Kännykkä kasvattaa aivokasvaimia ja firmoja

Kännykän aiheuttama aivokasvain pistää vielä monen kännykkäfirman mietteliääksi. Tässä tietokirjailija Erja Tammisen ja minun ajatuksia käynnistyvistä aivokasvainoikeudenkäynneistä.

 
Oikeustieteellisen arvonimen, varatuomari eli vicehäradshövding, ansainnut Kauko Juhantalo oli kansanedustajana vuosina 1979-1993, 1995-1999, 2003-2007. Jylhästä olemuksestaan huolimatta, hän on kova vitsinvääntäjä. Huhutaan hänen kertoneen julkisesti seuraavan juristivitsin: ”Mitä siitä saa, kun ampuu 150 metrin päästä mustalaista selkään? No, siitä saa oman polkupyöränsä takaisin!” Huhutaan myös, että Juhantaloa ei viety tiilenpäitä lukemaan tästä syystä, vaan valtakunnanoikeudessa hänet tuomittiin tavanomaisesta ministerin toiminnasta, eli hän otti vastaan lahjuksia. Sitä minä vielä jäin ihmettelemään, että soittaako Juhantalo kännykällään usein kaukopuheluja?

Juhantalon virkaveljiä on töissä New Yorkissa toimivassa lakiasiantoimisto Bernstein Liebhard LLP:ssä. Sikäläiset juristit ovat jo vuosia hakeneet tuomioistuimissa korvauksia asiakkailleen jotka olettavat, että aivokasvain tai muu vamma on aiheutunut matkapuhelimen käytöstä.

Ehkä on ihan hyvä kun suomalaiset pääsevät eroon kännykkäteollisuudesta? Sillä voi olla se tervehdyttävä vaikutus terveysviranomaisiin, että Nokian johtajia ei enää tarvitse ottaa huomioon kaikissa päätöksissä ja ruskeaksi nuoltu kieli saa luonnollisemmat värisävyt.

Lakiasiantoimiston web-sivuilla ei jaella Juhantalonkaan juristivitsejä vaan kysytään vakavalla tavalla: ”Kuinka kauan olet käyttänyt matkapuhelinta? Entä lapsesi, käyttävätkö he kännykkää? Vaikka moni vähätteleekin aivokasvainriskiä, se on mahdollinen niiden kohdalla, jotka käyttävät kännykkää ilman handsfree-laitetta. Tämä altistaa tutkimusten mukaan kohonneelle riskille saada joko sylkirauhasen kasvain, gliooma, meningeooma tai kuulohermokasvain.”

Bernstein Liebhardin juristit luokittelevat potentiaalisiksi asiakkaiksi ne henkilöt, jotka ovat suurkuluttajia eli puhuneet kännykkään ainakin kahdesti päivässä kymmenen vuoden ajan ja kasvaimet ovat sillä puolella päätä, jolla kännykkää on käytetty.

Juristit hakevat kompensaatiota pääasiassa syöpähoitoihin. Bernstein Liebhard odottaa kännykkäfirmoilta korvauksia muun muassa siitä, etteivät ne ole riittävästi onnistuneet valistamaan kuluttajia kännykkäsäteilyn riskeistä ja turvallisista käyttötavoista.

Liebhardin toimistosta kerrotaan, että oikeuskanteet ovat lisääntyneet Maailman terveysjärjestö WHO:n syöväntutkimuslaitoksen (IARC; International Agency for Research on Cancer) vuonna 2011 tekemän päätöksen myötä. Monet avoimet tapaukset odottavat ratkaisua.

IARC on monografiassaan vuonna 2011 luokitellut radiotaajuiset verkot, joihin matkapuhelinsäteilykin luetaan, mahdollisesti karsinogeeniseksi ihmiselle. Samassa kategoriassa ovat pakokaasu, hitsauspöly, monet haitalliset kemikaalit, DDT ja kahvi. Kahvi on mukana listalla siitä syystä, että se joidenkin tutkimusten mukaan aiheuttaa virtsarakon syöpää, kun taas toisten mukaan ehkäisee paksusuolen syöpää. Minulla kahvi pienentää kahvihampaan kolotusta. Kännykkäteollisuus korostaa mielellään, että kahvi on samassa kategoriassa kuin kännykkä ikään kuin ”laimentaakseen” kännyköiden riskejä.

USA:n tuomioistuinten kanta on tiukka ja päätöksen on perustuttava tieteelliseen yhteisymmärrykseen. IARC:n kannanotto pohjautuu rajoitettuun näyttöön, mutta korostaa kännykän pitkäaikaiskäytössä tieteellisesti todettuja riskejä. Toisaalta Kanadassa viranomaiset ovat tunnustaneet biologiset riskit, joten tuomioistuimissa tasapainoillaan.

Bernstein Liebhard LLP seuraa oikeustoimia muissa maissa. Italian korkein oikeus teki tärkeän ennakkopäätöksen lokakuussa 2012 ruotsalaisprofessori Lennart Hardellin todistuksen pohjalta. Tapaus koski myyntitehtävissä toiminutta miestä, joka oli työssään altistanut itseään kännykälle useita tunteja päivittäin. Kyllä te tiedätte myyntitykkien puhelut. Hyvin rasvattu puhekoneisto suoltaa katkeamatonta tajunnanvirtaa ja kauppojen syntyessä hän soittaa pitkän puhelun kotiin vaimolleen, että nyt saadaan voileivän päälle muutakin kuin ylähuulta.

Ennakkopäätös sai laajaa julkisuutta. Myyntitykki Marcolinin kasvohermoissa ollut kasvain oli seurausta runsaasta matkapuhelimen käytöstä. Marcolinin tiedettiin pamauttaneen kännykkään kaikkiaan ainakin 15 000 tuntia myyntimiehen tykitystä.

Myös Israelissa operaattori joutui korvaamaan 80 000 euroa asiakkaalleen korvan vieressä sijainneen nopeasti edenneen lymfooman takia. Sairastumiseen vaikutti se, että mies oli käyttänyt kännykkää huonossa kentässä, jolloin puhelin automaattisesti lähtee nostamaan tehojaan.

Israelilainen raportti Tel Avivin yliopistosta on yksi uusi lenkki Bernstein Liebhardin todisteiden ketjussa. Korva-, nenä- ja kurkkuspesialisti Yaniv Hamzany vertasi 20 matkapuhelimen suurkuluttajan syljen koostumusta 20 mykän sylkeen. Mykät käyttävät kännyköitä tekstiviestien lähettelyyn. Mykkä ei katsos paljon puhu ja tutkijoiden riemuksi  sylkevät siinä kuin kaikki me muutkin. Tekstiviestin kirjoittelu ei altista säteilylle yhtä paljon kuin puhelu. Kännykän suurkuluttajilla, jollaisiksi luokiteltiin keskimäärin 30 tuntia kuukaudessa puhuvat, todettiin syljessä hapetusstressin merkkiaineita. Kysymys on molekyylitason epätasapainosta antioksidanttien ja vapaiden radikaalien määrissä (tarvittaessa tohtori Tolonen selostaa mistä tässä on kyse). Vapaat radikaalit ovat ikäviä aineenvaihdunnan sivutuotteita ja kun niitä on antioksidantteja enemmän, syntyy soluvaurio.

Tutkimuksen tehnyt professori Hamzany onkin tullut siihen tulokseen, että matkapuhelinsäteily aiheuttaa oksidatiivista stressiä, joka todellakin vahingoittaa ihmissoluja ja saa aikaan DNA-vaurioita ja on osana karsinogeenista kokonaisvaikutusta. Hamzany korostaa, että näyttö tukee aiempien tutkimusten löydöksiä, joissa on havaittu korrelaatio, vaikkakaan ei kausaatiota (syy-seuraussuhde) matkapuhelimen ja syöpäriskin välillä. Ehkä pitkällä aikavälillä on olemassa kerryttävä vaikutus, mikä voisi aiheuttaa kasvaimia.

Toinen tuore lenkki todisteiden ketjussa on Hardellin raportti International Journal of Oncology-tiedelehdessä. Hardell osoittaa kännyköiden ja langattomien DECT-puhelinten käytön yli kaksinkertaistavan kuulohermokasvainriskiä. Et ehkä ole kuullut tätä, mutta riski näytti kasvavan lisääntyneen käytön myötä ja muodostui yli kaksinkertaiseksi henkilöillä, jotka olivat käyttäneet kännykkää yli 512 tuntia. Määrä vastaa 10 minuutin puhelua päivässä kymmenen vuoden aikana. Haloo, eikö moni suomalainen puhu useita 10 minuutin puheluita päivässä ilman handsfree-laitetta?

Bernsteinin nettisivuilla mainitaan aikanaan paljon julkisuutta saanut oikeudenkäynti vuodelta 2002, kun baltimorelainen lääkäri Christopher Newman syytti kännykkäfirmoja sairastumisestaan aivokasvaimeen. Newmanin tapauksessa käsiteltiin pääasiassa analogisen NMT-puhelimen kasvainriskiä. Oikeudessa oli todistajana taas se joka paikkaan ehtivä ruotsalaisprofessori Lennart Hardell, jonka tutkimus osoitti aivokasvainriskin yli kaksinkertaistuvan kännykän pitkäaikaiskäytössä.

Motorola kyseenalaisti voimakkaasti Hardellin näytön, mutta kritiikki kääntyi sitä itseään vastaan, kun Hardell antoi tutkimusmateriaalinsa vapaasti kännykkäjätin analysoitavaksi. Motorolan loppupäätelmät olivat täsmälleen samat kuin Hardellin. Newman hävisi silti jutun ja menehtyi pian oikeudenkäynnin jälkeen. Todisteet kymmenen vuotta sitten olivat vaatimattomampia kuin tänään.

Tuomioistuimet ottavat todennäköisesti Suomessakin kantaa terveysvaikutuksiin ennen kuin säteilyviranomaiset taipuvat asiassa. Nyt riskejä vähätellään. Suomalaisten kännyköiden käyttöajat ovat huomattavasti pidempiä kuin edellä tutkimuksissa mainitut ”suurkuluttajien” puheluiden kestot. Odottaako oikeuslaitostamme kanteiden sarja? Miten terveydenhuoltojärjestelmämme selviää? Miten pärjää riskeistä epätietoinen suomalainen kuluttaja?