Kännykkä-teknologia ja terveys

Tieteiden talossa Helsingin Kirkkokadulla järjestetyssä luentotilaisuudessa runsaslukuinen yleisö (toimittajia, median edustajia, terveystietoisia kansalaisia) sai kuulla matkapuhelimien terveyshaitoista.

 

 

Turpaduunari oli paikalla sekä tilaisuutta seuraamassa että luennoimassa. Tällaista tietoa ei ennen ole ollut jaossa suomalaisille. Teillä on nyt ainutlaatuinen tilaisuus seurata tilaisuuden kulkua.

Tietokirjailija, toimittaja, toimitusjohtaja ja kouluttaja Raija Kivimetsä juonsi tilaisuuden. Suomi on pitänyt itseään modernin teknologian edelläkävijänä. Teknologiaa on laajennettu kouluihin, yliopistoihin sekä työelämään, ja koko yhteiskunta on tullut riippuvaiseksi siitä. Suomessa on OECD:n tilastojen mukaan eniten langattomia verkkoyhteyksiä maailmassa. Lapsetkin käyttävät matkapuhelimia, tabletteja ja läppäreitä. Perinteiset lankapuhelimet katoavat ja yhteiskunta siirtyy langattomaan teknologiaan. Samanaikaisesti yksi maailman suurimmista vakuutusyhtiöstä, Swiss Re, luokittelee sähkömagneettiset kentät – myös langattomat verkot – korkeimpaan seurattavaan riskiluokkaan. Asiantuntijoiden mukaan Suomessakin olisi hyvä havahtua sähkömagneettisten kenttien ja langattomien verkkojen mahdollisiin terveysriskeihin niin lapsille kuin aikuisille.

Ensimmäisenä lavalle asteli Åbo Akademin emeritusprofessori Rainer Nyberg Vaasasta. Nyberg kertoi miten internet on tarjonnut jo 20 vuoden ajan mahdollisuuksia opetukseen, oppimiseen ja tieteelliseen tutkimukseen. Professori Nyberg käynnisti 20 vuotta sitten Åbo Akademissa projektin ”IT-pedagogik”, laati oppikirjan ”Utbilda via internet” ja luennoi aiheesta Pohjoismaissa. Tuohon aikaan internet-yhteydet olivat kiinteitä ja siihen suuntaan meidän pitäisi Nybergin mukaan palata. Nyberg oli vanhoilla päivillään viisastunut ja alkanut epäillä kännykän käytön turvallisuutta. Hän oli käyttänyt hyvin paljon aikaa tutustuakseen ongelmaan ja hänen tekemänsä havainnot kyllä pistivät miehen mietteliääksi.

Eräs tietokirjailija oli Nybergin mieleen: Richard Restak. Tämä yhdysvaltalainen professori oli perehtynyt hermoston ja aivojen hyvinvointiin sekä kirjoittanut aiheesta lukuisia kiintoisia kirjoja. Saimme aluksi kuulla lyhyen oppitunnin aivojen huikeasta anatomiasta. Tiesitkö, että aivoissa on noin 60 miljardia hermosolua? Peräkkäin asetettuina hermosolut ulottuisivat neljä kertaa päiväntasaajan ympäri! Jokaisessa hermosolussa on noin 1000 synapsia, jotka muodostavat näin miljoona miljardia synapsia kaiken kaikkiaan. Hermosignaali on sarja sähköimpulsseja ja pohdittavaksi jää voisiko ulkoinen sähkö häiritä näitä herkkiä rakenteita? Hermosolu tarvitsee happea ja sen takia aivoissa onkin noin 600 km verisuonia.

Professori Restak muistutti kirjoissaan siitä miten aivot ovat maailman monimutkaisimpia rakenteeltaan. Melkein 50% hermosoluista kuolee elämän aikana. Aivot kypsyvät, sillä synapsit lisääntyvät ja sähköiset yhteydet paranevat. Restak kysyy erään kirjan lopussa: ”Tiedätkö muuta ”huipputietokonetta”, joka tulee paremmaksi, vaikka puolet osista otettaisiin pois?”

Lapsille tarjottavan teknologian tulee aina olla turvallista, painotti Nyberg. Lapsen immuniteetti on vasta kehitysvaiheessa ja aivot kehittyvät aina 26 ikävuoteen asti. Suomessa on tällä hetkellä OECD:n tilastojen mukaan eniten langattomia verkkoyhteyksiä maailmassa. Jopa 2-vuotiaille tarjotaan tabletteja. Koulujen langattomat teknologiaratkaisut, älypuhelimet ja tabletit, lisäävät tarpeettomasti lasten altistumista radiotaajuiselle säteilylle.

Euroopan neuvosto totesi vuonna 2011: ICNIRP raja-arvot (SAR) eivät ole luotettavia. Lasten on vältettävä RF-säteilyä (radiotaajuista säteilyä), sillä sillä on biologisia vaikutuksia. Mahdollista on, että pään alueen kasvaimia syntyy.

Nyberg piti SAR-arvojen mittaamistavarsinaisena farssina. SAR-arvo kuvaa lämpösäteilyä suolaveteen/geeliin joka on muovisessa ”mannekiinipäässä”. Unohtiko joku, että useimmilla ihmisillä ei ole ainoastaan suolavettä päässä? Nyberg kysyi ja sai yleisössä aikaan naurukohtauksen, mutta me vakavoiduimme heti kun paljastukset jatkuivat.

Termisten muutosten lisäksi kännyköillä on myös biologisia vaikutuksia. Nyberg luetteli:

• EEG-muutokset aivoissa – kännykän käytön jälkeen häiriö jatkuu vielä 50 min.
• Pulssimainen RF, toistuva 5 ON + 10 min OFF on pahempaa kuin jatkuva säteily.
• Aivojen glukoosiaineenvaihdunta häiriintyy
• Verisuonien seinämien raot vuotavat ja näistä raoista pääsee happea hermosoluille (hyvä asia), mutta jos rako laajenee, silloin vuotaa myös albumiinia (ym aineita) jotka sitten pääsevät vaikuttamaan hermostoon (huono asia)
• 2 h. RF (vain 0.02 W/kg< = 1/100 SAR) > vuotoja > hermosolut kuolevat
• 2 h. RF-säteilyn jälkeen näkyy jo muutoksia aivokuvissa
• hiirillä 50 päivän jälkeen > 2% soluista ovat kuolleet (Persson y.m.)
• DNA-reaktiot (stressi) + DNA-katkokset (fragmentaatio)
• sperman laatu – heikompi siittiöiden liikkuvuus – osa siittiöistä kuolee
• käsien/sormien verisuonet (verenkierto heikkenee)
•  aivokasvaimet (7-10-25 v. jälkeen globaali epidemia?)
• rintasyöpä lisääntynyt: eräässä tutkimuksessa oli havaittu, että amerikkalaisilla äideillä oli tapana säilyttää kännykkä rintaliiveissä ja siihen rintaan oli tullut syöpä
• ADHD-syndrooma hiirillä (+ lisääntynyt nuorilla, Vrt. EEG)
• ADHD vauvoilla. Epäily: RF-altistus äidin vatsassa

Kännykkäsäteily absorboituu lapsen aivoihin keskimäärin kaksinkertaisesti aikuisen aivoihin verrattuna ja luuytimen kohdalla altistus voi olla jopa kymmenkertaista. Näitä asioita painotettiin 2011 tiedelehti Lancet Oncology:ssä, joka julkaisi Maailman terveysjärjestö WHO:n syöväntutkimuslaitoksen (IARC) päätöksen luokitella radiotaajuiset verkot mahdollisesti karsinogeeniseksi ihmiselle.

Jos RF-säteily vahingoittaa aivoja, olisiko silloin syytä välttää vauvan päähän kohdistuvaa RF-säteilyä? Katso miten kuvassa raskaana oleva äiti puhuu kännykkään ja selailee läppäriä mahansa lähettyvillä! Euroopan neuvosto suosittelee varovaisuutta tällaisessa tilanteessa! Kenen tehtävä on informoida väestöä? Euroopan neuvosto päätti että jäsenmaiden on varoitettava omaa kansaa kännyköiden säteilystä. Kenen kuuluu varoittaa Suomen kansalaisia? Miksi teknologiaa tarjotaan lapsille ja nuorille ilman varoitusta?

Varovaisuusperiaatteista on hyvä pitää kiinni:

• Pysy etäällä langattomista lähettimistä!
• Älä käytä itkuhälytintä vauvan lähellä
• Älä osta älykännyä tai tablettia alle 16 v. lapselle
• Käytä aina ”lentokonetilaa” (Näytä lapselle!)
• Vain lyhyet hätäpuhelut, sitten > ”lentokonetila”
• Suosi SMS-viestejä (etäisyys) – Vältä puheluja.
• Pidä langaton teknologia aina kaukana aivoista
• Käytä langallista hands freetä-laitetta tai kaiutinta
• Yhteys verkkoon kaapelilla jos käy (ei WiFi)
• Käytä akkua (ei laturia) kun lapsi/itse lähellä

 

Aivoterveys on uhattuna, väittää Nyberg. Matkapuhelimen pitkäaikaiskäyttöön liittyvän mahdollisesti kohonneen syöpäriskin lisäksi uuden teknologian tiedetään vaikuttavan aivojen kognitiivisiin toimintoihin, unen laatuun, aivoverenkiertoon ja aivojen sokeriaineenvaihduntaan.

Seuraavaksi saimme kuulla tutkimusprofessori Dariusz Leszczynskiä. Hän on toiminut Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessorina vuodesta 2000 kunnes hänet kyseenalaisin perustein irtisanottiin vuonna 2013. Leszczynski on ollut asiantuntijana WHO/IARC:n paneelissa vuonna 2011. Hän on kansainvälisesti arvostettu asiantuntija ja tiedemies.

Saimme kuulla mihin turvallisuusstandardit perustuvat:

• Perustuvat matkapuhelinsäteilyn lämpövaikutuksiin
• Niissä ei oteta huomioon muita säteilyparametreja
• Dosimetria perustuu makroskaalan lämpötilamuutoksiin
• Mikroskaalan dosimetria puuttu
• Mallit eivät muistuta eläviä soluja ja elimiä
• Vertaaminen konventionaaliseen lämmittämiseen on perusteetonta

 

Turvallisuusstandardeihin liittyviä ongelmia Leszczynski luetteli seuraavaksi:

• Ei tiedetä, vaikuttaako matkapuhelinsäteily ihmisiin (!)
• Ei varmuutta siitä, että turvallisuusstandardit suojaavat kaikkia käyttäjiä muilta kuin lämpövaikutuksilta
• Voi olla harhaanjohtavaa olettaa turvallisiksi kaikki laitteet, joiden säteily ei ylitä turvallisuustandardien raja-arvoja
• Tutkimusrahoitus on lopetettu (!) ja uutta langatonta teknologiaa otetaan huoletta käyttöön, koska nykyiset turvallisuusstandardit oletetaan riittäviksi
• Ei-lämpövaikutuksia on, mutta niiden perusteellinen tutkiminen on tehty mahdottomaksi turvallisuusstandardeihin vedoten

 

Leszczynskin mukaan ehkä kaikkein painavin todiste siitä, että matkapuhelimella voi olla vaikutuksia terveyteemme, on se, että henkilöillä, jotka ovat käyttäneet markkinoilla olevia, turvanormit täyttäviä kännyköitä, on niiden pitkäaikaiskäytön jälkeen todettu lisääntynyt syöpäriski. Kyse on siis aivan tavanomaisista matkapuhelimista, joita löytyy kauppojen myyntitiskeiltä.

IARC-arvioinnista saimme seuraavaksi kuulla. Löytyy ensinnäkin epidemiologisia tutkimuksia kuten esim. Interphone- & Hardell et al.: Siinä tutkimuksessa selvisi, että pitkään ja paljon matkapuhelinta käyttäneillä oli kohonnut aivosyöpäriski, mutta ei löydy luotettavaa tietoa todellisesta altistumisesta. Tanskalainen kohorttitutkimus väittää ettei kännykkä aiheuta altistusta, mutta ei lainkaan tietoa altistumisesta. Million Women study kertoo: ei vaikutusta, mutta riittämätön tieto altistumisesta. CEFALO-projekti (lasten altistuminen): ei vaikutusta, mutta aika vain 2-4 vuotta, eikä tilastollisesti riittävä vähäisen riskin havaitsemiseen. Little et al.: hidas aivosyöpätapausten lisääntyminen USA:ssa, trendi sama kuin Interphone-”ennuste” mutta eroaa Hardell-”ennusteesta”.

IARC-arvioinnissa on käytettävissävain muutama kliininen tutkimus. Suurin osa tutkimuksista on “miltä-tuntuu-tutkimuksia” (!). Osallistujilta kysytään, miltä heistä tuntuu, tuntevatko he milloin säteily on päällä/pois päältä. Tutkimukset ihmiskudosten biokemiallisesta vasteesta puuttuvat lähes täysin, vain ksi ihoproteomiikkatutkimus löytyy ja kaksi aivojen glukoosiaineenvaihduntatutkimusta. Siinä KAIKKI! Tee nyt tuon perusteella arviointia onko kännykkä turvallinen vaiko ei!

Eläinkokeissa on klassinen toksikologia mahdotonta. Matkapuhelinsäteilyn yliannostus lyhyenä aikana on mahdotonta lämmitysvaikutuksen vuoksi. Koe-elänten elinikäinen altistuminen matkapulinten lähettämän säteilyn kaltaiselle säteilylle ei aiheuta vaikutuksia – tulos on hyödytön arvioitaessa riskiä ihmisille. Matkapuhelinsäteily saattaa tehostaa muiden karsinogeenien aiheuttamia vaikutuksia.

IARC-arvioinnissa in vitro -tutkimusten tuloksia pidettiin riittämättöminä matkapuhelinsäteilyn vaikutusmekanismin arvioimiseksi, mutta sitä pitää tutkia lisää.

Suomen viranomaiset vakuuttavat laitteiden olevan turvallisia, koska ne alittavat kansainväliset ICNIRP:n (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection), FCC:n (Federal Communications Commission) tai IEEA:n niille asettamat raja-arvot. Erityisesti IARC:n luokitus huomioiden olisi tärkeätä noudattaa varovaisuusperiaatetta ja suojella väestöä.

Varovaisuusperiaatteesta luennoitsija halusi korostaa, että vaikka toimenpiteet ovatkin väliaikaisia, ne on voitava pitää voimassa niin kauan kuin tieteelliset tiedot eivät ole riittäviä, tarkkoja tai lopullisia ja riskiä pidetään niin korkeana, että yhteiskunnan ei katsota voivan hyväksyä sitä. Toimenpiteiden pysyttäminen voimassa riippuu tieteellisten tietojen kehittymisestä, jonka perusteella toimenpiteitä on tarkasteltava uudelleen. Tämä merkitsee sitä, että on tehtävä tieteellistä tutkimusta, jolla pyritään saamaan täydellisempiä tietoja. Ennalta varautumisen periaatteeseen perustuvia toimenpiteitä on tarkasteltava uudelleen ja tarvittaessa muutettava tieteellisten tutkimustulosten ja toimenpiteiden vaikutusten perusteella.

Lopuksi vielä tärkeä lista:

• Matkapuhelinsäteilyn saama IARC-luokitus mahdollisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi on riittävä syy varovaisuusperiaatteeseen turvautumiselle.
• Tieteellinen näyttö ei riittävästi tue väitettä, että nykyiset turvallisuusstandardit suojaisivat kaikkia matkapuhelinten käyttäjiä.
• Matkapuhelimien käyttäjille pitäisi tiedottaa nykyisen tieteellisen näytön epävarmuudesta ja syystä rajoittaa altistumista aina kun mahdollista
• Matkapuhelimien käyttäjiä pitäisi voimakkaasti kehottaa olla pitämättä matkapuhelimia kehon välittömässä läheisyydessä (taskuissa)
• Erityisesti lasten aivojen altistumista matkapuhelimien säteilylle pitäisi saada tiedottamisen avulla rajoitettua.
• Tutkimusta pitäisi jatkaa, jotta saataisiin selville, reagoiko ihmiskeho matkapuhelinsäteilyyn, ja jos niin millä tavoin
• Nykyiset turvallisuusstandardit pitäisi päivittää paremmin vastaamaan käytettävissä olevaa tieteellistä näyttöä.

 

Vastuussa olevien viranomaisten pitäisi välittömästi tiukentaa lainsäädäntöä, sanoi Leszczynski. Valvova viranomainen, Säteilyturvakeskus (STUK) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön edustaja olivat tilaisuudessa. Paikalla ollut STUK:in edustaja aukoi päätään ja piti kännyköitä turvallisina kunnes toisin tutkimuksin osoitetaan.

Turpaduunari pääsi vauhtiin ihan sitten viimeisenä. Hän piti ensin yleisölle pienen aivojumppatauon ja kertoi siitä miten hänestä tuli turpaduunari vuonna 2003. Asiaan, eli siihen miten tietynlainen ravinto torjuu matkapuhelimen käytöstä aiheutuneita haittoja, minä pääsin hyvin pian. Biologina minä olen kiinnostunut muun muassa ravintoaineiden vaikutuksista sähkömagneettisen säteilyn haittojen torjumisessa. Marjoilla, melatoniinilla, C-vitamiinilla ja neidonhiuspuu-uutteella on nähty suotuisia suojavaikutuksia sekä eläin- että solukokeissa.

Helsingin Sanomat uutisoi 11.1.2014, että ravintoaineet voivat hidastaa muistisairautta. Muistisairaudet yleistyvät yhä nuoremman väestön keskuudessa. Professori Colin Pritchardin (Bournemouth University) Public Health –tiedelehdessä julkaistun (2013) artikkelin mukaan dementian ja muiden neurologisten sairauksien jyrkkää kasvua ei voi selittää yksin väestön eliniän pidentymisellä. Pritchardin mukaan kehityksen taustalla vaikuttavat myös ympäristötekijät, joista yhtenä hän mainitsee lisääntyvät sähkömagneettiset kentät.

Päätän raporttini tähän.

Lisätietoja voi saada luennoitsijoilta:

Rainer Nyberg, puh. 06 321 1920, nrnyberg@abo.fi
Dariusz Leszczynski, dariusz.leszczynski@helsinki.fi
Christer Sundqvist, 040 752 9274, christer.sundqvist@ravintokirja.fi

Vinkkejä miten voit noudattaa varovaisuusperiaatetta kännykän käytössä:

• Suosi lankapuhelinta pitkiin puheluihin.
• Voit saada kiinteän puhelinyhteyden myös valokuidun kautta.
• Kännykkään puhuttaessa, käytä hands free-laitetta tai puhelimen kaiutintoimintoa.
• Älä pidä kännykkää kehon lähellä.
• Pidä kännykkä ja tabletti lentotilassa, kun et käytä niitä.
• Suosi kännykkää, jossa on alhainen SAR-arvo.
• Vältä puhumista huonossa kentässä, junassa, autossa, metrossa ja hississä, koska matkapuhelin nostaa voimakkaasti tehojaan tällaisessa katveessa hakiessaan yhteyttä tukiasemaan.
• Suosi kiinteää laajakaistayhteyttä (Ethernet-kaapelilla) langattoman sijaan.
• Suosi valokuituyhteyttä.
• Tarkista, että valokuidun päätelaite ei ole langaton.
• Varmista tietokoneen asetuksista, että langattomat yhteydet kuten Wi-Fi ja Bluetooth on kytketty pois päältä.
• Sulje kännykkä yöksi laadukkaan yöunen turvaamiseksi.