisin MM kärsi käsien ja jalkojen kylmyydestä. Sormenpäät saattoivat helposti mennä valkoisiksi.
Synnytettyään kolme lasta MM, huomasi keski-ikäisenä olevansa jo niin uupunut ja väsynyt, että hän joutui jäämään pitkälle sairaslomalle työstänsä. Hän tunsi olonsa täysin burn-outiksi. Tuolloin hän jättäytyi pois vakituisesta työstään ja siirtyi työhön, jota hän teki kotoa käsin ja jossa hän sai itse määrätä työajan. Seurasi monta leikkausta (poistettiin mm. kasvaimen takia toinen munasarja). Hormonihoito ei ollut ongelmaton.
Ystävänsä innoittamana MM meni kiinalaisen lääketieteen edustajalle, joka totesi hänessä häiriötekijöitä mm. hermojärjestelmässä. Tehtiin lisätestejä ja todettiin, että amalgaami- ja elohopeakuormitus olivat paljon yli normaalin. Lisäksi ongelma-alueita löytyi suolistosta ja rasvakudoksesta. MM oli hämmästynyt tiedoista, koska aikaisemmin terveyskeskuksen hammaslääkäriltä kysyessään amalgaamin vaaroista hänelle oli sanottu, että amalgaami on täysin turvallista, joten ei ole syytä vaihtaa paikkoja.
MM päätti kuitenkin poistattaa amalgaamipaikat. Hän ei ymmärtänyt amalgaamisaneeraukseen liittyviä vaaratekijöitä, eikä näin ollen ymmärtänyt valita asiaan erityisesti perehtynyttä hammaslääkäriä, vaan meni pienen paikkakuntansa yksityiselle hammaslääkärille. Paikkojen vaihdot tehtiin kolmella eri kerralla noin viikon välein.
MM oli tyytyväinen, kun ainainen metallinmaku suusta alkoi hävitä. Hän odotti muitakin terveysvaikutuksia, mutta niitä ei tullut vaan pikemminkin päinvastoin. MM:n silmät aiheuttivat edelleenkin harmia. Hänen kaukolasit olivat vahvuudeltaan -6.75. Nyt myös lähinäkö alkoi heiketä. Kukaan silmäasiantuntija ei onnistunut saamaan hänelle sellaisia laseja, joissa molempien silmien lähinäön tarkkuus olisi ollut samassa pisteessä. Silmänpaineet olivat huolestuttavan korkealla. MM koki hengenahdistusta ja kävikin astmahoitajalla keuhkojen puhallusmittauksissa, mutta astmaa ei todettu. Hänen sormiensa nivelet olivat turvonneet ja kipeät. Lääkäri arveli kyseessä olevan todennäköisesti nivelrikon.
Uupuneena, kipeänä ja masentuneena MM alkoi yhä enenevässä määrin kärsiä erilaisista pelkotiloista. Sydän tuntui välillä laukkaavan aivan mahdottomaan tahtiin, mutta kun MM kiirehti asian vuoksi terveyskeskukseen, ei mitään ongelmia sydämen toiminnasta löydetty. Myöhemmin sanottiin, että MM kärsi paniikkihäiriökohtauksista.
MM tunsi ongelmien alkavan kasaantua niin suureksi, että hän hakeutui psykoterapiaan. Keskustelu ammatti-ihmisen kanssa tietenkin auttoi henkistä puolta, mutta fyysinen paha olo kehossa jatkui. Migreenikohtaukset alkoivat hallita elämää. Kohtauksia oli niin huolestuttavan paljon, että MM määrättiin pään alueen magneettikuvauksiin. Tuloksista ei löytynyt mitään, mikä olisi selittänyt migreenit.
MM hakeutui yksityiselle lääkäriasemalle neurologin hoitoon. Siitä alkoi kolmen vuoden putki erilaisten lääkkeiden kokeilussa. Mitkään kokeillut lääkkeet tänä aikana eivät tuottaneet tulosta vaan pikemminkin lisäsivät ongelmia. Ainoa toimiva lääke oli kohtaushetkellä otettava lääke, mutta sitä MM joutui käyttämään aivan liian paljon. Kohtauksia oli pahimmillaan lähes 20 kuukaudessa. Eli MM ei kerinnyt edellisestä kohtauksesta juuri toipua, kun uusi kohtaus oli jo päällä.
Neurologi ei löytänyt asiaan ratkaisua, joten hän antoi lähetteen neuropsykologille, jolta tuli lausunto, että MM oli niin ahdistunut, että hänet pitäisi laittaa psykiatriselle osastolle. MM oli niin järkyttynyt lausunnosta, että palasi välittömästi takaisin omalle neurologilleen ja sanoi: ”Näinkö te lääkärit todellakin toimitte? Kun ette löydä ratkaisua ongelmaan, niin hankitte lausunnon, jolla saadaan potilas psykiatriselle osastolle, jossa hänelle voidaan laittaa sellainen lääkitys päälle, että potilas varmasti pysyy hiljaisena. Valitettavasti minun kohdallani se ei toimi niin, sillä minä jaksan vielä uskoa siihen, että jonakin päivänä joku vielä löytää alkuperäisen syyn kehoni ongelmiin, mutta näköjään se et ole sinä.” Se oli MM:n viimeinen käynti neurologilla. Ei hän myöskään psykiatriselle osastolle mennyt.
MM alkoi jälleen kärsiä erilaisista tulehduksista: virtsatietulehdus, silmätulehdus, hiivasienitulehdus jne. Hänen immuunijärjestelmänsä ei tuntunut toimivaan enää mitenkään. MM oli niin uupunut, väsynyt, syvästi masentunut ja jatkuvista migreenikivuista sekaisin, että hän menetti elämänhallinnan täydellisesti. Hän ei enää halunnut mennä kotoansa mihinkään. Hänen elämänsä oli käpertynyt kotiseinien sisälle.
MM:n puoliso vei hänet vaihtoehtoista hoitoa tarjoaviin tutkimuksiin (kiinalainen lääketiede). Tutkimustulos oli dramaattinen. Tutkimuksen tekijä sanoi, että hän ei ole koskaan ennen työssään nähnyt näin huonoa kehon tilannetta. Rasva-aineenvaihdunta, mineraalit ja vitamiinit näyttivät hyvin heikkoa tilannetta. Näytti siltä kuin ravintoaineet eivät enää juurikaan imeytyisi MM:n kehossa. Munuaiset, aivolisäke, ja kurkun alueen lymfajärjestelmä olivat stressitilassa. Haima, maksa, suolisto, sydän, vatsalaukku, perna, sappi, keuhkot, lisämunuainen ja hormonitoiminta osoittivat heikentynyttä tilaa. Lisäksi MM:lle ja puolisolle hyvin yllättävänä tietona tuli että MM:n elimistö oli yliherkistynyt todella monille ruoka-aineille. MM ei ollut koskaan elämässään ollut allerginen millekään ruoka-aineelle.
Ravintovalmentaja astui tässä vaiheessa kuvaan mukaan. MM:n verikokeissa ei ollut todettu keliakiaa, mutta ravintovalmentaja pyysi jättämään pois vehnän, rukiin ja ohran, koska MM:n elimistö ei tuntunut kestävän viljojen gluteiinia. Valittiin kauran lisäksi gluteenittomat tuotteet. Riisin ja maissin lisäksi uutena tuttavuutena ruokavalioon tuli tattari. Myös maito jätettiin pois. Hedelmien ja marjojen ryhmästä pois jäivät omena, banaani, rypäleet, kiivi ja mansikka. Vihannesten ryhmästä pois jäivät tomaatti ja herne. Myös sienistä luovuttiin. Cashewpähkinä ja manteli jouduttiin jättämään. Juomien osalta tipautettiin pois kaikki limsat, viinit, oluet ja musta tee. MM:n oli tästä lähtien tarkistettava, että hänen käyttämissään tuotteissa ei ollut käytetty makeutusaineena aspartaamia. Sokerin käyttö minimoitiin.
MM ryhtyi noudattamaan ruokavaliota ja tehdäkseeni pitkästä tervehtymistarinasta lyhyen, voin sanoa, että MM toipui huomattavan hyvin vuosien kuluessa.
Vielä maastamme löytyy terveysalan ammattilaisia, jotka vähättelevät amalgaamin ja elohopean aiheuttamia sairaustiloja. Tätä minä en käsitä. Älä sinäkään käsitä tätä järkyttävää tilannetta, vaan reagoi tilanteeseen. Lisää tietoa löytyy netistä. Toivottavasti kirjoituksestani on jotain hyötyä, jotta yhä useampi hakeutuisi ajoissa amalgaamisaneeraukseen ja hoitaisi mahdollisimman hyvin elohopean poiston elimistöstään.
Sanottu elohopeasta ja amalgaamista:
”Elohopea on rasvaliukoinen ja veren mukana sitä kulkeutuu esteettä eri kudoksiin, myös aivoihin, minne osa siitä kertyy aivoissa tapahtuvan hapettumisen seurauksena. Elohopea erittyy elimistöstä hitaasti pääasiassa virtsaan ja ulosteisiin. Munuaisissa ja koko kehossa suurin osa elohopeasta puoliintuu noin 60 päivässä ja aivoissa 20–25 päivässä. Pienellä osalla elohopeasta puoliintumisaika eri elimissä on hyvin pitkä, useita vuosia. Metallisen elohopean haittavaikutukset aiheutuvat sen kertymisestä”. Näin sanoi Erkki Hakala, kemisti
”Elohopean erityksessä on voimakas vuorokausivaihtelu; tästä syystä näyte on otettava aamulla. Sairausvakuutus ei korvaa virtsan elohopeamääritystä, joka on tehty hampaiden amalgaamitäytteiden aiheuttaman mahdollisen elohopea- altistumisen arvioimiseksi.” Näin kertoi Erkki Hakala, kemisti
”Metallisen elohopean haittavaikutukset aiheutuvat sen kertymisestä elimistöön, erityisesti aivoihin ja munuaisiin. Pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa maksa-, munuais-, keuhko- ja hermostovaurioita. Altistumisen pitoisuudelle yli 80 µg/m³ (vastaa virtsan elohopeapitoisuutta noin 500 nmol/l ja veren epäorgaanisen elohopean pitoisuutta noin 180 nmol/l) on arvioitu voivan aiheuttaa elohopean tyypillisiä oireita, kuten vapina, muistihäiriöt, unettomuus ja valkuaisvirtsaisuus. Altistuttaessa pitoisuudelle 25–80 µg/m³ (150–500 nmol/l virtsassa ja 55–180 nmol/l veressä) lisääntyy erityisesti herkillä yksilöillä tiettyjen vähemmän vakavien oireiden esiintyminen: psykomotoriset oireet, objektiivisesti havaittava vapina, hermojen johtumisnopeuden pieneneminen ja subjektiiviset oireet, kuten väsymys, ärtyvyys”. Tämän tietää kertoa Erkki Hakala, kemisti
”Elohopean vaikutusta sydän-ja verenkiertoelimistön sairauksiin on tutkittu Suomessa ja havaittu korrelaatio korkean hiusten elohopeapitoisuuden ja sydäninfarktin sekä verisuonten vaurioitumisen välillä ( Salonen ym. 2000 ). Färsaarilla todettiin sikiöaikaisen elohopeaaltistuksen aiheuttavan verenpaineen nousun jo 7-vuotiaissa lapsissa (Sörensen ym. 1999).” Tämän löytää kirjasta Ihmisen terveys (Leena Soininen, Lapin lääninhallitus, Helena Mussalo-Rauhamaa, Etelä-Suomen lääninhallitus ja Sari Hyvönen, Lapin lääninhallitus)
Turpaduunari (vanhoja kirjoituksia ; Ajankohtaisin tieto löytyy täältä: http://turpaduunari.fi/) 
Hohhoijaa.
Esität taas uuden salaliittoteorian.
Paljonko olet tienannut viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana noilla palkallisilla luennoillasi ja maksetuilla kirjoituksillasi kauhukuvista, jotka olet itse keksinyt?
WinCapitalla rahaa tehnyt Hannu Kailajärvi on jo tuomittu käräjillä helposti huijattavien kansalaisten pissittämisestä. Milloin mahdetaan lukea ensimmäiset uutiset Christer Sundqvistin saamista syytteistä?
Olikos sinulla muuten lääkärin tutkinto, kun kirjoittelet paljon lääkkeistä?
TykkääTykkää
Katsotaanpa asiaa pitemmällä aikaperspektiivillä. 80-luvulla oli formaldehydi-ongelma ja maansäteily ongelma. Formaldehydi katosi lastulevysta, muttei kodeista. Maasäteily korvautui kännykkäsäteilyllä. 90-luvulla tuli amalgaamiallergia ja altistuminen monille kemikaaleille, tosin kutakin vähän. Amalgaamiallergia katosi samalla kun siirryttiin muovipaikkoihin. Tulos oli hammaslääkärien liuotinaltistus ja huonommat paikat. Oirehtelu jatkoi tosin syy muuttui. Tällä hetkellä pop-aiheita ovat kännykkäsäteily, ääniyliherkkyys ja homeallergia. Mihinkään näistä ei ole löytynyt fysiologista selitystä, miten homma toimii.
Sen sijaan parhaiten kaikkia näitä oireita selittää demografiset parametrit, eli oirehtivien sosiaalinen tausta ja elämäntilanne on samanlainen. Siis ainakin suuri osa on ihmisiä, joilla on epämääräistä huonoa oloa ja he etsivät ’tieteellstä’ selitystä asialla.
Toki home aiheuttaa välittömiä oireita monelle, mutta siitä on pitkä matka herkistymiselle, päinvastoin kuin herkistyneet väittävät.
TykkääTykkää
Shhh..
Ei näistä saa puhua ettei kukaan noita paikkoja hampaisiin laittanut tms. joudu korvausvelvolliseksi.Siksi niistä ei saa hiiskua ja ne pitää hoitaa olankohautuksella.
TykkääTykkää
”Tässä minun käsitykseni: Elohopea myrkyttää salakavalasti.”
Elohopeaa on käytetty tavallisen viljan peittausaineenakin joten kyllä me kaikki tulemme sitä saamaan tulevaisuudessakin safkasta. Ei se sieltä pellosta minnekkään katoa.
Intialaisen lääketioeteen yhtenä tärkeänä lääkeaineena on ”pidetty” elohopeaa 10-15 vuotta sitten. Niitä rohtoja pupelsivat nykyvegaanitkin silloin.
Puhumattkaan, että tietyissä suomen tehtaissa on käytetty elohopeaa valmistusprosessin apuaineena. Elohopeakirjanpito muka oli ”ok” mutta miksi AGA ei voinut koota vetyä piipunpäästä kun kennoon tuli oikkareita elohopeapisaroiden takia?
Tää elohopea on koettu ja nähty ja me kaikki syömme sitä edeleen – muuallakin kuin hampaissamme.
TykkääTykkää
Ruotsi ja Norja ovat aiheettomasti menneet salaliittoteoreetikoiden ansaan ja kieltäneet amalgaamin.
Foliohattuhörhöjä täynnä stortingetit ja riksdagit.
TykkääTykkää
Amalgaami on kyllä pelastanut enemmän ihmisiä kuin tappanut. Onhan se vanhanaikainen paikkausaine, mutta muovin takia on moni hammashoitohenkilöstöstä joutunut lopettamaan työnteon allergisoitumisen vuoksi. Amalgaamin takia ei ole kukaan tietääkseni joutunut vaihtamaan ammattia pois hammashoidosta.
TykkääTykkää
Dr. Joachim Mutter, Institute for Environmental Medicine and Epidemiology, University Hospital Freiburg, Germany
Amalgaamipaikoista vapautuu jatkuvasti elohopeakaasua, jota pidetään yhtenä myrkyllisimmistä ei-radioaktiivisista aineista maailmassa. Hermokudoksessa se on kymmenen kertaa myrkyllisempi aine kuin lyijy, ja jopa myrkyllisempi kuin kaloissa oleva metyylielohopea. Amalgaamipaikoista vapautuneella elohopeahöyryllä on erittäin suuri myrkkyvaikutus, koska se ei ole vielä reagoinut minkään aineen kanssa. Se imeytyy helposti elimistön kudoksiin (kuten aivoihin) ja solurakenteisiin, joissa se aiheuttaa vaurioita. Kaloissa oleva metyylielohopea on jo reagoinut kalojen proteiinien ja muiden suojaavien molekyylien ja atomien kanssa kalan kudoksissa, kuten glutationin tai seleenin, joita kerääntyy kalaan ja siten tekee elohopean vähemmän myrkylliseksi. Tämän vuoksi kalat eivät yleensä kuole elohopeamyrkytykseen. Elohopealla saattaa olla huomattavasti myrkyllisempi vaikutus kun se tulee höyrynä suoraan amalgaamipaikoista kuin jos sitä saadaan kalasta. Elohopealla on todettu synergistisiä myrkkyvaikutuksia ainakin alumiinin, raudan ja lyijyn kanssa. Kun eläimille annetaan riittävä annos (LD1) lyijyä kuolee niistä 1% . Jos samoille eläimille annetaan lisäksi elohopeaa annos (LD1), johon tiedetään kuolevan 1% eläimistä, seurauksena onkin, että kaikki eläimet kuolevat. Tämän vuoksi elohopeahöyrylle ei voida määrittää turvallista saantirajaa. Veressä, virtsassa, syljessä ja hiuksissa oleva elohopea ei välttämättä korreloi aivoissa tai kudoksissa olevan elohopeamäärän kanssa, jonka vuoksi elohopealle ei voi asettaa esimerkiksi turvallisia veriarvoja. Tämä on todettu WHO:n tutkimuksissa 1991 ja 2005 ja useissa autopsia tutkimuksissa ja kuolleille tehdyissä ruumiinavauksissa (Björkman ym. 2007).
TykkääTykkää
Eräissä tutkimuksissa on havaittu kohonneita elohopeapitoisuuksia Alzheimer- potilailla, erityisesti aivojen Nucleus Basalis Meynert (NBM) osassa, joka alue yleensä ensimmäisenä vaurioituu tässä taudissa. Jo pienet määrät epäorgaanista elohopeaa solu ja eläinkokeissa johtaa tämän aivojen alueen vaurioitumiseen. Saman tapaisia vaurioita (aste III-VI, Braak, 1997) on jo nähtävissä 20%:lla 20-30 vuotiailla ”terveillä” aikuisilla ja 50 %:lla 50 vuotiaista. Useimmilla näistä ihmisistä ei ole vielä Alzheimerin taudin oireita, sillä vasta kun 80% neuroneista on vaurioitunut alkaa ilmetä selkeitä kliinisiä oireita. Näin on asia yli puolella 85 vuotiaista tai sitä vanhemmista. Kuitenkin 2-5%:lla yli 85 vuotiaista ei ole havaittavissa minkäänlaisia Alzheimerin taudille tyypillisiä neuronivaurioita aivokudoksessa (aste 0). Heidän aivonsa ovat verrattavissa 20 vuotiaan aivoihin. On arvioitu, että 95-97 % Alzheimerin taudista johtuu ympäristötekijöistä eikä suinkaan geneettisistä syistä, kun lisäksi ottaa huomioon sen seikan, että yli 95%:lla 85-vuotiaista kehittyneissä länsimaissa elävistä on ollut amalgaamipaikkoja elinaikanaan, amalgaamipaikat saattavat olla yksi merkittävä, jopa pääasiallisin syy Alzheimerin taudin kehittymiselle. On mahdollista, että äsken mainittu 2-5% vähemmistö yli 85 vuotiaista ihmisistä, joilla ei ole havaittu patologisia Alzheimerin-taudin tai elohopeamyrkytykselle tyypillisiä muutoksia aivoissa, edustaa vähemmistöryhmää, joilla ei koskaan ole ollut amalgaamipaikkoja hampaissa eikä myöskään heidän äideillään raskauden aikana. Näitä seikkoja vahvistaa se havainto, että henkilöt, joilla on Apolipoproteiinityyppi E4 (ApoE4) ja jotka eivät siten pysty poistamaan kunnolla elohopeaa aivoista, on 16 kertainen riski sairastua Alzheimerin tautiin. Kuitenkin Afrikassa elävillä alkuperäiskansoilla (joilla ei ole kariesta, eikä amalgaamipaikkoja) saattaa esiintyä ApoE4 alleelia 40%:lla väestöstä, heillä on kuitenkin erittäin pieni riski sairastua Alzheimerin tautiin. Toisaalta afroamerikkalaisilla on huomattavasti suurempi riski sairastua Alzheimerin tautiin kuin valkoisilla amerikkalaisilla (joilla ApoE4 alleelin esiintyvyys on vain 15 %).
Yhteenvetona voidaan sanoa, että amalgaami on pääasiallisin elohopean lähde ihmisillä ja todennäköisesti myös ympäristöllä. Tämä johtuu siitä, että yli 170 vuoden ajan on käytetty tuhansia tonneja elohopeaa hammas-amalgaamin valmistukseen. Elohopeaa vapautuu amalgaamipaikoista jatkuvasti ympäristöön hammaslääkärikäynneillä (useimmissa maissa hammaslääkärit eivät käytä vieläkään amalgaamisuodattimia), ulosteista, virtsan, syljen mukana ja uloshengityksen kautta. Myös kuoleman jälkeen ympäristöön vapautuu elohopeaa (amalgaamipaikoista ja kudoksista) krematoinnin tai maahautauksen seurauksena. Amalgaamin käyttö on vähentynyt kehittyneissä maissa, koska sen terveys/ympäristöriskit on tiedostettu eräiden hammaslääkäreiden ja valistuneiden kansalaisten toimesta. Amalgaamin kokonaiskäyttö on kuitenkin lisääntynyt erityisesti kehitysmaissa (missä karies on lisääntynyt uusien ruokailutottumusten myötä: lisääntynyt sokerin ja roskaruuan käyttö), missä suurin osa maapallon väestöstä elää. Nämä elohopeajäämät vapautuvat luontoon lähitulevaisuudessa.
Elohopea voi siis olla myrkyllinen pitoisuuksina, jotka alittavat huomattavasti ”turvalliset raja-arvot”. Koska elohopealla on synergistisiä vaikutuksia muiden myrkkyjen kanssa sille on mahdotonta määrittää turvallista tasoa. On ehdottoman tärkeää, että pyrimme eliminoimaan kaikki mahdolliset elohopean lähteet. Hammaspaikkauksessa käytetyn amalgaamin poistaminen käytöstä (joka varmasti tiedetään erittäin myrkylliseksi aineeksi ihmisen ulkopuolella) on ehdottoman tärkeää ja saattaa olla kriittinen tekijä ihmisen terveyden kannalta.
TykkääTykkää
Mainittu Calgaryn yliopiston video aiheesta:
Elohopeaa ei tämän perusteella voi pitää äärimmäisen terveellisenä hermomyrkkynä varsinkaan aivoissa.
TykkääTykkää
Mielenkiintoinen yhteensattuma, että Terveyskirjastoon tästä aiheesta kirjoittaa sama lääkäri, joka kirjoittaa myös sähköherkkyydesta, josta omien sanojensa mukaan ei ymmärrä mitään.
http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/127014-miksi-duodecim-sallii-sahkoyliherkkyys-tautiluokituksen-tietamattomalta
””Koska en saanut Hannukselalta vastausta kohteliaaseen kirjeeseeni, soitin hänelle maaliskuussa 2012 ja hän hätäisesti puhelimessa mainitsi, että ”En minä tunne sähkömagneettisia kenttiä, enkä ole kiireissäni ehtinyt perehtymään uusimpaan tutkimukseen”. Sanoin hänelle, että hänen olisi jo korkea aika perehtyä asiaan, koska ihmisiä kuolee hoitovirheiden takia. Hän ei halunnut asiasta enempää keskustella ja sulki puhelimen.””
Millä perusteella näitä kirjoittajia oikein palkataan?
TykkääTykkää
Tärkeää tietoa olemme saaneet viimeisimmissä kommenteissa. Kiitos Margariinin ystävät ry ja Putki Jotko.
Kiitos monista viesteistä sähköpostiini!
Aihe on selvästi kiinnostanut monia.
TykkääTykkää
http://kappa.ttl.fi/kemikaalikortit/index.php?searchfield=&querymethod=Name&formsubmitbasic=Hae Mielenkiintoisia kemikaalikortteja löytyy tuosta osoittesta. Kirjoita nyt hakukenttään se tuttu ja turvallinen elohopea tai toinen suuhumme tyrkytettävä hampaiden hoitoaine natriumfluoridi ja huomaat kuinka terveellä pohjalla suuhygienia tänä päivänä onkaan. Tottahan saamme kuitenkin itse valita mitä suuhumme laitamme. Lisäksi korteista löytyy myös nieltäväksikin tarkoitettuja tutkittuja ja turvallisia elintarvikelisäaineita esim. natriumnitriitti(E-250) jota on laitettava makkaroihin sun muihin jalosteisiin. Tuntuukin ihmeelliseltä että jos tuollaisen pääkallon kuvan tai rannalla sätkivän kalan omaavaa tuotetta tarjottaisiin lusikalla, tuskinpa kovin moni niitä suuhunsa laittaisi mutta amalgaamit ja fluorihammastahnat sekä kaikenmaailman lihajalosteet tungetaan suuhun mukisematta.
TykkääTykkää
Margariinin ystävä,
Mielenkiintoinen yhteensattuma, että linkkaamasi Mikko Ahonen on pitkään kirjoittanut sähkömagneettisesta säteilystä lähinnä pelotellen ja viitaten useimmiten ei-vertaisarvioituihin kirjoituksiin.
Mielenkiintoiseksi hänen tarkoitushakuisesti ja pitkälle aiheettomasti ylläpitämää hälyä tekee se, että hän kauppaa sähkömagneettista säteilyä mittaavia kotimittareita, joiden luotettavuus on lähellä nollaa. Eli käyttää asemaansa pelotellakseen ihimisiä, sen varjolla kauppaa hölynpölymittareita.
Onko foliohatuissa muuten elohopeaa?
TykkääTykkää
Pentti laskettelee luikuria. Ahonen on vetänyt tutkimustulokset yhteen nimenomaan vertaisarvioituna tiedelehdissä:
””Säteilyturvakeskuksen Kari Jokela ja Eeva Salminen julkaisivat HS:ssa 27.2.2013 viranomaisvastauksen, jossa oli useita asiavirheitä. Joudun seuraavassa oikaisemaan nämä lasten terveyttä vaarantavat väitteet.
Ensimmäinen väite: ”Viime vuosina ei ole kertynyt tutkimustietoa, joka asettaisi nykyiset mikroaaltosäteilyn enimmäisarvot kyseenalaiseksi”.
Todellisuus: Kävimme läpi kaikki epidemiologiset tutkimukset matkapuhelintukiasemista v. 2010 yhdessä neurokirurgi Vini Khuranan ja syöpälääkäri Lennart Hardellin kanssa arvostetussa ’International Journal of Occupational and Environmental Health’ -tiedelehdessä. Kahdeksan tutkimusta kymmenestä osoitti kasvanutta terveysriskiä, joka näkyi joko hermostollisina oireina tai lisääntyneinä syöpätapauksina. ””
http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/135145-yle-uutiset-1232013-matkapuhelintukiasemat-koulut-ja-terveysriskit
Itse en suosittelisi elohopeaa kenenkään syötäväksi. Katsoin kyllä fluorinkin kemikaalikortin ja täytyy myöntää, että en ole vuosikausiin käyttänyt fluorihammastahnaa.
TykkääTykkää
Kirjoitan kieli poskessa, jossa on pari elohopeakruunua, kiitos nuoruuden hiilihydraattimässäilyn ja kariesta aiheuttavan streptococcus mutansin (mikä tuli oletettavasti vanhemmiltani, kun ennen vanhaan oli tapana maistaa ruokaa jota vauvalle syötettiin).
Sähköstä: elohopea on johde. Kun johdin liikkuu magneettikentässä, syntyy johtimeen sähkövaraus (näin generaattorit toimivat). Periaatteessa voisi teoretisoida niin, että kun pää on täynnä johdetta, päähän syntyy sähköä kun liikkuu maan magneettikentässä tai on lähellä jotain muuta magneettikenttää, kuten sähkömittarit. Etenkin jos on kumipohjaiset kengät jalassa, jolloin potentiaalienergia ei pysty maadoittumaan.
Toisaalta johde toimii myös antennina. Valon nopeus jaettuna taajuudella on antennin aallon pituus, jolla antenni on vireessä lähetystaajuudelle. Mille taajuudelle kunkin ihmisen suussa olevat hammaspaikat ovat viressä? Jos antennin pituus, eli paikan pituus on 1 cm, on se vireessä 1 ja kerrannaisille 2, 4, 8, 16 ja 32 cm taajuuksille. Känykkä taitaa olla 16 cm taajuudella ja mikroaaltouuni vähän alempana. Hammaspaikat voivat siis absorboida radiosignaaleja itseensä, siirtäen suurtaajuusenergiaa hammaspaikkojen lämmitykseen.
Entä jos suussa on suoloja? Toimiiko elohopeapaikat johteena suolaliemessä, jolloin suu toimii paristona, eli päähän voi tulla oikosulku? Vitsi vitsi. Oikosulkuhan johtuu kulmakarvojen yhteenkasvamisesta.
Onko sähköyliherkillä enemmän elohopeaa (tai jotain muuta johdetta) verenkierrossaan tai elimistössään? Tiedä häntä, meillähän ei osata verestä mitata muuta kuin kolesterolia, sitäkin väärin.
Mielestäni elohopea on myrkky, mutta niin ovat myös uudet hampaiden muovipaikkausaineet.
Jos kerran syö hiilihydraatteja niin paljon, että tuhoaa hampaansa, niin olisi varmaan fiksumpaa repiä hampaat kokonaan pois ja laittaa implantit, tai vanhaan tapaan tekarit.
Ihmistä sairastuttavat patogeenit kun menee verenkiertoon suoraan, jos ikenet tai hampaat ovat huonot. Eikä happoiseen vatsaan, jossa pöpöt yleensä kuolee. Tosin nykyäänhän taitaa, kiitos hiilihydraattimässäilyn, ongelmana olla hapoton maha?
Edellä oli jonkun kirjoittama kommentti homeista. Kannattaa muistaa, että homeita on monenlaisia ja niidenkin dna muuttuu koko ajan siinä missä bakteereiden. Eikä se home itsessään ole välttämättä se pahin ongelma, vaan niiden tuottamat entsyymit. Samaan tapaan kuin bakteereilla.
Mutta homeongelmista puhuttaessa tarkoituksella unohdetaan muut voc-yhdisteet, kuten esimerkiksi (alkaalisen kosteuden kärsimistä) muovimatoista lähtevät yhdisteet, ftalaatit ylipäätään jne.
Näin hiljennytään siksi, että teollisuus on oppinut formaldealdehydiepisodista sen, että kun yrittää tiputtaa kilpailijan pois markkinoilta paljastamalla jonkin aineen vaaralliseksi, voi alta mennä omakin business (tutustukaapa formaldealehydin historiaan).
”Pikkurikollisia rangaistaan, suuret rosvot kulkevat kunniasaatossa. Seneca 4 eKr.-65 jKr.”
TykkääTykkää
Kiitos tästä blogikirjoituksesta.
On kertakaikkiaan upeaa, että tätä vakavaa ja lähes kuoliaaksi vaiettua asiaa tuodaan esille mediassa. On niin paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä mitä sairastavat, niin paljon vähättelyä, niin paljon syyllistämistä, ja aivan liian vähän totuuden esilletuomista, ja aivan liian vähän todellisen tervehdyttävän avun antamista.
Elohopea on hermomyrkkyä, eikä se siitä muuksi muutu, vaikka kuinka jotkut asian vähättelijät muuta väittäisivät.
Minulla ei ole enään varaa vähätellä.
Eikä minua enään naurata tällä aiheella vitsailu pätkääkään.
Kuolemankourista nousseena, en voi kuin ihmetellä kuinka joku vielä kehtaa väittää, että elohopea (amalgaameissa tai vaikkapa rokotteissa) ei ole vaarallista.
Ja kuinka joku vielä kehtaa väittää, että elohopean tähden sairastavat olisivat jollain lailla päästään vialla.
Miksi verikokeita elohopeamääristä ei oteta?
Minä itken kaikkien näiden vakavasti sairaiden ja kiusattujen puolesta, sekä todella toivon ja rukoilen, että he saavat apua, ja voivat tulla terveiksi, niinkuin minulle kävi.
Ihmettelen vieläkin, että selvisin hengissä koko tuosta kauhuelokuvamaisesta useita vuosia kestäneestä rääkkäysmatkastani.
Korvauksia en ole edelleenkään saanut yhtään mistään. Vaikka että, eihän raha voisikaan korvata niitä kärsimyksiä.. sitä henkistä hätää ja tuskaa, sitä fyysistä kivun määrää, niiden pilkallisten ja syyttävien katseiden aiheuttamaa häpeää ja toivottomuutta.. ei, niitä ei voi korvata rahalla.
No, oli miten oli, niin
minä selvisin ja sillä selvä.
Ja tästä aiheesta puhutaan nyt ja sillä selvä.
Haluan uskoa, että vihdoinkin vähättelyn ja valheiden aika on ohi. On totuuden aika.
TykkääTykkää
Kiitos Susanna!
TykkääTykkää
Tuomarilta erittäin mielenkiintoinen pointti:
Mikä on elohopean merkitys sähkölle/magneettikentille/radiotaajuiselle säteilylle herkistymiseen.
Tuomari kirjoitti:
”Hammaspaikat voivat siis absorboida radiosignaaleja itseensä, siirtäen suurtaajuusenergiaa hammaspaikkojen lämmitykseen.”
Tunnen elohopeamyrkytyksen uhrin, jolle junien metallikuori ja sähkölataus aiheuttavat niin pahan voinnin, että junamatkat ovat mahdottomia.
Kännykkää ja tietokonetta hän voi käyttää vain, kun pää sallii. Energiansäästölamppuja ja loisteputkia hän ei siedä.
Myös muoviset silmälasin sangat ja yleensä muovi on aihettanut ongelmia. Miten se liittyy tähän ongelmaan?
Toisaalta, olen lukenut, että radiotaajuinen säteily voi estää soluja puhdistumasta raskasmetalleista.
Näistä asioista olisi mielenkiintoista kuulla lisää alan asiantuntijoilta. Kohta tulee paikalle hyvin perusteleva foliohattuhippi ja sanoo:
”Tutkimusviitettä ei ole”.
Eikö siis ole. No, p-kele tutkikaa. Ahaa, Microsofti ja STUKki ei halua tutkia asiaa.
TykkääTykkää
Ai niin vielä sen verran tästä amalgaamista. Ravintolisäaineista puhuttaessa on kiinnitetty huomiota niiden yhteisvaikutuksiin joita on lähes mahdotonta n. 300:sta elintarvike lisäaineesta pystyä määrittämään. Fluorit esimerkiksi ovat kaikkein reaktioherkimpiä aineita muiden kanssa ja vaikkapa E-513 rikkihappo joka on ihmiselle jollain tapaa jopa turvallinen(LD50-arvo 2140mg/kg http://fi.wikipedia.org/wiki/LD50) muuttuu metallien yhteisvaikutuksesta syaniideiksi (LD50-arvo 5mg/kg) sekä vetyhapoiksi. Amalgaami josta 50% on siis elohopeaa, 35% hopeaa sekä jonkin verran kuparia ja tinaa on varmasti mukavasti reagoiva aine esim. tämän E-513:n kanssa jota käytetään johonkin tärkkelyksen muunteluun elintarviketeollisuudessa. Elohopeahöyryille ei siis alinta altistumisrajaa ole pystytty määrittämään. Onhan ne tietenkin pieniä määriä joille altistutaan mutta vuosien saatossa taitaa aikamoisille kemikaalikertymille keho altistua, eihän kukaan taida olla yhteen tupakkaankaan kuollut.
TykkääTykkää
Itsellä kohta pari vuotta nyt ollut outoja oireita niin ettei sänkystä ylös pääse. Oireet alkoi ensimmäisen kerran hammaslääkäri käynnin jälkeen ja kestivät vuoden välillä kadoten oireisiin kuului metallin maku suussa, polte kehossa, hikoilu, uupumus, suolisto oireet yms. Olen hypännyt tutkimuksesta toiseen ilman että syytä olisi löytynyt!? Nyt kesä oli parempi olen syönyt vitaamineja ja muuta kunnes viikko sitten oireet laukesivat taas hammaslääkäri käynnin jälkeen! Nyt vasta tajusin että oireisiin voi olla syynä amalgaamipaikka jota oli korjailtu!!! Otin yhteyden hammaslääkäriin joka ehdotti paikkojen poistamista erityis hammaslääkärillä joka käyttää asian mukaista suojausta.
TykkääTykkää
Joku sanoi, että hammaslääkäreitä ei olisi itse altistunut. Tunnen ainakin yhden , joka sai niin pahoja oireita, että vaihtoi alaa (oli kaukokatseisesti ottanut vakuutuksen, miksihän tälläisiä vakuutuksia siis sitten myydään hammaslääkäreille mahdollisen altistuksen varalta, jos asiassa ei olisi perää). Lisäksi juuri yksi tuttu hammaslääkäri sairastui juuri sydämen tykyttelyyn, joka tulkittiin tai todettiin sitten kilpirauhasen liikatoiminnaksi ja nyt raukka syö beeta salpaajia, mutta mieleenkään ei sitten tule mahdollinen kemikaali-altistus. Lisäksi itselläni oli samantapaisia hermostollisia oireita kun noin 25 vuotta sitten kävin hammaslääkärillä, joka korjas eli paikkas kaikki mun kariekset amalgaamapaikoilla, oireet olivat tosi pahoja, unettomuutta, hermostuneisuutta ym. johti turhaan lääkkeiden käyttöön. Käytännössä tämän jälkeen en ole hammaslääkärillä käynyt, mitä nyt yksi hammas poistettu. Oireet pikkuhiljaa helpottaneet, hintana myös lapsettomuus kuitenkin. Lisäksi oireina oli epämääräistä väsymystä tulehdksia ym. Spirulina aiheutti minullakin ainakin kaksi kertaa koko yön kestävän oksennuksen ja ripulin ja nyt tajuan sen okleen hyvä, se siis puhdisti kehoani. Tietysti myös seinistä (kipsi ym. voi liueta materiaalia samoin pölystä ym. varsinkin kun talossani on käynnissä remontti. Tutkinkin tarkkaan, mitä kaikkea rapussa ja kotona olevissa säkeissä ja aineissa lukee.
Teksti on ehkä hieman sekava, mutta tuli todella paljon ajatuksia mieleen ihan omastakin elämästä kun näitä juttujas luin. En luule, että olisi mitään sala-liittoja vain ajattelemattomia, rigidejä ammtikuntansa edustajia, jotka eivät osaa ajatella laajemmin ja tietysti tahoja, joille epäedullista totuuksien paljastuminen, taloudellisetb intressit ym.
Ajetelkaa ihmiset asioita, voi myös ajatella miten minimoi väistämättömän haitan jne.
Suo siellä vetelä täällä!
TykkääTykkää
Mun oireet muistuttavat jossain määrin mieleen kilpirauhasen vajaaerityksen, mutta muistuttavat hieman enemmän lisämunuaisten uupumusta.
Perusterveystarkastuksessa ei kumminkaan havaittu mitään, vaikka verikokeetkin otettiin.
Ne kilpirauhasarvot mitkä otettiin olivat selkeästi viitearvojen rajoissa.
Silti, vireystaso vaihtelee vahvasti, ikään kuin jokin elimistön resurssi (esim. lisämunuaiset ja niiden tuottama kortisoni) loppuisi välillä hetkeksi, kunnes taas jossain vaiheessa sen kysyntä vastaa paremmin tarjontaa.
Maanisdepressiivisyys ei osu oireisiin, mua ei masenna.
Luin nyt tämän artikkelin toisen kerran läpi ja huomasin pari kohtaa mitkä voisivat viitata että minäkin kärsisin amalgamipaikkojen aiheuttamista oireista.
”Metallisen elohopean haittavaikutukset aiheutuvat sen kertymisestä elimistöön, erityisesti aivoihin ja munuaisiin. Pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa maksa-, munuais-, keuhko- ja hermostovaurioita”
sekä
”Epäorgaanisen elohopean aiheuttaman myrkytyksen oireita ovat metallin maku suussa, voimakkaat oksennukset ja vatsakivut sekä pitkäaikaisissa myrkytyksissä ientulehdus…”
Mulla on ollut yläleuan hampaassa ientulehdus niin kauan kuin muistan, ainakin parisen kymmentä vuotta.
Viimeksi kun olin hammaskiven poistossa ja suuhygienisti huomasi sen niin hän sanoi että jos pesisin hampaat kaksi kertaa päivässä niin sen pitäisi parantua nopeasti. Ajattelin mielessäni että tokkopa sentään, olen mielestäni pessyt hampaita vaihtelevasti joskus jopa useamminkin ja siinä se vain on.
Lienee turha mainitakaan että juuri siinä hampaassa on amalgamipaikka.
BTW. EN ole sitä tyyppiä joka luettuaan jonkin terveysaiheisen jutun ja tunnistettuaan pari suurpiirteistä oiretta kuvittelee heti sairastavansa sitä sun tätä.
Olen kärsinyt oireistani koko aikuisiän ja käytännössä tämä jokin mystinen, toistaiseksi diagnosoimaton tila on pilannut elämäni. Ajoittainen vireystilan notkahdus ja siitä seuraava stressinsietokyvyn totaalinen puute on pilannut paitsi parisuhteeni, myös muut ihmissuhteet ja vienyt työpaikat jne.
Olen ahkera, työteliäs ja niinä harvoina hyvinä ajanjaksoinani energinen, urheilullinen ja aikaansaava sekä innostumiskykyinen ihminen.
En ole ollut valittamassa oireistani jatkuvasti siellä sun täällä, etten leimautuisi luulosairaaksi.
Silti, kun olen yrittänyt kuvailla näitä ongelmia eräälle kuntamme työllistymispalveluja syrjäytyneille ja pitkäaikaistyöttömille tuottavan yksikön virkailijalle niin hänen reaktioistaan oli luettavissa rivien välistä se että hän ei usko minua vaan lokeroisi minut juuri siihen kastiin mitä olen yrittänyt välttää kaikki nämä vuodet. Luulosairaaksi. Hän suositteli mulle aktivoivia harrastuksia ”ettei mulla olisi aikaa kotona pyöritellä näitä asioita mielessäni illat pitkät” tjsp.
Maalla OK-talossa asuvana mulla on tekemistä kädet täynnä, miten se että notkuisin kaupungilla hukkaamassa aikaani, auttaisi mua mitenkään?
Käytän mieluummin aikani niin tehokkaasti kuin kykenen, haen itse informaatiota eri oireista, sairauksista ja muista kuin koululääketieteen tarjoamista mahdollisuuksista…
Amalgaamisaneeraus on nyt TODO listalla, teetän kys. paikkojen poiston heti kun mulla on siihen varaa.
Siihen asti syön raskasmetalleja kehosta poistavia tuotteita kuten chlorellaa ja spirulinaa -niihin työttömänkin rahat riittää, siis jos tinkii jostain muusta.
Ehkä tässä pitäisi alkaa rikolliseksi että saisi rahaa kunnolliseen terveyden huoltoon. 😀
Pitää vaan keksiä rikos millä ei ole uhria, en halua lisää karmavelkaa…
TykkääTykkää
Mitä tekemistä Hammasteknikon ammatissa on amalgaamilla tai elohopealla? Ei niin yhtään mitään. Kyseisiä materiaaleja ei käytetä hammasteknisissä rakenteissa ja siitä huolimatta kys. ammattikunta mainitaan ”pää syyllisenä”, että se siitä kirjoituksen asiantuntevuudesta. Kiihkoilua ja vauhkoilua
TykkääTykkää
Kiitos paljon kirjoituksesta. Olenkin ihmetellyt, ettei amalgaamista ole kuulunut mitään pitkään aikaan. Tosin en sitä yhtään ihmettele, koska aihe tosiaan kuoliaaksi vaietettiin 1990-luvulla.
Teetätin itse amalgaamisaneerauksen 1993 ja odotan sitä päivää, että virallinen terveydenhoitojärjestelmämme ymmärtää tehdyt virheet ja elohopeasta sairastuneiden ihmisten mittaamattomat kärsimykset ja pyytää vähintäänkin anteeksi.
TykkääTykkää
Olen toiveikas sillä tämänkin keskustelun kautta alkaa asiat loksahdella kohdalleen. Koin juuri syndänpussin tulehduksen tai osittaisen sydänlihastulehduksen. Alkoi hieman flunssaoireisena tehdyn raskaan rehkinnän seurauksena. En oikein osannut hakeutua hoitoon vaikka rinnan päällä oli norsun puolikas koska samankaltaisia vaivoja on lievempänä esiintynyt usein viimevuosien aikana. Olen perusterve 46 vuotias mies ja sopivasti ylipainoinen bmi n. 31. Pallolaajennusta suorittava lääkäri totesi ihmeissään eihän eihän täällä mitään ole? Sepelvaltimot olivat täysin puhtaat ja kolesteroolit 20-30% alle viitearvojen ja verensokeri normaali. Taitaa margariinien vaihto voihin toimia?
Aiheeseen palatakseni on nyt ccu:ssa levätessä tullut mietittyä menneisyyttä ja oikeastaan kaikki vaivat sopii yhteen amalgaamiperäisen elohopean kanssa.
Muistan että alle 10 v olin itse todella elohopea, nokkela, rikkiviisaksikin sanoivat.
Teini-ikään tullessa ( sain paikat joskus 10-15b) kaikki kävi raskaammaksi. Kärsin monta vuotta selän aknesta johon söin yhtä monta vuotta antibioottia.
Muistan että kaikissa normiverikokeissa vuosien varrella on aina ollut CRP koholla hieman tai virtsakokeessa valkuaisarvo korkea. Pää on ollut raskas kuten olikin monesti, mutta olen tsempannut ja pärjännyt kohtuullisesti elämässä.
Hampaat olen hoitanut huonosti ja viimeksi poistattanut hammaskiviä 2006 joka sekin projekti jäi kesken työmatkan takia.
Kolmisen vuotta sitten eräs takahampaani jossa amalgaamia käytännössä mätäni pois palasina joita syljeskelin muutaman päivän pois ja muistan voimakkaan metallin maun. Hammaslääkäriin en mennyt kun se ei jostain syystä ollut kovin kipeä, eli oma häpeä..
Sen jälkeen olen saanut monenlaista vaivaa, raskas olo etenkin päässä, mutta ei särkyä, lonkkasärkyä, lieviä sydämen vaivoja nyt kun tunnistan tämän tuoreen diagnoosin perusteella ne. Vaivat, kuten nytkin alkavat jos suu on pitkään hapan eli olen syönyt jotain makeaa ja hampaiden pesu on viivästynyt tai jopa siirtynyt seuraavaan aamuun. Ennen painetta rinnalla on koko leuan aluella ollut voimakas särky, ei mikään yksittäisen reiän aiheuttama ja hampaat jotenkin tunnottomia ja kylmäherkkiä purupinnoista. Toinen minkä olen erittäin selvästi havainnut on kuuman juoman jälkeen oleva metallinmaku suussa. Ja jos juon vahingossa niin kuumaa että kieli palaa on seuraavana aamuna pää niin jumissa ja raskas että olen kerran käynyt ensiavussa epäillen verenkiertohäiriötä, mutta hyvä etten pakkopaitaa saanut samantien. Tuollainen ”pulssi” alkaa helpottaa parin päivän kuluessa ja olo ”normalisoituu” parissa kolmessa viikossa jos uutta pulssia ei tule. Nytkin yhden hieman lohjenneen hampaan kulma maistuu kielellä kokoajan metalliselta.. Aion poistattaa nuo mokomat pikimmiten kunhan palaudun tästä sydänkeikasta. Kirjoittelen sitten kuulumisia.
TykkääTykkää