THL huijasi taas uutisoinnissa

Totuus verianalyysi -tutkimuksesta on luettavissa tästä turpaduunarin blogikirjoituksesta. Taas on nimittäin THL onnistunut hämäämään mediaa siitä mitä uusi suomalais-virolainen kohututkimus oikein tarkoittaa.

 

800px-Syringe_Needle

Olet todennäköisesti lukenut nämä uutiset ja saanut lukea yllättävän vähän muita käsityksiä samasta uutisesta: ”Veri paljastaa riskin kuolla seuraavan viiden vuoden aikana” ja ”Uusi verianalyysi herättää kysymyksen: Kuka haluaa kuulla kuolevansa pian?” (HS, 26.2.2014). On aika paikata tämä aukko sivistyksessä ja pahoitella THL:n roolia suomalaisessa terveystiedottamisessa. Lue ja kommentoi!

Uutinen on niin kuin se uutisoidaan ja tosiasioista viis. Terveyden Hävityksen Laitos (THL) ja tutkija Markus Perola onnistuivat taas hämäysyrityksessään vähän liiankin hyvin. Vaiettiin kuoliaaksi tämä merkittävä tutkimus. Kirjoituksestani selviää mikä on syynä siihen, että tämä epämukava tutkimus haluttiin uutisoida niin tökerösti ja asenteellisesti kuin THL:lle on jäänyt tavaksi koko olemassaolonsa ajan.

Julkisuuteen putkahti uutinen, että neljää verestä mitattavaa biomarkkeria voidaan käyttää lähenevän kuoleman ennustajana. Luulisi THL:n ja varsinaisten tiedelaitosten intoutuvan keskusteluun siitä miten näitä biomarkkereita voidaan ymmärtää ja tulkita. Hälinän luulisi pyörivän merkkiaineissa, eli tämän varsin yksinkertaisesti mitattavan ilmiön ympärillä. Näinhän ei tietenkään käynyt, vaan parhaaseen katseluaikaan televisiossakin taivastellaan onko moraalisesti oikein tehdä tällaisia testejä.

Käsi ylös, rakkaat lukijani, kuinka moni teistä muistaa mitkä nämä tärkeät biomarkkerit olivat?

Ennen kuin kerron tutkimuksen oikeat tulokset, pyydän teitä ensin yhdessä minun kanssani arvaamaan mitä virolaisten verestä oikein löytyi. Hämäyksen laajuudesta päätellen tutkimuksen tulokset olivat arvatenkin vallitsevan virallisterveellisen puskauskonnon vastaisia. Tämä on arvaus numero uno.

Arvaus numero kaksi on se, että kuolemaa ennustavat biomarkkerit liittyivät jotenkin kilpirauhashormonien sitoutumiseen veressä, lääkkeiden sitoutumiseen veressä ja tietenkin myös rasvojen sitoutumiseen veressä.

Sallitaanko vielä kolmaskin arvaus? Oletan, että biomarkkerit olivat proteiineja tyyliin AAG, TBG, TTR, HDL, VLDL ja albumiini.

Nyt kun on riittävästi tehty arvauksia, on jo aika lukea itse tutkimusta. Tutkimuksen pääasiallisen vastuun kantoivat Krista Fischer, Johannes Kettunen ja Peter Würtz. Tutkimus on julkaistu Lontoon murteella ja sen nimi on ”Biomarker Profiling by Nuclear Magnetic Resonance Spectroscopy for the Prediction of All-Cause Mortality: An Observational Study of 17,345 Persons”. Artikkeli näki päivänvalon 25. helmikuuta 2014 PLOS -tiedelehdessä. Rahaa tutkimuksen tekemiseen oli saatu mm. Euroopan Unionista.

Verta on otettu talteen pääosin virolaisilta verenluovuttajilta ja koe toistettiin myöhemmin ottamalla myös suomalaisilta verta. Verenluovuttajia oli 9842, joista verenpainelääkitystä käytti 25% eli 2489 henkilöä. Statiinin käyttäjiäkin oli vahingossa päästetty otokseen.

Tässä tulokset. Oikea lottorivi on 1) puskauskonnon vastainen tulos, 2) lääkkeiden kuljetus häiriintynyt, 3) AAG, 4) albumiini, 5) VLDL ja 6) sitraatti. Nämä asiat ja biomarkkerit ennustavat parhaiten kuolemanvaaraa. Sitraatti oli melkoinen yllätys ja veikkaankin, että lottopotti menee jakoon aika harvalle oikein veikanneelle. Mutta nyt tulee suomalaisen terveyspolitikoinnin huippusaavutus: THL ei ole omilla nettisivuillaan ilmoittanut ovatko riskiryhmät korkeiden tai matalien arvojen ihmisiä. Biomarkkerihan voi olla joko liian matalalla tai liian korkealla. Se on tässä aika olennaista ja itse asiassa hämäyksen paikka. Olennaisen tiedon salaus kertoo jo paljon THL:n terveystiedottamisen linjauksista. Epämieluisaa tietoa ei haluttu liikaa tuoda esille!

Tutkimuksen tulos oli virallisen linjan mukaan väärä, siksi siitä ei kerrottu! Lue lisää tätä juttuani, niin selviää kyllä mikä tässä mättää.

Kertaus on opintojen äiti. On virallisen kolesterolisanaston kertaus. HDL on ”hyvä” kolesteroli ja LDL se ”paha” poika. Lisäksi VLDL on v*tun paha kolesteroli. Näin Puskaradio, -TV ja muu media on meille väittänyt vuosikymmenien ajan.

Tähän sopii suora sitaatti kohututkimuksesta:

Notably, elevated VLDL particle size was associated with decreased risk of death (Figure 3), despite the fact that the measure is strongly positively correlated with alpha-1-acid glycoprotein (r = 0.53) and triglyceride levels (r = 0.82). (Fischer et al., PLOS, 25.2.2014)

(Turun murteella: Erityisesti kohonnut Vlrl:n hiukkaskoko ei mar oli yhteyres vähentyneesse kualemanriskiin, vaikka tää mittaustulos totanoi o vahvasti positiivisesti yhteyres alfa-1-glykoproteiinihappoon ja triklyseririarvoihin)

V*tun paha kolesteroli, jonka hiukkaskokoa teidän virallista oppirakennelma seuraavien on pakko alentaa nauttimalla rypsiöljyä hillittömiä määriä joka päivä, onkin itse asiassa se juju, joka pitää karppaajat ja voinsyöjät terveinä ja pirteinä!

Tätä älyttömän väärää THL-oppia vahvistaa kaiken lisäksi tutkijoiden havainto albumiinista. Löytyy siis kaksi syytä syödä voita rypsiöljyn sijaan. Albumiinin alhaiset tasot todetaan vaarallisiksi. Hävettää paljastaa, mutta albumiini on se proteiini, joka alenee viherpiipertäjillä ja vähän eläinrasvaa nauttivilla (kasvissyöjät a la Fogelholm). Itä-Suomen yliopiston (Schwab, Pihlajamäki) terveelliseksi julistama suomalaissapuska tappaa meidät yhtä tehokkaasti kuin Raid puutarhan ötököitä. Ei ihme, että Mikael Fogelholmkin vetää hys hys -linjaa tiedotuksessa.

Alhainen albumiini altistaa lääkemyrkytyksille. Syynä tähän on se, että lääkemyrkkyjä jää kiertämään vereen enemmän kun albumiini ehtii niitä pois siivota. Kaiken lisäksi verisuonet kalkkeutuvat hanakammin alhaisen albumiinin vallitessa.

Tämän asian THL:n olisi pitänyt kertoa, mutta nyt se jää minun vastuulleni. Joko uskot siihen tai sitten et, mutta tässä on totuus: Oikein luettuna ilman mitään Suomilisää Krista Fischerin tutkimus antaa hyvin käytännönläheisen kuvan siitä mitkä ovat merkittävimmät riskitekijät ruokavaliossamme ja lääketarjonnassamme. Ne ovat tyydyttyneiden rasvahappojen välttely, liian vähäinen lihansyönti, verenpainelääkkeet ja statiinit.

Terveystietoisen suomalaisen ohjeistus kuuluukin seuraavasti: Mene juosten ruokakauppaan. Kauppakassiin poimi voita, lihaa, kananmunia, tuoreita vihanneksia. Vähennä verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden käyttöä juteltuasi ensin lääkärisi kanssa. Vältä THL:n uutisointia, sillä se aiheuttaa liikaa stressiä ja johtaa meitä harhaan.

 

Wikimeria Commonsist löysin ei sunkka aiheesse sopivan kuvan.

192 kommenttia artikkeliin ”THL huijasi taas uutisoinnissa

  1. ” Hyvässä seurassa on safa”

    P-K projektin aikaan safaa tehtiin oikein vedyttällä ja jopa mainostivat terveyden avaimina. Miksikä se ny huonoksi olisi muuttunut. Viedäänhän sitä projektin oppia nykyään jopa itäisille maille.

    Juu sokeri makiaa on eikä siinä oo yhtään rasvaa. Näin mummot kehuvat puurojansa. Näin heillä terveellisen ruuan tiedot menee.

    Tykkää

  2. Blogien apupäivystäjällä tuntuu olevan sanasyöjän vikaa,kun tuli tänne taas uhoamaan?

    Apupässi kirjoitti:

    …..tieteellistä arvoa. Ainut arvo vaikuttaa olevan vhh-porukan oma tarve tuudittautua tietämättömyyden uneen.
    …………………………………………………………
    Onhan se vähän katkeraa lukea,kuinka kyläkauppiaskin on saanut avun VHH-ruokavaliosta.

    Näin kertoo Vesa:

    ”Yksinkertaisesta asiasta tehdään laihduttamisen kohdalla liian vaikea, imagoltaan lähes ylivoimainen teko, johon vain harva pystyy. Se on höpöhöpöä. En koe tehneeni mitään sankaritekoa”

    ”Ruokaa olen syönyt kilomääräisesti huomattavasti aiempaa enemmän, mutta mahdollisimman hiilihydraatitonta”

    ”Normaalisti syön lähes kilon salaattia päivässä erimakuisten majoneesien ja mausteiden kera ja lihaa, kanaa, kalaa, kananmunia ja juustoja niin paljon kuin tekee päälle mieli. Kertaakaan en ole viimeisen puolen vuoden aikana tuntenut näläntunnetta”
    http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288665743317.html

    Karppausboomi on ohi? Joopajoo….

    Tykkää

  3. Syöminen on nälän hallintaa. Vhh:ta arvosteltaessa unohdetaan se. Keitetyn/paistetun hiilihydraatin jälkeen tulee nopea ja vahva nälän tunne. Eli nälän kokonaishallinta on erittäin heikko ja elimistö joutuu alentamaan verensokeria koko valveillaolo ajan.
    Liikunnalla ei voi laihtua. Laihduttaakseen ei tarvitse erityisesti liikkua. Vesalla vain muutama kävelylenkki, joten liikunnan aiheuttamaa nälkää ei hänen ole tarvinnut kohdata.

    Tykkää

  4. Mie jaksaa niitä lääkkeitä ylistää. Vihdoinkin Hesarissa paljastettiin, miten se homma oikeasti menee.

    Lääketutkimuksen ravintoketjussa vaikuttava aine on raha.

    http://www.hs.fi/tiede/a1395024551225?jako=b2db8108ca9ce3b49890ac8178d596b9&ref=tw-share

    ”Syy siihen, miksi toimittaja antaa lääkkeestä positiivisen kuvan, johtuu yleensä siitä, että pressitiedote on antanut siitä positiivisen kuvan. Pressitiedote taas on antanut positiivisen kuvan, koska tieteellinen sarja, jossa juttu julkaistiin, on päättänyt antaa lääkkeestä positiivisen kuvan. Tieteellinen sarja taas on päätynyt antamaan positiivisen kuvan, koska hankkeen päätutkija on antanut lääkkeestä positiivisen kuvan. Ja jossakin päätutkijan taustalla on lääkeyhtiö, joka on rahoittanut lääketutkimuksen ja saanut sen mitä tilasikin – positiivisen kuvan yhtiönsä lääkkeestä.”

    Tykkää

  5. Näin aiemmin tänne eksymättömänä täytyy hämmästellä tätä keskustelun tasoa. Tuntuu olevan vain muutama asiallinen keskustelija, joihin luen koko ketjun lukeneena myös tämän parjatun nimimerkin ”Mie”. Hän esittää perustelut kaikelle sanomalleen.

    Toisessa ”päädyssä” on sitten Walma joka sortuu käytännössä jatkuvasti nimittelyyn riippumatta siitä, onko viesteissään asiaa vai ei. Pääosin hän tuntuu sivuuttavan itselleen epämieluisat tekstit. Kun Mie sanoi antavansa hänen puhista rauhassa, mutta jatkoi muiden kommentointia, niin näki Walma tilaisuutensa tulleen ja tuli haukkumaan sanansyöjäksi ja uhoajaksi.

    Mikä täällä on mennyt vikaan?

    -Keke

    Tykkää

  6. ”Margis” jaksaa:

    ”Tuo yllä oleva on sitä aivan turhaa colesterolihömppää. Unohda se ja keskity terveyden edistämiseen.”

    Kolesteroliarvojen tarkkailu on osa terveyden edistämistä. Tosin terveellisellä ruokavaliolla on pysyvät hyvinä käytännössä itsestään.

    ”Keskinen laihtui karppauksella. Väärin laihduttu?”

    Öö, ei? Muistisi taitaa olla harvinaisen lyhyt sillä olen toistuvasti todennut että vhh toimii kyllä myös laihduttamisessa.

    ”Mie jaksaa niitä lääkkeitä ylistää.”

    Niinkö? En ole tässä(kään) ketjussa aloittanut minkäänlaista keskustelua lääkkeistä, korkeintaan kommentoinut jos joku on puhunut joistain lääkkeistä paikkansapitämättömyyksiä. Samoin kuin ruoka-aineista, ruokavalioista tms.

    Mutta ilmeisesti kuka tahansa joka on eri mieltä kanssasi on ”lääkkeiden ylistäjä”? Vai?

    Tykkää

  7. ”Matti”

    ”Syöminen on nälän hallintaa. Vhh:ta arvosteltaessa unohdetaan se.”

    Miten niin unohdetaan?

    ”Keitetyn/paistetun hiilihydraatin jälkeen tulee nopea ja vahva nälän tunne.”

    Riippuu aikapaljon hiilarista ja kokonaiskuvasta (aterian kokonaiskoostumus ja koko).

    ”Liikunnalla ei voi laihtua. Laihduttaakseen ei tarvitse erityisesti liikkua.”

    Liikunnalla voi kyllä laihtua tapauskohtaisesti, mutta väestötasolla se ei oikein pelkästään tule esiin sillä laihtuakseen pelkästään liikunnalla olisi liikuttava sen verran paljon että useimmat ihmiset eivät siihen kykene. Ruokavalion kautta se on helpompaa. Liikuntaa kannattaa toki ehdottomasti harrastaa muista syistä.

    ”Vesalla vain muutama kävelylenkki, joten liikunnan aiheuttamaa nälkää ei hänen ole tarvinnut kohdata.”

    Yksinkertaistat liikaa. Liikunta ei sinällään oletusarvoisesti lisää näläntunnetta, etenkin intensiivisempi liikunta pikemminkin tukahduttaa sitä. Vrt. esim.

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23835594

    Tykkää

  8. Hah yliarvostelija mie arvosteli kommentin sapluunansa läpi vängäten. Et ymmärrä lukemaasi, etkä halua ymmärtää mitään mitä ei ole sanatarkasti kirjoitettu auki. Olet vitsi, kun istut noin pihalla pubmed linkkeinesi.

    Tykkää

  9. No mutta sepäs oli Matilta asiallinen vastaus kommentteihini. Not.

    Mistä moinen? Vai päätitkö jo alun alkaen että miulle ei tarvitse osoittaa normaalia kohteliaisuutta? 🙂

    Tykkää

  10. Sumupuun linkki:

    ”Cambridgen yliopiston tutkijat ovat selvittäneet laajassa tiedekatsauksessa, ettei kovilla rasvoilla ja sydäntautiriskillä ole yhteyttä.”

    Tuossa oli 72 tutkimusta. Onko Miellä yksittäinen tutkimus, joka sanoo muuta. Ei, vaan sinähän olet aina ollutkin tätä mieltä.

    Tykkää

  11. Käväisepä ”Margis” vaikkapa Jari Ristirannan blogissa jossa keskustellaan juuri tästä tutkimuksesta. Sieltä löytyvät kommenttini asiasta.

    Tykkää

  12. ”Totuus verianalyysi”
    Totuuden etsidöiden tulisi olla innoissaan uusista mahdollisuuksista. Vuosikymmeniä on jauhettu kolesterolista ja kovasta rasvasta saamatta muuta kuin riitaa. Tutkimuksia on tehty jotka ovat ristiriitaisia joten ei tiedettä ole mukana pätkääkään. Joten nää vuoskymmenet ovat pelkää höpsötismiä.

    Vaalit voittaa porukka joka laskee äänet ja julkistaa yksin ainutlaatuista sanomaa.

    Ja suurinta lapsellisuutta on julistaa joitakin rasvatutkimuksia täysin sokeasti. Pohjois-Karjala paras esimerkki. Voi pois ja tilalle kasvirasvoista tehty safa joka sisälsi mitä lienee.

    Tykkää

  13. Öö, ei? Muistisi taitaa olla harvinaisen lyhyt sillä olen toistuvasti todennut että vhh toimii kyllä myös laihduttamisessa.
    ……………………………………………
    Öö,kyllä! Apupässin mukaan se toimii vain hetken(6 kk) ja sitten ”kaikki dieetit ovat samanlaisia,koska väki lipsuu niistä” Joo tää tiedetään jo!

    Kyläkauppiaspa ei lipsunut ”tutkimusten mukaan toivotulla tavalla” ja sekös harmittaa näitä virallisia apupässejä….ja meitä se taas naurattaa makiasti!!
    …………………………………………………………
    PS. Kuule Keke, tarkoitat tietysti nimittelemisellä sanaa ”apupässi”. Eikö tullut vieläkään selväksi, että se on sairaalaslangia ja tarkoittaa apupäivystäjää? Nimi sopii mainiosti tälle jokapaikan apupässille….

    Tykkää

  14. Helsingin Sanomat kirjoitti:

    ”Suomalaisasiantuntijat eivät ole valmiita muuttamaan käsitystään kovien rasvojen haitoista brittikatsauksen perusteella”

    ”Kliinisen ravitsemusterapian apulaisprofessori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta pitää kiistattomana tutkimusnäyttöä, että kovat rasvat ovat terveydelle haitallisia, pehmeät hyödyllisiä”
    ……………………………………………….
    Ursula ”Uusituvan opetuslapsi” Schwabi taitaa olla kovin järkyttynyt brittien paljastuksesta vankkumattomana kolesteroliuskovaisena?

    Toinen THLn kahjo ei ole edes lukenut meta-analyysiä,mutta perusteluja silti löytyy vanhaan malliin ”a la puskasta”…*)

    ”Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen suhtautuu analyysiin epäillen. Hän korostaa, ettei ole tarkemmin selvitykseen tutustunut”

    Voi taivas näitä tytteleitä, että ovat niin ”vakuuttavia”. Ihan säälittää ja naurattaa samaan aikaan…!

    *) ei siis tarkoita alapuskaa, vaikka jutut heillä ovatkin vähän sinne päin…

    Tykkää

  15. Niin tutkimuksen päätelmät, kovat rasvat ja…korkea pufa vs low safa

    Conclusion: Current evidence does not clearly support cardiovascular guidelines that encourage high consumption of polyunsaturated fatty acids and low consumption of total saturated fats

    Tykkää

  16. Onko ravinnon rasvat kaikista tutkituin ”ravintotieteiden” osa-alue?

    Montako henkilötyövuotta ”uhrattu” ravinnon rasvojen tutkimiseen maailmanlaajuisesti riittääkö 100 000 ?

    Tässä tulee pakosta myös mieleen että onko ”ravintotieteiden” tutkimus liian ”leväperäistä”? Olisiko aika kiristää selvästi tutkimusten vaatimustasoa? Tutkimusten suunnitteluvaiheessa, itse tutkimuksissa ja lopputulosten ymmärtämisessä?

    Jos vertaa esim fysiikan löydöksiin/ tutkimuksiin, tutkimusten tulosten vaatimustasoihin ja loppuun asti epäilyyn saatujen tulosten suhteen, niin esim tämä on kuin eri planeetalta.

    ”Stanford Professor Andrei Linde celebrates physics breakthrough”

    Tykkää

  17. Jussipussi, ymmärtänet että eri tieteidenaloilla ei automaattisesti voida soveltaa ”one size fits all” mallia. Esim. fysiikan osalta vaikkapa tilastollisen merkitsevyyden kriteerit ovat sitä luokkaa ettei mikään interventio taitaisi voida olla niin kattava & silti niin tiukka että moisiin tasoihin päästäisiin (suurempi otanta kun tuo mukanaan kontrollointiongelmat).

    Itse perusidea eli tiukemmat kriteerit on kyllä sinällään hyvä huomio. Parantamisen varaa monessa mielessä kyllä on, tosin tämä kysyy rahaa aika tavalla – isot trialit kun ovat pirullisen kalliita. Useampia koeryhmiä, alusta alkaen samantyyppinen interventio (eli vältetään esim. PREDIMEDin ”hei annetaan noille neuvontaa alusta asti ja ilmaista ruokaa” tyyliset ongelma), pidempi seuranta –> sitten ollaan jo sellaisissa investoinneissa että huh huh.

    Vaatii poliittista tahtoa aika tavalla.

    Tykkää

  18. Mie kirjoitti: ”Itse perusidea eli tiukemmat kriteerit on kyllä sinällään hyvä huomio. ”

    Tätä juuri tarkoitin, olisi aika käydä läpi koko setuppi ja katsoa missä ja miten voidaan tarkentaa testejä järjestelyjen suhteen, suunnitella ja analysoida tieteellisesti tiukemmilla kriteereillä. Fysiikka oli vain esimerkkinä minkälaisia ”ihmeitä ne vetää hiasta” testatessaan teorioita käytännössä. Ei välttämättä haittaisi vaikka esim fysiikan ja kemian tutkijoita otettaisiin mukaan tutkimusten suunnitteluvaiheeseen ja tutkimusten tulosten luotettavuudeen analysointiin/määrittelyyn?

    Otetaan vaikka esimerkkinä OR, Odds ratio, onko järkevää referoida/”uutisoida” esim alle 2 ”arvoja” , oliko parempi keskittyä niihin joissa tulos on selkeä.

    ”Odds ratio on epidemiologinen assosiaatioluku, joka kertoo, kuinka paljon riskitekijälle altistuminen on yhteydessä sairastumiseen. Odds ration kääntäminen suomeksi on haasteellista, koska termi liittyy vedonlyöntiin. Sille on esitetty suomeksi termejä vetosuhde[1] ja suhteellinen tautipaine[2].”
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Odds_ratio

    Toinen on

    ”p-arvo (engl. p-value), on tilastollisessa hypoteesin testauksessa todennäköisyys, jolla vähintäänkin yhtä merkittävä ero tuloksessa saadaan aikaan käyttämällä nollahypoteesia. Yleisesti p-arvoa käytetään kokeellisten tutkimusten tulosten satunnaisvirheen tunnuslukuna.[1] Karkeasti ottaen voidaan tulkita, että p-arvo on se todennäköisyys, jolla vastaava tulos olisi voitu saada aikaan myös täysin sattumalta[2].”

    http://fi.wikipedia.org/wiki/P-arvo

    Jos tiukennettaisiin vaatimuksia nykyisestä pelkästään näille kahdelle, P arvolle se on muistaakseni 0.05 jos tätä tiukennettaisiin esim arvoon 0.01-0.02?

    Tästä varmaankin kannattaisi käydä erikseen keskustelua? Samalla jäisi pois tutkimuksia joissa tutkijat ”koulutuksellisesti arvaavat” etteivät pääse ko vaatimuksiin, nämä säästyneet tutkimusten rahat voitaisiin allokoida isompiin ja vaativimpiin tutkimuksiin?

    Nopeasti pohdittuna…

    Tykkää

  19. Mie onko Dr. Dariuz Mozzafarian mielestäsi tässä väärässä?

    ”Despite a focus on reducing saturated fat in the diet dating back to the 1970s, saturated fat by itself did not help predict heart disease risk, said study author Dr. Dariush Mozaffarian of the department of epidemiology at Harvard University in Boston.

    ”Current evidence does not clearly support guidelines that encourage high consumption of polyunsaturated fatty acids and low consumption of total saturated fats,” the researchers concluded.

    In the past five to 10 years, it’s become clear that it’s wrong to take a single nutrient like saturated fat and use that to explain heart disease, Mozaffarian said. ”It’s much more complicated.”

    http://www.cbc.ca/m/touch/news/story/1.2576252

    Minä olen jonkun kerran maininnut että keskustelu pitäis siirtää rasvoista enemmän esim tupakointiin jos todella halutaan merkittävästi vaikuttaa jatkossa sydän ja verisuonitautien ja eri kroonisten tautien esiintyvyyteen kansallisella tasolla. Onko näin että ”päättäjät” ei uskalla avata vahvasti keskutelua tupakoinnin kieltämiseksi, menettäisikö siinä liikaa ”poliittisia pisteitä” ja ”urakehitys vaarantuisi jos joutuisi ”teollisuuden mustalle listalle”?

    Tykkää

  20. Ajatus; paljonko maksaisi vuositasolla koko Suomen kansalle 5 annosta vihanneksia ja hedelmiä päivässä ja kuinka paljon niiden syönti kun ne saisi jokainen valtion korvaamina parantaisi kansanterveyttä? Tietenkinhän me maksettaisiin ne kiertoteitä mutta tällä tavalla saataisiin ihmiset niitä syömään…

    Paljonko lääkekekulut/hoitokulut vähenisi kansallisella tasolla /valtion korvaamat summat niistä verus vihannesten ja hedelmien aiheuttama kulu vuositasolla?

    Tällaisiahan voisi THL laskeskella? Mielestäni tupakoinnin jälkeen alhainen hedelmien ja vihannesten kulutus kansallisella tasolla on seuraavana joka vaikuttaa merkittävästi esim kroonisten tautien ilmenemiseen.

    THL. voisi kokeilla ”ajatuksellisesti uudistumista”, väitän että sen maine kasvaisi monen kansalaisen silmissä.

    Tykkää

  21. Ja tässä vielä siitä miten hinnoittelulla voidaan vaikuttaa kulutukseen:

    Koskenkorva, lasipullo, 0,5 L

    Hinta vuonna 2003 14,35
    Hinta vuonna 2013 13,18

    -8% laskua

    ”Muistatko miten halpaa kaikki oli 10 vuotta sitten – Kananmunat +101%, peruna +96%, sähkö +88%…”

    http://tinyurl.com/nqsq894

    Miten linjakkaana näkyy valtion toiminta tässä?

    ”Alkoholin aiheuttamat haitat aiheuttavat Suomelle laskutavasta riippuen 4–14,5 miljardin euron kustannukset vuodessa, kertoo MTV.

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi haittakustannusten olevan 4−6,5 miljardia vuodessa ja Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry 6-7 miljardia euroa. Arviot on laskettu alkoholin aiheuttamien kulujen perusteella, mutta haittoihin voi lukea myös menetetyt työvuodet.”

    http://tinyurl.com/p99ogkl

    Väheneekö alkoholin aiheuttamat haitat kansallisella tasolla jos esim koskekorvan hinta on halvempi vuonna 2013 kuin vuonna 2003?

    Pitää katsoa löytyykö tupakan hintakehitys…

    Tykkää

  22. ”Jussipussi”

    ”Jos tiukennettaisiin vaatimuksia nykyisestä pelkästään näille kahdelle, P arvolle se on muistaakseni 0.05 jos tätä tiukennettaisiin esim arvoon 0.01-0.02?”

    Vaikka itsekin periaatteessa kannatan tiukempia kriteereitä tässä kohtaa (ainakin lääkkeille), niin on hyvä muistaa, että on olemassa syitä miksi pelkkä p:n tuijottaminen ei aina ole perusteltua. Tutkimus voi joskus olla alakanttiin mitoitettu eikä tilastollista merkitsevyyttä saavuteta tämän takia. Tai voi olla, että efektin koko on huomattava & yhdistyy merkittävään kliiniseen hyötyyn, jolloin on niinikään mielekästä olla ahdistumatta tilastollisen merkitsevyyden rajoilla pyörimisestä. Eivät nämä ole ihan yksiselitteisiä juttuja.

    ”Mie onko Dr. Dariuz Mozzafarian mielestäsi tässä väärässä?”

    Ei siinä, että safa YKSISTÄÄN ei riitä kovinkaan pitkälle. Keskeistä on mitä tilalle ja millainen se ruokavalio ylipäätään on. En toisaalta kyllä ihan ymmärrä, että millä logiikalla Mozza toisaalta vastustaa reduktionismia (hän kannattaa ruokavalioiden tarkastelua yksittäisten osasten suhteen) mutta sitten kuitenkin syyllistyy siihen samaan (tässä tuoreessa meta-analyysissä kuin jätettiin huomiotta ns. rasvavaihdon tarkastelu ja irrotettiin myös n-3 ja n-6 rasvahapot erilleen) …

    ”Minä olen jonkun kerran maininnut että keskustelu pitäis siirtää rasvoista enemmän esim tupakointiin jos todella halutaan merkittävästi vaikuttaa jatkossa sydän ja verisuonitautien ja eri kroonisten tautien esiintyvyyteen kansallisella tasolla.”

    Tätä nykyä tupakointi on vähentynyt merkittävästi mutta varaa parantaa toki on. Tosin ehkä vieläkin merkittävämpi keissi olisi verenpainekysymys?

    Noh, näitä(kään) ei kannata irroitella erilleen. Kokonaisvaltaisuus on perusteltua l. tupakoinnin vähentäminen JA verenpaineeseen puuttuminen SEKÄ lihavuusongelmaan paneutuminen jne.

    ”Ajatus; paljonko maksaisi vuositasolla koko Suomen kansalle 5 annosta vihanneksia ja hedelmiä päivässä ja kuinka paljon niiden syönti kun ne saisi jokainen valtion korvaamina parantaisi kansanterveyttä?”

    Tai jospa mietittäisiin sitä, että kannattaako ruoan ALVia korottaa – hallitushan sitä juuri nyt kelailee – ainakaan ym. tuotteiden osalta.

    ”Ja tässä vielä siitä miten hinnoittelulla voidaan vaikuttaa kulutukseen:”

    Hys hys, nyt olet taas kiusallisten tosiasioiden äärellä. On havaittu tosiasia, että veroratkaisut ovat tehokkain keino alkoholin kulutuksen ja siten myös ongelmien säätelyyn mutta kun se on HOLHOUSTA!! 🙂

    Tykkää

  23. Mei kirjoitti: Tätä nykyä tupakointi on vähentynyt merkittävästi mutta varaa parantaa toki on. Tosin ehkä vieläkin merkittävämpi keissi olisi verenpainekysymys?

    Meta analyysissä mainitsivat juuri saman; palattava näiden isojen tekijöiden ääreen ja postiivisiin muutoksiin kaikissa niissä. Ei ne itsestään muutu paremmiksi, näin oletan.

    Tupakointi 2010

    Click to access Tr44_11.pdf

    Kyllä niitä tupakoivia edelleen riittää ja tuosta kun arvioi kokonaisvaikutuksen kaikkiin sairauksiin niin ollaan suuren terveydellisten ongelmien aiheuttajan äärellä. Pelkkänä huomiona; kaikki tupakoitsijat jotka henkilökohtaisesti tunnen, kaikilla on yksi tai useampi krooninen sairaus. Olen törmännyt niin moneen tutkimukseen jossa selvitetään haittojen mekanismit elimistössä että pistää vaan ihmettelmään miten ko tuotetta saa vielä laillisesti myydä ”sivistysvaltioissa” jotka samaan aikaan ovat aktiivisesti kansanterveyttä parantamassa. Alkoholin suhteen voin sanoa sentään sen että annos kaksi päivässä saattaa olla jopa postiivista kokonaisterveyden kannalta. Tupakassa tällaista ”vaaraa” ei ole.

    Jos olet yrittänyt joskus ”kokeeksi” argumentoida älykästä ihmistä pois tupakoinnista huomaat että tupakoija kyllä tietää ettei hänellä ole argumentteja muuta kuin addiktio ja se ei ole monesti älynkään hallittavissa. Siitä tämä jyrkkä täyskielto asenteeni.

    Tykkää

  24. ”Margis,

    hys hys, aikuiset keskustelevat nyt. Menes nukkumaan.”

    Mie, hienoa että hiljenit. Osui niin arkaan paikkaan, ettei meta-analyysejä löytynyt.

    Tykkää

  25. Mie kirjoitti: ”Hys hys, nyt olet taas kiusallisten tosiasioiden äärellä. On havaittu tosiasia, että veroratkaisut ovat tehokkain keino alkoholin kulutuksen ja siten myös ongelmien säätelyyn mutta kun se on HOLHOUSTA!! :-)”

    Ei tämä puhtaasti holhouksenkaan kategoriaan mene koska tuotetta on edelleen saatavilla, ainoa ero olisi että siitä joutuisi pulittamaan isomman summan ja hinnannostoargumentti on validi; alkoholin liikakäytöstä johtuvat kulut. THL on ne laskenut/arvioinut ja kun katsoo esimerkissäni olevaa juoman hintakehitystä niin ei voi tulla kuin yhteen johtopäätökseen? Toivottovasti ko neuvotteluissa joku käyttäsi tällaisia yksinkertaisia selkeitä esimerkkejä tilanteesta.

    Niin ja Ruoan ALVeistä, Mielipiteenä, esim Fogelholmin olisi hyvä mennä kohteliaasti sanottuna ”takomaan järkeä päähän” graniittirakennuksessa työskenteleville etteivät ne nostele esim hedelmien ja vihannesten Alveja. ”Hömppäruoan” osalta nostovaraa varmasti on.

    Tykkää

  26. ”Jussipussi”

    ”… että pistää vaan ihmettelmään miten ko tuotetta saa vielä laillisesti myydä ”sivistysvaltioissa” jotka samaan aikaan ovat aktiivisesti kansanterveyttä parantamassa.”

    Koska historiallisen evidenssin valossa täyskielto ei toimi? Vrt. alkoholin kieltolaki – tai tuoreempana esimerkkinä vaikkapa USA:n huumeiden vastainen sota.

    Tykkää

  27. Mie laskin kalkulaattorilla, että autismi on lisääntynyt jenkeissä useilla tuhansilla prosenteilla 30 vuodessa. Vaikka kuinka tarkemmin ryhdyttäisiin diagnisoimaan, tää ei selitä sitä.

    http://www.cdc.gov/features/countingautism/

    Mutta se, että ADHD:tä diagnisoidaan joka viidennelle jenkkinuorelle, voitaneen osittain selittää sillä, että kun määritellään, että on ADHD, iso Parma voi samantien myydä amfetamiinia. Eli kannattaa diagnisoida, niin menee amfetamiinijohdannainen kaupaksi.

    Lääkityksen merkitys autismissa on pienempi, joten diagnoosi ei automaattisesti takaa lääkemyyntiä.

    Tykkää

  28. Margis, tätä käsitellään toisessa ketjussa. Jatketaan siellä.

    Vastasin myös jo tuohon: asiasta on tutkimustietoa, joten jo katsot että siinä on keskeisiä puutteita niin ottanet kantaa linkittämääni näyttöön. Ts. tarkastelet niitä kriittisesti, tutkimuskeskeisesti. Kiitos.

    Tykkää

  29. Mie kirjoitti: ”Koska historiallisen evidenssin valossa täyskielto ei toimi? Vrt. alkoholin kieltolaki – tai tuoreempana esimerkkinä vaikkapa USA:n huumeiden vastainen sota.”

    Minä en laittaisi tupakkaa ja alkoholia rinnakkain täyskiellon toimivuuden ja tai toimimattomuuden suhteen. Mutta taktiikkahan saa olla innovatiivinen ja portaittainen myös. hinnoittelu yksi niistä.

    ”Priorisointini” näyttää pitävän kutinsa ainakin tässä:

    ”Lifestyle habits and mortality from all and specific causes of death: 40-year follow-up in the italian rural areas of the seven countries study.

    ”HR for all causes in 40 years were 1.44 (95% confidence intervals, CI, 1.27 and 1.64) for smokers, 1.43 (CI 1.23 and 1.67) for sedentary people, and 1.31 (CI 1.15 and 1.50) for men with unhealthy diet. Larger HR were found for CHD, CVD and cancers deaths. Combination of 3 unhealthy risk factors versus their absence was associated with 4.8-year life loss in the 20-year follow-up and 10.7-year in the 40-year follow-up. Conclusions: Lifestyle behavior linked to physical activity and smoking and eating habits is strongly associated with mortality and survival in middle aged men during long-term follow-up.”

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24626761

    Tykkää

  30. ”Jussipussi”

    ”Minä en laittaisi tupakkaa ja alkoholia rinnakkain täyskiellon toimivuuden ja tai toimimattomuuden suhteen.”

    Molemmat ovat nautintoaineita, molempia saa salakuljetettua ja molempien kieltäminen nyky-yhteiskunnassa saisi historiallisen tiedon valossa aikaa järjestäytyneen rikollisuuden voimakkaan siirtymisen markkinoille, mistä seuraisi paitsi yhteiskunnallisia niin myös terveydellisiä haittoja.

    Mielestäni se portaittainen ”näivettäminen” näyttäisi olevan mielekkäämpi vaihtoehto.

    Tykkää

  31. Mie kirjoitti: Mielestäni se portaittainen ”näivettäminen” näyttäisi olevan mielekkäämpi vaihtoehto.

    Mikä tahansa toimii sopii. Koko homman idea on se että ei olisi samassa suhteessa tilaisuutta hankkia addiktiota ko aineeseen. Nikotiini on äärimmäisen addiktiivinen aine.

    ”Hyssyttelemällä ja lässyttyksellä” ei edetä tällaisissa asioissa, pitää leikata rankemmin mitä enemmän keinoja käytettävänä sitä parempi ja päättäjien ottaa haukut, syyllistäminen ja paine vastaan jos niikseen tulee.

    Katsoin tilastoja ja tupakan hinta noussut yhteensä noin 40% 2000 luvun alusta joten ei siinä kyllä hinnalla ole tehty käytännössä mitään. Pitäisi puhua satojen prosenttien korotuksista 10v yli.

    ”Olisi kirveellä töitä”

    Tykkää

  32. THL voisi tehdä vertailevat laskemat; nykyinen alkoholin käyttö verrattuna 1-2 annosta keskimäärin päivässä ja edelleen verrattuna ei alkoholia.

    Vaikutukset kokonaiskuolleisuuteen ja esim sydän ja verisuontiauteihin.

    Tässä olisi aktiiviselle valistukselle paikkaa.

    ”Mediterranean alcohol-drinking pattern and mortality in the SUN (Seguimiento Universidad de Navarra) Project: a prospective cohort study.

    traditional Mediterranean alcohol-drinking pattern (MADP). It positively scored moderate alcohol intake, alcohol intake spread out over the week, low spirit consumption, wine preference, red wine consumption, wine consumed during meals and avoidance of binge drinking. During the follow-up, 206 deaths were identified. For each 2-point increment in a 0-9 score of adherence to the MADP, we observed a 25 % relative risk reduction in mortality (95 % CI 11, 38 %). Within each category of alcohol intake, a higher adherence to the MADP was associated with lower mortality.

    Abstainers (excluded from the calculations of the MADP) exhibited higher mortality (hazard ratio 1·82, 95 % CI 1·14, 2·90) than participants highly adherent to the MADP.

    In conclusion, better adherence to an overall healthy alcohol-drinking pattern was associated with reduced mortality when compared with abstention or departure from this pattern. This reduction goes beyond the inverse association usually observed for moderate alcohol drinking. Even moderate drinkers can benefit from the advice to follow a traditional MADP.”

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24480368

    Tykkää

  33. ”Jussipussi”

    ””Hyssyttelemällä ja lässyttyksellä” ei edetä tällaisissa asioissa, pitää leikata rankemmin mitä enemmän keinoja käytettävänä sitä parempi ja päättäjien ottaa haukut, syyllistäminen ja paine vastaan jos niikseen tulee.”

    En ole samaa mieltä. Vrt. esim. ruokavaliointerventiot: mitä isompi muutos, sitä todennäköisemmin palataan vanhaan.

    Ja päihteissä: mitä suurempi muutos, sitä enemmän vaaditaan poliittista tahtoa –> todennäköisemmin ei tapahdu. Kertarysäys on houkutteleva, mutta en pidä sitä parhaana tapana edetä. Muutokset vaativat aikansa.

    Tykkää

  34. Mei kirjoitti: ”Kertarysäys on houkutteleva, mutta en pidä sitä parhaana tapana edetä. Muutokset vaativat aikansa.”

    Tämä on meidän ero ajatuksissa ja asenteissa.

    Tykkää

  35. Mie puhui p**kaa tuolla aiemmassa kommentissa hiilareista ja nälänhallinnasta. Testaapa kuule Mie ihan itse.

    Otat parhaimman hiilarin mitä maailmassa sun mielestä on.. tumma täysjyväriisi? Ok, keität sitä 100g ja sekoitat 100g paistetun vähärasvaisen jauhelihan kanssa. Sitten kokeilet seur. kerran että otat 150g vähärasv. jauhelihaa ehkä joku pikku majoneesi tai voinokare, öljyä? lisukkeeksi, mutta ei hiilareita. Kumpikohan pitää paremmin nälkää?

    Tai ehkäpä kuulut siihen väestönosaan joka väittää että aamupuuro pitää nälkää? 3dl puuroa on about 150 kcal. Syötkö lounaaksikin sitten puuroa kun se pitää nii hyvin nälkää?

    PS. se on aivan sama miten treenaat jos syöt liikaa ja väärin. Se on fakta jonka voit tarkistaa joka fitness-gurulta. Maraton-päivässä voi ehkä auttaa asiaan mutta aina laihduttaminen lähtee syömisestä.

    Tykkää

  36. Mie kirjoitti:

    ”Vaikkei esim. safalle ole minkäänlaista fysiologista tarvetta, voi esim. voita nauttia kohtuudella. Tai vaikkei lisättyä sokeria todellakaan tarvita, ei elämä kaadu satunnaiseen pullaan. Jne. jne.”

    Esim sydänlihas käyttää tyydyttynyttä rasvaa pääasiallisena energianlähteenään

    Katsotaan miten safa ja muut rasvat vaikuttavat ”terveiden miesten” testosteronitasoihin:

    Kaksi ensimmäistä on Puska P

    ”Decrease of serum total and free testosterone during a low-fat high-fibre diet.”
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/6298507

    ”Diet and serum sex hormones in healthy men.”
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/6538617

    Testosterone and cortisol in relationship to dietary nutrients and resistance exercise

    http://jap.physiology.org/content/82/1/49.long

    Herää kysymys myös miten vaikuttaa esim kasvaviin/murrosikäisiin poikiin jos heidän ruokavalionsa on kovasti ”rasvaköyhää” ja pehmeisiin rasvoihin painottunutta. Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimuksia asiasta.

    Tykkää

  37. Ei-niin-kovin-valaistunut

    ”Mie puhui p**kaa tuolla aiemmassa kommentissa hiilareista ja nälänhallinnasta. Testaapa kuule Mie ihan itse.”

    Että ihan n=1 ”tutkimus” pitäisi tehdä? Ei kiitos. Luotan ”hivenen” laajempaan näyttöön.

    ”Jussipussi”

    ”Esim sydänlihas käyttää tyydyttynyttä rasvaa pääasiallisena energianlähteenään”

    Niinkö tekee? Minä kun luulin että lihaksilla on tendenssi käyttää ensisijaisesti glykogeeniä mutta toki joustavasti myös triglyseridejä ja ketoaineita. Mutta laittanet tänne viitteen asiasta.

    Välttämättömistä rasvahapoista ei löydy tyydyttyneitä sellaisia.

    ”Katsotaan miten safa ja muut rasvat vaikuttavat ”terveiden miesten” testosteronitasoihin:”

    Ekassa tutkimuksessa P/S -suhteen merkitystä sekoittaa low fat -konteksti eli tarkempia johtopäätöksiä ei oikein voi tehdä. Absoluuttiset erot olivat molemmissa pieniä. Kliininen merkitys … minkä suhteen?

    Tykkää

Jätä kommentti