Doping kuuluu ADHD-lapsille?

Suomalaisesta tiedeuutisesta puuttuu yleensä sekä tiede että uutinen. Jäljelle jää helposti vain propaganda. Doping ja piristeet lapsille kuuluvat tietenkin tähän propagandaosastoon.

 

Kid_eating_veggie_burger_cc_flickr_user_kellyhogaboom

Äkkiseltään luulisi, että esimerkiksi urheilussa doping liittyisi jotenkin lääketieteeseen, mutta ei se ainakaan Yleisradion tietoiskuista käy ilmi. Sotshin olympialaisissa kuusi urheilijaa kärähti. Kuinka moni lukijoistani muistaa, että puolet käryistä tuli samasta aineesta: DMAA.

DMAA eli dimetyyliheksamiini kuuluu lääkeryhmään sympatomimeetit. Tästä on sympaattisuus kaukana, sillä tähän samaan ryhmään kuuluu myös lasten ADHD-lääkitys.

Kela korvaa vanhemmille vuosittain 4 miljoonaa euroa näistä pillereistä. Samaan aikaan Suomen antidopingtoimikunta (ADT) käyttää 2,8 miljoonaa euroa siihen etteivät urheilijat menestyisi. Jalo ajatus voisi olla, etteivät urheilijat menehtyisi, sillä Timo Seppälän (ADT:n lääketieteellinen johtaja) mielestä DMAA on ehkä vaarallisin dopingaine urheilijalle. Istutko tukevasti? Päätelmä lääketieteessä kuuluu, että amfetamiinijohdannaiset kuuluvat ainoastaan alaikäisten kehittyville aivoille.

Miksi ihmeessä aikuiset joutuvat popsimaan statiineja ja muita lamauttavia lääkkeitä, mutta yhä useamman lapsen kohtalona on amfetamiinijohdoksien käyttö?

Supper_time

Vielä Talvisodan aikana homma oli niin päin, että aikuiset sotilaat popsivat Pervitin-pillereitä rintamalla ja piltit vetivät kotona puuroa ja kalanmaksaöljyä naamariin. Lasten rasvansaannin turvaaminen sodan aikana oli lääkärien mielestä polttava ongelma.

Nykysuomessa lapset ahmivat rasvatonta sokerijogurttia, riisimuroja ja Coca-colaa sekä nappaavat Ritalin-pillerin päivähoitoon lähtiessään. Kalanmaksaöljy ja D-vitamiini unohtuivat sinne 1930- ja 1940-luvulle. Sokerihumala siitä tulee kun ei syö mitään oikeaa ruokaa.

Tietenkin se on valtava ongelma, jos punavihreät vegetaristivanhemmat eivät saa pilttiään ruotuun. Mutta kuka neropatti keksi, että siihen tarvitaan amfetamiinia ja muita vastaavia yhdisteitä? Oliko se Leon Eisenberg vai Maurice W. Laufer? KVG (Kato V*ttu Googlesta).

Englannissa Irene Colquhoun ja Sally Bunday kehittelivät vuonna 1981 teorian, jonka mukaan ADHD johtuu rasvahappojen puutteesta. Asiassa oli kuitenkin kaksi pahaa ongelmaa. Ensinnäkään Irene ja Sally eivät olleet lääkäreitä ja toisekseen liian hyvät ravintotottumukset vähentävät lääkemyyntiä. Miksi ihmeessä edistää pilttien ruokailua? Sokeria naamaan ja pilleri perään ja Eli Lilly & Co. kiittää!

Urheilijat eivät saa olla pirteitä. Kofeiini, eli kahvin vaikuttava aine, oli aikoinaan kiellettyjen doping-menetelmien listalla, mutta nyt se toki on jo vapautettu pannasta. Paha DMAA keksittiin aikoinaan lääketehtaitten hämärissä tutkijankammioissa samana vuonna kuin lasten yleisin ADHD-lääke metyylifenidaatti. Elettiin siis 1940-lukua. Sittemmin DMAA:n käyttö lääkkeenä loppui, mutta yleistyi ns. treenilatureissa, joita urheilijat oppivat käyttämään. Kuuluisin merkki taisi olla Jack3D.

Yksi sotilas kuoli Yhdysvalloissa ehkä kaksi minuuttia yli kolmen, eikä hän juonut Koffin nelosta, eikä kävellyt Viidettä linjaa kuusiaidan kohdalta kääntyen, vaan käytti treenilaturia ja DMAA joutui vastatuuleen. Ampumahiihtäjä Evi Sachenbacher-Stehle ei tainnut muistaa sitä kun kuunteli mitä hänen henkimaailmasta vastaava gurunsa Stefan Saxinger hänelle suositteli. Seitsemännessä taivaassa oli kohta Evi kun kahdeksan pilleriä naamaan heitti, olihan yhdeksän päivää siitä kun viimeksi napakymppiin osui. Voi yhdentoista kerran sentään, käry kävi kun Evi treenilaturia käytti! Tusinapäiviä tuli ehkä aivan liikaa, epäonnen päivä koitti ja käry kävi: Ei pidä ladata akkuja liikaa.

Mutta lasten amfetamiininkäyttö on nouseva trendi. Concerta, Elvanse, Medikinet, Ritalin ja Strattera myyvät hyvin. Unohdetaan se ruoanlaitto ja kurinpito sekä popsitaan itse statiineja?

Kuvalähteet: Wikimedia Commons

 

Mainokset

57 thoughts on “Doping kuuluu ADHD-lapsille?

Add yours

  1. Hei!

    Tekstisi oli muuten hyvä mutta aivan väärillä jäljillä.
    Huono ruokavalio toki edesauttaa vilkkautta ja levottomuutta sekä käytöshäiriöitä, mutta ne eivät aiheuta adhd:ta.
    Adhd on ihan neurologinen oireyhtymä johon ei edes sokerilla ole osuutta.

    Meidän perheessä 3/6 on diagnosoitu adhd sekä muita neurologisia piirteitä.
    Perheemme syö vähähiilihydraattista, tuoretta, aitoa puhdasta ravintoa mutta silti meissä piilee se adhd johon syömme lääkkeemme.

    Voin kertoa että kun adhd lapselle syöttää sokeria, saa tikittävän aikapommin! Mutta kun en pumppaa lapsiini tai itseeni sokeria ja prosessoituja valmisruokia, ei keskittymishäiriöt ja motorinen levottomuus mihinkään katoa, ne ovat ja pysyvät niin kauan kunnes concerta alkaa vaikuttaa ja palaavat kun vaikutus lakkaa.

    Kiitos ja anteeksi että olemme olemassa.

    Tykkää

    1. WHO väittää että huono ravitsemus aiheuttaa kroonisia sairauksia. Tähän listaan kuuluu kaiki Suomen kansansairaudet. Tiedän ADHD:n häipyneen samoin autismin kun ravitsemus on ollut optimaalista jolloin siihen tarvitaan muutakin kuin ”terveellistä ruokaa” ( mitä lienee tarkoittavankaan) Meissä on itsehoitojärjestelmä, kun saa tarvittavat ravintoaineet keho hoitaa lopun. Geeneihin vetoaminen on vaan teko syy. Sairaudet ovat itse hankittuja hyvin pitkälle. Jos joku haluaa huumeilla kyseistä asiaa hoitaa niin omilla rahoilla eikä Kelan. Amfetamiini ei puutu syihin vaan joihinkin oireissin ja aiheuttaa paljon muuta vaivaa…

      Tykkää

  2. Motörheadin Lemmy opasti poikaansa et ei kannata vetä heroiinia vaan anfetamiinia siis spiidiä. Se sentään oli vitsi.
    Ystäväni joka sairasti anoreksia bulimiaa veti lääkärin määräämää anfetamiinia,,., että jaksaa siis laihduttaa lisää syömättä.
    Käynti aurooransairaalassa siis kannatti nyt on aivot samassa kondiksessa kuin tikun ja takun maapähkinät kuorensisällä.

    Tykkää

  3. Asiaa kannattaa pohtia hieman pidemmälle.

    Miksi ex. MBD (Minimal Brain Damage) on nykyisin ADHD + muut oireet ja mikä mahtaa olla etiologia?

    Miksi autismikirjoon kuuluvat aivo-oireet ovat räjähtämässä käsiin (http://www.cdc.gov/mmwr/preview/mmwrhtml/ss6103a1.htm?s_cid=ss6103a1_w)?

    Miksi lihavalle lapselle annettu sokerinen keksi saa lihavan (tai lihovan) lapsen haluamaan toisen keksin, kun laihalle (muuten terveelle) lapselle annettu keksi saa aikaan ”sokerihumalan”, eli riehumisen?

    Dopamiinihormoni on tietysti yksi reitti, jota lasten aivoissa aletaan sotkemaan imettimien (lue: rintojen) ulkomuotoa varjelevien äitien toimesta Pilteillä ja Bonilla: niihin(kin) lisätään fruktoosia makeutukseksi (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/?term=fructose+dopamine+brain)

    Voiko syynä olla vanhempien sokerin (fruktoosin) käyttö? Eli onko epigenetiikka selittävä tekijä (http://www.clinicalepigeneticsjournal.com/content/4/1/6)?

    Tai muut ympäristömyrkyt elohopeasta alkaen.

    Metyylifenidaatit (eli ne ADHD-lääkkeet) lapsille syötettynä ovat tietysti viranomaisten ja lääkäreiden kannalta turvallisia, koska ei heidän tarvitse vastuuta kantaa, etenkään lapsista (http://fi.wikipedia.org/wiki/Metyylifenidaatti)

    Metyylifenidaatti (eli ne AHDH-lääkkeetkin) ovat dopamiinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjiä, eikös juu? Löysitkö sanan dopamiini kun luit fruktoosista ja ADHD-lääkkeistä?

    Kumpi on vialla, dopamiinireseptorit vai itse dopamiinihormoni?

    Miksi syödä lääkettä, joka peittää oireet, kun pitäisi korjata alkusyy?

    Tykkää

  4. Tervetuloa tutustumaan kahden murrosikäisen adhd-pojan elämään. Sen jälkeen voit ehkä muodostaa uuden mielipiteen lääkityksen tarpeellisuudesta!

    Tykkää

  5. ADHS:sta ei niinkään tietoa mitä kaikkea se aiheuttaa.Itselläni vaikeasti käyttäytyvä käytöshäiriö lapsi joka ei saanut tutkimuksissa tarpeeksi ADHD pisteitä,kuitenkin samoja lääkkeitä määrärttiin.Minä en kuitenkaan koskaan niitä pojalleni ole antanut ja hengissä ollaan,poika on nyt kohta 15.v.

    Ei purkeista ja purnukoista välttämättä apua saa,töitä vaan tehtävä 24/7,rakastettava ja ymmärrettävä kun lapsi oireilee.

    Miettikää!Lääkäreille helpoin ja kannavin ratkaisu on rojalteja tuovat pillerit!

    Joskus väsyttää,mutta ilman pillereitä

    Tykkää

  6. Ihan ensimmäisenä kirjottajan olisi syytä ottaa selvää siitä, mitä metyylifenidaatti esimerkiksi on.

    Se EI , sitkeistä harhaluuloista poiketen, ole amfetamiini johdannainen.

    Se on vaikutukseltaan piristävä, ja se saa aikaan ADHD:n aivotoiminnassa tiettyjen välittäjäaineiden normalisoitumisen.

    Että ennen kuin mätkii ja hutkii, kannattaa tutkii.

    Tykkää

  7. Tästä sotilaan kuolintapauksesta alkoi kuolemansyyntutkinta, josta ei valmistuttuaan uutisoitu ennen kuin joku kaivoi raportin esiin ja totesi ettei DMAAlla ollut itseasiassa kuoleman kanssa juuri mitään tekemistä. Edelleen on epäilys että se olisi asiaa edesauttanut, mutta todisteita asiasta ei saatu.

    Lisäksi kaikissa kuolemantapauksissa joihin DMAA on tavalla tai toisella kytkeytynyt on käytetty ainetta usein yli kymmenkertainen annos treeniboostereiden sisältämään nähden ja niihin on liittynyt myös päihteiden (alkoholi/huumeet) käyttöä.

    ADHDn osalta yhdyn mielipiteessäni Susun tarinaan, valitettavasti neurologiseen ongelmaan ei auta tiukka ruokavalio tai kurinpito vaikka se niin ihanaa olisikin.

    Tykkää

  8. Varmaankaan ei kannata sotkea ADHD-lapsia ja muuten vain ylivilkkaita lapsia keskenään.

    Syödäänkö pitkien yöunien kanssa ns kunnon aamupala + koulun luonas, vai vaihtoehtona lyhyillä yöunilla sokerihuurrettuja ja karamellivärjättyjä muroja sokerimaidolla + siirappia lisäksi, skipataan koulun ns. pxxxa ruoka, käydään ostamassa kioskista energiajuomaa ja 100- 200g karkkia. voipi duracell piltti olla jo iltapäivällä suht vikkelässä kunnossa. Tähän jos vielä lisätään matalan puoleinen liikunnallinen aktiviteetti.

    Tykkää

  9. Sanna, sinulla siis ei ole adhd-nuorta, vaan vähemmän oireileva, mutta katsot silti voivasi toimia adhd-asiantuntijana ja väittää vääriksi tuhansien lasten lääkäreiden diagnoosit ja vanhempien kokemukset?

    Ei adhd-lapsi paha ole, eikä huonosti kasvatettukaan, kuten annat rivien välissä selvästi ymmärtää. Hän kärsii keskittymiskyvyn puutteesta ja usein myös impulssikontrollin häiriöstä, ja siksi hän tarvitsee vähän muutakin apua kuin sitä ”rakkautta”. Ei syöpäkään ”rakkaudella” parane, vaan tarvitaan hoitoa!

    Hienoa, jos olet oppinut oikean tavan kasvattaa lastasi. Se tapa on aiemmin sinulta kaiketi ollut hakusessa, koska asiat ovat nyt kääntyneet teillä parempaan malliin. Meillä ei ole koskaan ollut käytöshäiriöitä, mutta ylivilkkautta ja keskittymisongelmia kyllä. Adhd-pojallani, saman ikäisellä kuin sinun, on aina ollut positiivinen elämänasenne ja mahtava empatiakyky sekä halu yrittää parhaansa, joten jossain lienen minäkin onnistunut kasvattajana, vaikka poikani tähden hänelle tuota varsin kallista (vuosittainen omavastuu yli 600€) lääkettä ostankin.

    Minä en laillalsi usko mihinkään maailmanlaajuiseen lääkäreitten salaliittoon lasten tahalliseksi myrkyttämiseksi rahan takia. Jos uskoisin, en kävisi enkä käyttäisi lapsiani lääkärissä ikinä, sillä sellaiset lääkärithän olisivat täysin vastuuttomia ja suorastaan pelottavia hirviöitä.

    Tykkää

  10. ”Se EI , sitkeistä harhaluuloista poiketen, ole amfetamiini johdannainen”

    Harhaluulo esiintyy mm. farmakologia ja toksikologia -kirjassa. Metyylifenidaatti ON amfetamiinijohdannainen.

    Tykkää

  11. ”Merja Nurmi” kirjoitti ”Minä en laillalsi usko mihinkään maailmanlaajuiseen lääkäreitten salaliittoon lasten tahalliseksi myrkyttämiseksi rahan takia.”

    Ei varmaan salaliittoa, vaikka lääkefirmat osa mafiaa ovatkin, mutta jos voisit ratkaista alkusyyn, olisiko fiksumpi keskittyä sinne sairauden juurille eikä peittää ongelmaa lääkkeellä?

    Eikö se olisi aika hurjaa, jos ADHD:nkin voisi parantaa esimerkiksi näin http://ohjelmat.yle.fi/akuutti/autismiin_apua_ruokavaliosta ??

    Lapsen aivot kehittyy noin 24 ikävuoteen saakka ja jos kehitystä häiritään lääkkeillä, millainen aikuinen sellaisesta lapsesta tulee?

    Onko ylipäätään fiksua lääkitä lapsen normaalista poikkeavaa käytöstä? Epilepsia yms. selkeät sairaudet ovat lääkittäviä kohteita, mutta käytöshäiriöt tuskin.

    Ymmärrän kyllä vanhempien huolen lasten suhteen, mutta en millään ymmärrä sitä, miksi selviä asioita, kuten ruokavalio kuten fruktoosi yms tekijät, jätetään huomiotta asiasta keskustellessa.

    Tuskinpa nyt sentään 91% nousua esim. autismikirjossa selittää geenien huonontuminen? Eli syy sairauksiin on ulkoinen ja se on ratkaistava muuten kuin lääkkellä.

    Tykkää

  12. Olisi ollut huomattavasti rakentavampaa ja hyödyllisempää, jos blogisti olisi uskaltanut ottaa kantaa tuoreinpaan brittiläiseen kolesterolitutkimukseen, josta oli ihan kohtuullisen isot otsikot printtihesaria myöten.

    Vaan eipä uskaltanut, siis rohjennut.

    Todella kelveää toimintaa, varsinkin kun esiintyy ylimpänä ravitsemus/terveysasiantuntijana. – Nolo oot, Christer.

    Tykkää

  13. Lainaus edeltä

    Tervetuloa tutustumaan kahden murrosikäisen adhd-pojan elämään. Sen jälkeen voit ehkä muodostaa uuden mielipiteen lääkityksen tarpeellisuudesta!

    Päivi Tapanainen

    20.3.2014, klo 13.56

    Meilläkin oli adhd-lapsi. emme antautuneet lääkesuosittelijoille.
    Säännöllinen elämä eli ruokailut ja nukkuminen sekä hikiliikunta, josta lapsi tykkäsi, takasi sen, että emme koskaan tarvinneet huumausaineita lapsen aivoille.
    Karkkeja ei syöty, eikä cokista litkitty juuri lainkaan.
    Toki joskus TV-ohjelmat saivat väistyä energisen rasavillitouhuilijan kanssa. Mukavuus kärsi.
    Nyt onnekkaina vanhempina lapsemme on aikuinen ja ns normalisoitunut.
    Aivot pelaavat kuin rasvattu. Korkeakoulututkinto ja työ. Ilman aivoja solmuttavaa huumelääkitystä.

    Tykkää

  14. ”Lapsen aivot kehittyy noin 24 ikävuoteen saakka ja jos kehitystä häiritään lääkkeillä, millainen aikuinen sellaisesta lapsesta tulee?”

    Millainen aikuinen sellaisesta lapsesta tulee, jonka ADHD:ta ei hoideta?
    Jos vankilassa istuville ihmisille tehtäisiin ADHD-testit, todennäköisesti n. puolella todettaisiin ADHD.

    Olen itse saanut diagnoosini aikuisiällä, jos olisin tiennyt JONKIN keinon aikaisemmin joka toimii (lääkkeet) siihen miten toimia paremmin, miten ei eksyä väärille teille, miten ihmissuhteet eivät kuse, jne., niin olisin käyttänyt sitä. Tällä hetkellä palaisin entiseen ilman lääkitystä. Olen aina yrittänyt löytää omia keinoja ”lääkitä” itseäni, liikunta, eri dieetit, päihteet jne., mutta huomaan aina että olen oma itseni. Jos olisin lapsena saanut diagnoosin + lääkkeet, niin uskoisin, että en tarvitsisi niitä nyt.

    Että sillä lailla.

    Tykkää

  15. ”Sumupuulle”: miksi toistaa sitä mitä jo esim. Heikkilä on kirjoittanut auki?

    Blogiteksti tässä http://www.anttiheikkila.com/blogi/viralliset-ravintosuositukset-murenevat/

    Vai tarkoitatko sitä, että miksi meidän ravitsemusasiantuntijat edelleen jankkaavat eläinrasvojen haitoista?

    Tai siitä, että emeritusproffa Puskan P-K projektissa syötiin vuosikymmenet transrasvoja (entisiä margariineja) ja ne muka vähentivät sydäreitä? Eiköhän jokainen omalla älyllä tajua, että kyseessä on ollut alusta saakka täydellinen kusetus. Turha siitä enää on jatkaa.

    Tykkää

  16. Pari miljoonaa vuotta kului evoluutiota ja ihminen oppi syömään 1800-luvuun luomuruokaa.
    Tarvitaan miljoonan vuoden evoluutio, jotta ihminen sopeutuu teolliseen ruokaan.
    ADHD-diagnoosi keksittiin 1980-luvun alussa diagnoosikirjaan. Sitä ennen se oli MBD ja niitä oli paljon vähemmän.
    Ilman lääkkeitäkin voidaan hoitaa, jos on motivaatiota.
    Uskomatonta, että ADHD:t jäi henkiin entisinä aikoina.

    Evertson

    Tykkää

  17. Pojallani on lievä ADD joka ilmenee nykyään lähinnä keskittymisvaikeuksina ja häiriöherkkyytenä hänen lähennellessään aikuisikää.

    Lapsena, ennen murrosikää, hän oli myös todella vilkas ja levoton. Lääkärit ja opettajat jauhoivat ”Ritalin-matraa” ja syyllistivät miestäni ja minua siitä ettemme suostuneet ”lääkitsemään” poikamme aivoja amfetamiinijohdannaisilla.

    Sekin oli/on meidän vikamme että poikamme oli kouluhäirikkö koko peruskoulun ajan. Hän ei tapellut eikä häiriköinyt muuten kuin puolustamalla pienempiään ja kyseenalaistamalla asioita, tapoja, ja käytäntöjä, sekä kyselemällä tunnilla lisätietoja asioista jotka häntä kiinnostivat.

    Se ilmeisesti oli opettajille liikaa?

    Poikamme on rauhoittunut peruskoulun ajoilta huomattavasti, koska syömme enimmäkseen puhdasta ja itsetehtyä ruokaa. Lisäsimme koko perheen lääkitykseen kalaöljykapselit jotka sisältävät EPAa ja DHA – rasvahappoja. Poikamme saa Bio-Strath – kuurin silloin tällöin.

    Jos ja kun lapsella on vaikea ADHD niin silloin lääkitys on paremmin paikallaan. Ihminen – lapsikin – kärsii siitä kun hän on jatkuvasti superhyperaktiivinen, todella levoton, ja keskittymiskyvytön ja joutuu jatkuvasti kahnauksiin ympäristönsä kanssa. Niin kuin veljenikin tapauksessa, hoitamaton ADHD aiheuttaa myös alkoholiongelmia, parisuhdeongelmia, ja unettomuutta.

    Töissäkin voi olla ongelmia, tai lähinnä siksi että työpaikkojen vaihtuvuus voi olla suuri, samoin syrjäytymisen riski.

    Tykkää

  18. ”M11” kirjoitti ”Suosittelen laadukkaita ravintolisiä terveellisen lisäksi. Tidän monen päässeen eroon lääkkeistä. Että etsivä köytää…”

    Tämä seikka mainitaan tuossa asperger-jutussakin. Lähtökohtana on ollut mitata virtsasta/ulosteesta aineenvaihdunnan toiminta ja sen mukaan valita ravintolisät.

    Onko muita vaihtoehtoja kuin MDD-laboratoriot http://www.mdd.fi/ joka tällaista analyysiä voisi tehdä?

    ”JepJep” kyseli oikeutetusti ”Millainen aikuinen sellaisesta lapsesta tulee, jonka ADHD:ta ei hoideta? Jos vankilassa istuville ihmisille tehtäisiin ADHD-testit, todennäköisesti n. puolella todettaisiin ADHD.”

    Vankilassa suurin osa tulee myös uskoon, eli kaipa se uskontokin on syyllinen pahoihin tekoihin?

    Mielestäni ADHD-lääke ei korjaa mitään, vaan peittää ongelman.

    Eikö olisi fiksumpaa pohtia sitä, mikä ADHD:n aiheuttaa, eikä peittää oireita?

    Vielä pidemmälle kun asiaa pohdit, korjaamatta alkusyytä voi olla tulevaisuudessa niin, että olemme kohta kaikki skitsofrenikoita, eikä siihen(kään) ole korjaavaa lääkitystä.

    Mikäli alkusyy on syömässämme ruoassa, eikö olisi fiksumpaa korjata ruokaan liittyvät asiat kuin napsia pillereitä?

    Mikäli rahoittaisit tutkimuksia, rahoittaisitko lääketutkimusta vai alkusyyn löytymiseen tähtäävää tutkimusta?

    Tykkää

  19. Minusta on aina vain yhtä ällistyttävää, että niin kovin monen mielestä lääkeaineista tulee vaarallista humpuukibisnestä heti kun niiden teho on kunnollisilla tutkimuksilla osoitettu.

    Vaihtoehtopillereitä, jotka tulevat sieltä ihan samasta lääketehtaasta, mutta joiden tehosta ja sivuvaikutuksista ei ole paljon muuta kuin mutu-tietoa, kyllä popsitaan. Vaan auta armias kun jokin niistä saavuttaa virallisen lääkkeen aseman… sitten se onkin paha, paha lääkebisnes!

    Ja mitä noihin sivuvaikutuksiin tulee, niin komeat luettelot on kaikilla muillakin lääkkeillä MAHDOLLISISTA sivuvaikutuksilla. Adhd-lapsi on tarkassa lääkärin valvonnassa, ja jos pahoja sivuvaikutuksia ilmenee, lääkitys keskeytetään tai vaihdetaan.

    Tykkää

  20. Ja vielä ”tuomarille”: sinulla on nyt päässyt keikahtamaan syyt ja seuraukset pahasti päälaelleen. Tuota vankila-asiaa on tutkittu, ja todellakin siellä ovat huomattavasti yliedustettuna sellaiset ihmiset, joilla on adhd tai jokin muu oppimista vaikeuttava häiriö.

    Vertauksesi uskoon tuleviin on aivan onneton. He eivät ole vankilassa, koska ovat tulleet uskoon. Adhd puolestaan saattaa hoitamattomana aiheuttaa sellaista käytöstä, joka altistaa rikoksille. Hyvänä esimerkkinä on päihteiden liikakäyttö. Moni ihminen, jolla on tietämättään adhd ryhtyy omin päin sitä tietämättään ”lääkitsemään” alkoholilla, ja seuraukset tunnetaan.

    Lääketutkimuksissa selvitetään kyllä vaikutusmekanismi, ja lääketiede tutkii ihan varmasti erilaisten sairauksien ja oireyhtymien syitä ja syntymekanismeja, aika paljon paremmin ja tehokkaammin kuin jotkut yrttiliemiään kaupittelevat puoskarimummot, joten siltäkin osin voit olla aivan huoleti.

    Tykkää

  21. Ja vielä yksi asia: autismin kirjon oireiden lisääntyminen johtunee lähinnä parantuneista diagnosointimenetelmistä. Ennen he olivat vain omituisia ihmisiä, nyt sille omituisuudelle on löydetty nimi. Medikalisaatiota, osin varmasti sitäkin, mutta monen ”kylähullun” elämää tieto siitä, miksi hän ei osaa olla niin kuin toiset, varmasti helpottaa.

    Tykkää

  22. DMAA eli dimetyyliheksamiini ei suinkaan ole urheilijoille vaarallisin aine, vaan aivan lievimmästä päästä. Se on aiheuttanut maailmanlaajuisesti eniten dopingpositiivisiä löydöksiä piristeiden ryhmästä jo usean vuoden ajan (Tämä on eri asia kuin että se olisi vaarallisin!). Syy on, että sitä on monessa ravintolisässä ja monella eri nimellä.

    Tykkää

  23. Tutkijakollegani ovat ihmetelleet ADHD-lääkemääräysten lisääntymistä suhteessa matkapuhelintukiasemien lisääntymiseen:

    ”Interestingly, the expansion of wireless networks corresponds with the increase in prescription expenses for methylphenidate, a drug whose chemical structure is related to phenylethylamine (PEA) and which is indicated in cases of attention deficit hyperactivity disorder (ADHD).”

    Buchner & Eger (2011) –> http://tinyurl.com/BuchnerEger2011 , s. 11.

    Koskahan Suomessa huomioitaisiin ympäristötekijät ja niihin puututtaisiin? Lapsille amfetamiinipohjaisten lääkkeiden määrääminen (turhaan) on äikä häijyä touhua.

    Tykkää

  24. Minua pelottaa tämä nyky ihmisten tekeminen narkkareiksi lääkkeillä.Lääke bisnes on minusta virallistettua huume kauppaa!!Mieliala pillereitä popsitaan heti jos elämässä tulee ensinmäinen vastoin käyminen.Niitä nykyään määrätään joka vaivaan.

    Jos katselee nyky ajan lasten ruokavaliota niin en yhtään ihmettele että lapsilla esiintyy yli vilkkautta.Siihen lisätään vielä vähäinen liikunta ja tietokoneella istuminen sekä muuten epänormaali teevee tarjonta niin varmasti tulee ongelmia.Olen kuullut että moni perhe on pää ssyt eroon adhd oireista ruokavalio muutoksilla.Jotkut vanhemmat muuten syöttää lapsilleen kyseistä lää kettä koska haluavat päästä helpomalla muksujen kanssa.

    Tämä ihmisten lääke riippuvaiseksi tekeminen tulee tuolta ison meren takaa.Lääke pisneksessä liikkuu miljardit.Tohtorit laskee rajoja ja keksii uusia tauteja ja lääke yhtiöt rikastuu moraalista ei olla koskaan kuultukkaan.Onneksi itse olin lapsi aikana jolloin ei ollut maailmassa adhd:ta.Olisin varmasti saanut sen diagnoosin ja turpaan olisi yritetty työntää pillereitä.No äiti muori on sen verran viksu että olisi estänyt moisen toimen piteen.

    Tykkää

  25. ”Merja Nurmi” kirjoitti ”Tuota vankila-asiaa on tutkittu, ja todellakin siellä ovat huomattavasti yliedustettuna sellaiset ihmiset, joilla on adhd tai jokin muu oppimista vaikeuttava häiriö.”

    Luuletko, että vankilan vempulat vastaavat rehellisesti kyselytutkimuksiin? Viittaukseni uskoon on juuri sitä samaa tarkoitushakuista ”vempulointia”, että tulemalla uskoon saat etuja. Samalla tavalla olemalla ADHD, saat ”hyväksyntää” käyttäytymisellesi.

    Geneettinenkin komponentti löytyy ihmisille, jotka eivät kykene hillitsemään primitiivisiä tunteitaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Genetics_of_aggression).

    Vai tarkoitatko sitä, että jottei vankilaan joutuisi, pitäisi lapsia katselevat miehet kastroida ja vilkkaammille lapsille syöttää pillereitä siksi, että joku promillen tuhannesosa ADHD-lapsista ei joutuisi vankilaan?

    Mielestä todella ”Orwellimainen” lähtökohta, etenkin, jos root-cause

    ”Lääketutkimuksissa selvitetään kyllä vaikutusmekanismi, ja lääketiede tutkii ihan varmasti erilaisten sairauksien ja oireyhtymien syitä ja syntymekanismeja”

    Näinpä, mutta tutustuppa ensin mikä ero on korrelaatiolla ja kausaliteetillä. Eli tiedetäänkö tarpeeksi ADHD:sta, jotta voidaan kehittää sellainen lääkeainemolekyyli, joka täsmällisesti toimii niissä soluissa, jotka ovat ADHD-lapsen päässä vialla? Näin asia ei ole silloin kun puhutaan aivokemikaalien tasojen nostamisesta koko kehossa, ei vain aivojen tietyssä osassa.

    Asiaa voit opetella lisää vaikka tällä luennolla: http://www.youtube.com/results?search_query=sapolsky%20human%20behavioral%20biology%20playlist&sm=1

    ”Ja vielä yksi asia: autismin kirjon oireiden lisääntyminen johtunee lähinnä parantuneista diagnosointimenetelmistä.”

    Tuskinpa nyt sentään kymmenessä vuodessa diagnoosimenetelmät muuttuvat niin paljoa?

    Eihän meidän terveyskeskuksissa osata tehdä edelleenkään edes perusdiagnooseja kerralla oikein. Puhumattakaan esimerkiksi Lastenlinnaa jossa lääkäriharjoittelijat arvailevat keskenään mistä voisi lapsen kohdalla olla kysymys.

    Yleensä vanhemmat ovat tienneet lapsen diagnoosin vuosia ennen kuin lääkärit sen voivat testein vahvistaa.

    Edelleen olen sitä mieltä, että jos minä saisin päättää, ohjaisin rahat ADHD:n (ja vastaavien) perussyiden tutkimukseen, enkä missään tapauksessa oireita peittelevien lääkkeiden kehittämiseen.

    Esimerkiksi tämä ajatus http://www.ted.com/talks/juan_enriquez_will_our_kids_be_a_different_species on mielenkiintoinen: voiko olla, että lapset ovatkin välivaihe ihmisen evoluutiossa?

    Tykkää

  26. Autismin kirjon räjähdysmäistä nousua on turha yrittää selittää parantuneilla diagnosointimenetelmillä. Nykyisin jenkeissä jopa joka viideskymmenes lapsi saa diagnoosin:

    1980-luvulla määrä oli yksi 2500:sta.
    http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136552-autismi-ja-adhd-tutkimushankkeemme-ymparistotekijoiden-vaikutuksesta

    Prosentuaalinen nousu on niin suuri, että minä en osaa sitä laskea. Osaisinkohan Mie.

    Mutta mitkä ovat ne ympäristötekijät, jotka tämän nousun aiheuttavat?

    Tykkää

  27. Mikko Ahonen:

    ”Tutkijakollegani ovat ihmetelleet ADHD-lääkemääräysten lisääntymistä suhteessa matkapuhelintukiasemien lisääntymiseen:”

    Luit varmaan artikkelin, joten tietänet että sen perusteella on täysin turha ihmetellä mitään yhteydestä. Termi ”ekologinen virhepäätelmä” lienee tuttu.

    Tykkää

  28. ”Tuomari” kaataa taas kasan sitä ihteään:

    ”Luuletko, että vankilan vempulat vastaavat rehellisesti kyselytutkimuksiin?”

    Ad hoc. Jos väität, todenna itse.

    ”Geneettinenkin komponentti löytyy ihmisille, jotka eivät kykene hillitsemään primitiivisiä tunteitaan”

    Mistä ei tietenkään seuraa, etteikö ADHD hoitamattomana olisi riskitekijä syrjäytymiselle. Onhan se. Väestötason näyttöä on ja mekanismit ovat vähän noin niinkuin ilmiselvät.

    ”Näinpä, mutta tutustuppa ensin mikä ero on korrelaatiolla ja kausaliteetillä. Eli tiedetäänkö tarpeeksi ADHD:sta, jotta voidaan kehittää sellainen lääkeainemolekyyli, joka täsmällisesti toimii niissä soluissa, jotka ovat ADHD-lapsen päässä vialla?”

    Ehhehehe? Tämä kysymyshän l. lääkkeen toimivuus ratkaistaan nimenomaan kausaliteettiä & vaikuttavuutta tarkastelevissa trialeissa?!

    ”Tuskinpa nyt sentään kymmenessä vuodessa diagnoosimenetelmät muuttuvat niin paljoa?”

    Kyllä ne vain ovat kehittyneet sen verran paljon, että Merja Nurmi oli täysin oikeassa:

    ”There is evidence that the broadening of the concept, the expansion of diagnostic criteria, the development of services, and improved awareness of the condition have played a major role in explaining this increase, although it cannot be ruled out that other factors might have also contributed to that trend”

    http://www.nature.com/pr/journal/v65/n6/full/pr2009131a.html

    ”Edelleen olen sitä mieltä, että jos minä saisin päättää …”

    … jatkaisit roskan puhumista ja valheellisten dikotomioiden esittelyä. Juu, tiedetään.

    Tykkää

  29. ”Margis” jaksaa huvittaa:

    ”Autismin kirjon räjähdysmäistä nousua on turha yrittää selittää parantuneilla diagnosointimenetelmillä.”

    Mutta kun siinä linkittämässäsi jutussa lukee nimenomaan että

    ”Our findings suggest that the increase in prevalence is due to improved recognition of autism spectrum disorders,” said Stephen J. Blumberg, a senior scientist with the centers’ National Center for Health Statistics and the lead author of the study, “as opposed to children with newly developed risks for them.”

    Suositeltavaa luettavaa: omat lähdeviitteet. Daa.

    Tykkää

  30. ”Mie” ei näe taaskaan metsää puilta, vaan lukee puusilmäisenä tutkimuksia.

    Esimerkiksi tämä lause ”Ehhehehe? Tämä kysymyshän l. lääkkeen toimivuus ratkaistaan nimenomaan kausaliteettiä & vaikuttavuutta tarkastelevissa trialeissa?!”

    … paljastaa miten pihalla olet koko aiheesta.

    Katsoppas vaikka tämä Fimean juttu, sivu 12 http://www.fimea.fi/download/16707_tabu_tabu12004.pdf

    ”Metyylifenidaatin annon
    on kuvattu korjaavan joitakin neu-
    rofysiologisia parametreja striatumin
    ja pikkuaivojen alueilla …. Se
    estää dopamiinin ja noradrenaliinin
    takaisinottoa pidentäen vapautuvan
    katekoliamiinin vaikutuksia.”

    Mikä tässä on mielestäsi kausaliteettiä, kun ADHD:n perimmäinen olemuskin on edelleen suurimmaksi osaksi hukassa (http://www.cdc.gov/ncbddd/adhd/facts.html) ”The cause(s) and risk factors for ADHD are unknown, but current research shows that genetics plays an important role.”

    Eli jos vika on geeneissä, eikö pidä taas kerran pohtia epigenetiikkaa ja miksi näin on geeneille käynyt?

    ”Mistä ei tietenkään seuraa, etteikö ADHD hoitamattomana olisi riskitekijä syrjäytymiselle. Onhan se. Väestötason näyttöä on ja mekanismit ovat vähän noin niinkuin ilmiselvät.”

    Niin, Orwellimaisesti kun ajattelee, itsenäisesti omilla aivoilla ajattelevat leimataan, jotta he syrjäytyvät ja hallinnon kannalta ajateltuna sormet suorina (pillereiden vaikutuksesta) kulkevat ovat helposti ohjattavia kansalaisia.

    Väitän, että geenien lisäksi iso osuus on myös vanhemmissa, jotka kasvattavat lapsensa televisiolla, pullamössöllä ja pleikkarilla.

    Sitä paitsi, samoin kuin masennuslääkkeissä, aivohormoneita katalysoivien entsyymien blokkaaminen koko kropassa (ei vain aivoissa) on kuin tykillä ampuisi hyttystä. Eihän SSRI-lääkkeidenkään todellista vaikutusmekanismia tiedetä, eli kausaliteetti on helvetin kaukana totuudesta.

    Autismi kyllä lisääntyy, siitä tuskin kannattaa väitellä: http://www.tacanow.org/family-resources/latest-autism-statistics-2/

    Evoluution kannalta onkin jännä ajatella millainen on tulevaisuus jos suosimme tällaisten geneettisten komponenttien jatkavan seuraaviin sukupolviin – lääkkeiden avustuksella. Eli emme ratkaise root-causea, vaan peitämme onglemat lääkkeillä. Tätä lausetta et varmasti tule ikinä tajuamaan.

    Tykkää

  31. ”Tuomari” ei petä, laatua ei edelleenkään löydy:

    ”Mikä tässä on mielestäsi kausaliteettiä”

    Se, että kys. lääkeaine havaitusti auttaa ADHD:n hoitoon. Daa! Muistuttaisin siitä, että kausaalisuhde voidaan havaita vaikka tarkkaa mekanismia ei tunneta. Ja tässä kohtaahan EI puhuttu ADHD:n syistä.

    ”Niin, Orwellimaisesti kun ajattelee, itsenäisesti omilla aivoilla ajattelevat leimataan, jotta he syrjäytyvät ja hallinnon kannalta ajateltuna sormet suorina (pillereiden vaikutuksesta) kulkevat ovat helposti ohjattavia kansalaisia.”

    Ehehehe? Teiniangsti-salaliittoteoriaa joka väliin? ADHD on nykytiedon valossa aivokemiallinen häiriötila johon tarvitaan hoitoa. Kyse ei ole toisinajattelijoiden sorrosta.

    ”Väitän, että geenien lisäksi iso osuus on myös vanhemmissa, jotka kasvattavat lapsensa televisiolla, pullamössöllä ja pleikkarilla.”

    Väittää saa, mutta todentaa pitäisi.

    ”Sitä paitsi, samoin kuin masennuslääkkeissä, aivohormoneita katalysoivien entsyymien blokkaaminen koko kropassa (ei vain aivoissa) on kuin tykillä ampuisi hyttystä. Eihän SSRI-lääkkeidenkään todellista vaikutusmekanismia tiedetä, eli kausaliteetti on helvetin kaukana totuudesta.”

    Ensimmäinen kohta on itkua luokkaa ”väärin hoidettu”. Jos on TODENNETUSTI tehokkaampi hoitomuoto, saa esittää – siihen asti mennään sillä mitä löytyy. Jälkimmäisen suhteen vertaa mitä kirjoitin yllä.

    ”Autismi kyllä lisääntyy, siitä tuskin kannattaa väitellä: http://www.tacanow.org/family-resources/latest-autism-statistics-2/

    Linkkisi esittää väitteensä tueksi YHDEN v. 2009 julkaistun tutkimuksen (Hertz-Picciotto & Delwiche) jonka mukaan vähän reilut 50% autismin prevalenssin kasvusta selittyy parantuneella diagnosoinnilla ja että loput olisi sitten muuta. Tämä tutkimus ei kuitenkaan kyennyt määrittämään autismitietoisuuden kasvun, vanhempien määrätietoisemman toiminnan tms. kaltaisten seikkojen merkitystä eli kaikella todennäköisyydellä olemme edelleen siinä tilassa, että valtaosa tapausten kasvusta selittyy sillä mistä oli puhe (diagnoosit, tiedon leviäminen).

    ”Tätä lausetta et varmasti tule ikinä tajuamaan.”

    Tajusin. Sinähän halusit jo aiemmin jättää heikot kuolemaan (tosin ei karppaajia vaikka he olivat oman määritelmäsi mukaan näitä ”heikkoja”). Nähdäkseni tuo ”geneettisten komponenttien jatkuminen seuraaviin sukupolviin” on sitä samaa jatkumoa.

    Tämä oli taas kerran tässä. Sama wanha netsismi ei jaksa huvittaa tätä pidemmälle.

    Tykkää

  32. Christerille kirjoitusten suhteen pyyntö/ehdotus; Olisko hyvä jos alkuun liittäsit perudataa ko aiheesta tässä tapauksessa ADHD. ketä se koskettaa, tyttöja, poikia, aikuisia, vanhuksia, missä suhteessa missä iässä, miten on tapauslukumäärät kehittyneet, diagnosoinnit. esim minulla ei ole aiheen suhteen kummempaa ymmärrystä eli minunkaltaisille olis hyvä saada peruspaketti alkuun aiheen tiimoilta.

    Minun ollessa koulussa ko termiä ei ollut käsittääkseni edes olemassakaan, kai ne sitten meni normaaleina ne ylivilkkaatkin siiten siinä mukana? Ei ehkä oltu ennen niin kranttuja ”naapurin outoudesta” kuin nykyään, oltiin ehkä suvaitsevaisempia, perusymmärrys/hyväksyntä oli että ihmiset on omia persooniaan ja siten erilaisia?

    Onko tutkittu mikä on vanhemman sukupuolen merkitys siinä miten vanhempi reagoi lapsensa aktivitetteihin? Onko naiset herkempiä vaatimaan pojiltaankin työttömäistä ”säyseyttä ja diplomaattisuutta” tilanteessa kuin tilanteessa?

    Jos ajatellaan occamin partaveitsellä, murrosikäinen poika; mikä yksikertaisin selitys saa pojan levottouuden aikaan? Entä jos yhtälöön lisätään tyttökaveri jolta poika saa pimppaa rauhoittuuko poika tehokkammin kuin esim lääkkeillä, onko asiaa tutkittu?

    Meillä on tässä muutama kissa samasta pesueesta, yksi uros ja muut naaraita, uros alkaa olla sukukypsässä iässä ja kovasti on levoton, ”käy jokaisen hermoille”, kuuhaa eestaas, ei näytä pysyvän hetkeäkään paikallaan ja maukuu ja vonkaa, liekkö tuo rauhoittus pillereillä? Toinen vaihtoehto olisi leikkaus, tulis rauhallista. Nooh antaa olla, luontonsa mukaan menköön, eiköhän tuon kestä. Minähän sen oman hermostumiseni luon ei siitä ole kissaa syyttäminen.

    Eli hieman provosoiden onko yhteiskuntamme muuttumassa liian ”tyttömäiseksi” jossa pojat alkaa oireilla kun eivät osaa sopeutua ”tytöille luotuun systeemiin”?

    Ihan vaan hieman ”pööllyyttääkseni keskustelua”.

    Tykkää

  33. Jaahas, itse odottaisin, että esim genetiikkaan pohjautuvat väitteet eräiden makrojen vaikutukset genetiikkaan, kun ovat olleet vain n.10.000 vuotta käytössä. Ihmetyttää, miksei samalla käsitellä, että mitä vaikuttaa lääkitys, joilla estetään ensiraskaudet ennen 30 ikävuotta saatikka ennen 35 ikävuotta muilta kuin nunnilta, saatikka vahinkotapauksissa ylimääräisistä katumuspillereistä tai mahdollisista sikiönpostamisista.

    Niin luulisi, että vanhempien geenit ovat paremmassa kunnossa n.20 v kuin 30-35 v.

    Tykkää

  34. ADHD ja ADD sairauksien ravitsemushoito!

    Aiheuttaako väärä ruokavalio ADHD:ta ja ADD:tä? Tämä epäjohdonmukainen tapa käyttäytyä voi johtua ruoasta, ympäristön allergeeneistä ja monesta muusta seikasta. Tämä kirja näyttää tien luonnonmukaisempaan hoitoon ADD:sta ja ADHD:sta kärsiville. Kirja löytyy myös kirjastosta. http://cdon.fi/kirjat/bell%2c_rachel_ym-/add-_ja_adhd-ruokavalio-19199578

    ADHD:n lääkehoito kyseenalaista!

    Japanilais-amerikkalais-saksalainen kaksoissokkotutkimus vahvistaa tietoa, jonka mukaan soijasta uutettu fosfoseriini lievittää lasten ADHD:n oireita. Lapset saivat päivittäin joko 200 mg fosfoseriiniä tai lumevalmistetta kahden kuukauden ajan. Fosfoseriini paransi tarkkaavaisuutta, vähensi yliaktiivisuutta ja impulsiivista käyttäytymistä ja paransi lyhytaikaista kuulomuistia.

    Fosfoseriiniä saa terveyskaupoista, markettien luontaistuotehyllyiltä ja apteekeista. ADHD:n lisäksi se voi ehkäistä dementiaa ja olla avuksi stressissä. Fosfoseriini on turvallinen luonnonaine, jota on runsaasti esimerkiksi säilykkeinä myytävissä pikkumakrilleissa. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/jhn.12090/abstract

    ADHD:n ja ADD:n hoito ravinnolla!
    http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=111

    Lukuisat tutkimukset eri maista (Ruotsi, Englanti, Espanja, Saksa, Yhdysvallat ja Australia) osoittavat, että ainakin osa ADHD-lapsista hyötyy selvästi kalaöljyn omega-3-rasvahapoista ravintolisänä. Asiaa on tutkittu jo pitkään mm. Australiassa, josta nyt julkaistiin jälleen uusi raportti aiheesta.
    http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2564

    Lukivaikeus ja ADHD
    Monet lukivaikeudet ja ADHD:n oireet johtuvat aivojen aineenvaihdunnan häiriöistä, joita voidaan korjata rasvahappojen avulla. Oxfordin yliopiston tutkimuksissa EPA valmisteella saatiin ADHD lasten kognitiiviset taidot kehittymään ja käytös rauhoittumaan merkittävästi, mitä ei tapahtunut oliiviöljyä käyttäneessä placeporyhmässä. Myös magnesiumin merkitystä ADHD:ssa on tutkittu. Eräässä 94 pojan ja 20 tytön aineistossa 95%:lla oli piilevä magnesiumin puute ja 200 mg vuorokausiannos lisäravinteena rauhoitti levottomia lapsia.

    ADHD vai ei-ADHD?
    http://www.potilaanlaakarilehti.fi/kommentit/adhd-vai-ei-adhd/

    Tykkää

  35. ”Mistä ADHD johtuu?
    „
    Hermostolliset ja geneettiset tekijät keskeisiä
    „
    Kuvantamistutkimuksissa lapsilla ja nuorilla todettu poikkeavuuk
    sia
    prefrontaalikorteksin, striatumin, pikkuaivojen ja corpus callos
    umin
    hermoverkoissa
    „
    PET

    tutkimuksissa aikuisilla vähentynyttä glukoosiaineenvaihduntaa premotorisessa korteksissa ja yl
    premotorisessa korteksissa ja ylemmässä prefrontaalikorteksissa emmässä prefrontaalikorteksissa
    sekä
    otsalohkon alueen dopaminergista aliaktiivisuutta
    „
    Molekyyligeneettisisissä tutkimuksissa näyttöä useiden
    dopamiiniaineenvaihduntaan liittyvien geenien osuudesta; erityis
    esti
    D4

    reseptorigeenilöydös ehkä merkityksellinen (välittää puutteellis
    ta
    dopamiinivastetta), vain osa geeneistä löydetty
    „
    Periytyvyys kaksostutkimusten perusteella ADHDn taustana n. 70

    80%:lla
    „
    Myös adoptiotutkimukset tukevat geneettisen taustan merkitystä.”

    Eipä ole taas kirjoittajalla mitään tietoa siitä mitä ADHD on ja mistä se johtuu. Syön terveellisesti. SE EI AUTA! Concerta on ainoa lääke joka on antanut mulle avun.
    Eräs sen hyvä puoli on että voi itse päättää milloin lääkkeen ottaa. Ei aiheuta riippuvuutta, ei tarvitse säännöllisesti syödä.

    ADHD-ihmiset pystyvät kyllä keskittymään mutta se on erilaista. Ilman lääkettä voin keskittyä vain asioihin jotka mua todella kiinnostaa.

    En pysty käymään töissä ilman tota lääkettä, kaupassa käynti on niin helvettiä ärsyketulvan takia että usein jäi käymättä tai menin paniikkiin ennen kuin sain lääkkeet.

    Ottaa rankasti päähän tälläset kirjoittelut. Tervetuloa seuraamaan mun elämää ilman lääkitystä. Saattas mieli muuttua.

    Tykkää

  36. Minun poikani on saanut AD/HD diagnoosin 7 vuotiaana ja sen myötä lääkäri olisi määrännyt lääkityksen. Kieltäydyin siitä ja päätin ottaa selvää keinoista joilla helpottaa pojan päivittäistä elämää ja koulunkäyntiä.
    Poika on nyt 12 vuotias ja hyvin pärjää. Hän käyttäytyy hienosti ja empaattisesti muita kohtaan. Levoton hän toki on sekä impulsiivinen sekä keskittyminen on aika haastavaa, mutta olemme oppineet tulemaan toimeen hänen persoonallisten piirteidensä kanssa.
    Koulussa pärjäävät myös. Pojalla on ollut onni saada upeita opettajia vuosien varrella, olen avoimesti kertonut pojan haasteista lukuvuoden alussa ja opettaja on ottanut sen huomioon.
    Lopputuklos on ollut loistava. Vaikeita päisiä ja hetkiä on toki ollut, mutta niitähän elämässä on jokaisella. Poika on koulussa hieman keskitasoa parempi oppilas ja hänellä on paljon ystäviä. Hän on iloinen ja onnellinen -ilman lääkitystä

    Tykkää

  37. Kirjoitus oli joko provo tai kirjoittajan tyhmyyttä tai ajattelemattomuutta. Kannattaisikin siis ensin ottaa selvää asioista faktoja eikä kirjoittaa omia mielipiteitään faktoina.

    Sympatomimeettisia lääkkeitä on mm osa astman hoitoon käytettävistä lääkkeistä eikä kummallakaan – astmalla tai siihen käytettävillä lääkkeillä – ole mitään tekemistä ADHD:n kanssa.

    Toki tämänkin voi ajatella että moni astmalääkkeitä käyttävä ihminen on kuollut, jokainen heistä kuolee joka tapauksessa jossain vaiheessa. Johtuneeko lääkkeestä, astmasta vai jostain muusta syystä.

    Tykkää

  38. jaa, mitäs opiskelu on ehkä ollut aiemmin. Ala-asteella riippuen luokkakooista ja ongelmasta, ongelmien aiheuttajat olleet erillisluokilla, nythän ne taitavat olla ns normaalisluokkine kanssa, tai aikanaan yläasteella omalla erityisluokallaa, tai tasoluokilla suppeilla. Nythän yläasteella ei ole enää tasluokkia, koska on epäreilua, että ettei kaikilla ole samoja mahdollisuuksia opiskella -> no samaan aikaan ihmetellään, miksei keilissä tai matikassa enää pärjätä kuin keskinkertaisesti.

    Tykkää

  39. Rasvaa koneeseen, niin johan aivot tykkää.

    Googlatkaa MCT-öljy ja kookosöljy.

    Toki muitakin hyviä rasvoja aivot tarvii ja ravinteita, jotta välittäjäaineet toimii paremmin.

    Suomessa kaikkia sairauksia hoidetaan ”sokerilla” ja vaarallisilla prosessoiduilla kasvirasvoilla sekä lääkkeillä.

    http://personal.inet.fi/koti/remeli/margariinit.htm

    Lääkkeitä ainoastaan tarpeen mukaan, jos mikään muu ei auta.

    Tykkää

  40. Tolonen,

    esität että ADHD-lääkitys olisi kiistanalaista. Viittaat mm. tänne

    http://clinicaltrials.gov/ct2/show/results/NCT00000388

    joka EI ole tutkimusviite, vaan trialrekisteri. Annat Pelhamilta suomennetun lainauksen, mutta et lähdettä.

    Noh, koska viittasit MTA-tutkimukseen niin tarkastellaan asiaa. Tässä linkki

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3063150/

    MTA:n follow-upin tuloksia käsittelevään artikkeliin. Löydökset eivät suinkaan ole selitettävissä tokaisulla ”lääkkeistä ei hyötyä”, vaan seurannassa havaittiin että pitkällä tähtäimellä a) erot eri hoitojen välillä hämärtyvät, b) ne jotka saivat etuja hoidosta alussa eniten hyötyvät myös pitkällä tähtäimellä eniten ja – valitettavaa kyllä – c) intensiivinenkään hoito ei tuo ADHD-lapsia samalla viivalle muiden kanssa.

    Mitä sv-terveyteen tulee, viittasit esim. tähän

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19564272

    jossa oli kyseessä retrospektiivinen kohortti ILMAN vertailua lääkitsettömään väestöön. Oletan että tiedät mitä tällainen kertoo kausaalisuhteiden selvittämisestä ja mitä verrokkiryhmän puuttuminen tarkoittaa?

    Toisekseen, tässä on FDAn oma kanta sv-terveyskysymykseen

    http://www.fda.gov/drugs/drugsafety/ucm277770.htm

    ”The U.S. Food and Drug Administration (FDA) is updating the public that a large, recently-completed study in children and young adults treated with medication for Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder (ADHD) HAS NOT shown an association between use of certain ADHD medications and adverse cardiovascular events.” (lihavoinnit minun)

    Kyseessä oli ”suht” laaja seuranta: 1,2 miljoonaa osanottajaa ja 2,5 miljoonaa seurantavuotta joista 370 000 ADHD-lääkitysseurantavuotta.

    Mitä kalaöljypuffaukseen tms. ADHD:n hoidossa tulee, niin yksikään vaikkapa täällä

    http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&lang=fi&id=111

    mainitsemasi tutkimus ei omaa sellaista näyttövoimaa että niiden perusteella olisi syytä kuunnella suosituksiasi 6 kk:n kokeiluista lääkehoidon SIJAAN. Sen ohella terveellinen ruokavalio (tarpeen mukaan myös ravintolisät) on tietenkin jo yleisterveyden kannalta suositeltavaa.

    Kantasi vähän joka kysymykseen – täysin riippumatta siitä käsitteleekö se omaa osaamisalaasi vaiko ei – tuntuu olevan se, että lääkitys ei toimi ja kokeilkaa luontaistuotteita. Näytön taso ja hoitosuositukset eivät tunnu tähän vaikuttavan. Olet toki oikeutettu mielipiteeseesi, mutta en näe mitään perustetta sille että se olisi järin validi.

    Tykkää

  41. Lääke on jotain elintoimintoa joko estävä tai kiihdyttävä. Ja on samalla aina jonkin pitkän aineenvaihdunnan välissä vaikuttava aine. Ruokavalio hoitaa aina kokonaista systeemiä. Siksi lääke ei toimi pitempiaikaisessa hoidossa. Erittäin harvoin lääke vaikuttaa suoraan penisilliinimäisesti ilman pahoja pitkäaikaisia haittavaikutuksia, traumalääkkeet asia erikseen.

    Tykkää

  42. Mien harmiksi uusiseelantilainen tutkimus vahvistaa käsitystä, että vitamiini- ja hiven- ja kivennäisainehoito voi auttaajo kahdessa kuukaudessa (aikuisten) ADHD:ssä.
    http://bjp.rcpsych.org/content/early/2014/01/27/bjp.bp.113.132126.abstract

    Floridan, Ohion, Pennsylvanian ja Houstonin yliopistojen tutkijoiden tekemän kirjallisuuskatsauksen mukaan käytettävissä oleva näyttö ei tue nykyisiä ADHD:n lääkitysohjeita, joita ovat antaneet American Academy of Pediatrics ja American Academy of Child and Adolescent Psychiatry. Toisin sanoen lääkehoitoa ei ole asetettava etusijalle, koska lääkkeetön käyttäytymisterapia antaa vähintään yhtä hyvät tulokset ilman lääkkeille ominaisia haittoja.
    http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0272735814000488?via=ihub

    William Pelham, Ph.D. (director of the Center for Children and Families at the State University of New York), jonka tutkimuksiin ADHD:n lääkehoito paljolti perustuu, suosittaa käyttäytymishoitoa ensisijaisesti (ennen mahdollista lääkitystä):

    “There’s clear evidence that a behavioral approach will work for the majority of children with ADHD […]The benefit of using behavior therapy first is that, if a child also needs medication, he can often get by with a smaller dose.”

    Jonakin päivänä 90 prosenttia aikuistuvista nuorista lopettaa lääkityksen. Entäs sitten, Mie? Mitä sinä osaat neuvoa heille? Annahan referenssejä!

    Tykkää

  43. Tolonen:

    ”Mien harmiksi uusiseelantilainen tutkimus vahvistaa käsitystä …”

    Matti jakelee tutkimusviitteitä auliisti mutta vähän miten sattuu. Jos tarkoitus on haastaa nykyiset hoitokäytännöt, silloin täytyisi esittää vertaileva tutkimus jossa lisäravinteita verrataan nyt suositeltuun hoitoon! Ei plaseboon.

    Kys. tutkimuksen ja muiden alustavien tutkimusten (sitten kun niitä tulee) pohjalta voidaan sitten käynnistellä laajamittainen RCT jonka tulosten pohjalta sitten katsotaan onko tarvettaa muuttaa hoitokäytänteitä. Tämä tällainen ei yksinkertaisesti riitä.

    ”Floridan, Ohion, Pennsylvanian ja Houstonin yliopistojen tutkijoiden tekemän kirjallisuuskatsauksen … ”

    … pohjalta ei niinikään löydy tukea lisäravinteiden käytölle, tajusithan sen? Sen mukaan terapia toimisi yhtä hyvin kuin lääkehoito. Ok. Ts. kääntäen, lääkehoito toimii yhtä hyvin kuin terapia. Kumpi onkaan monesti kustannustehokkaampaa ja kumpaan potilaan pääsy taatumpaa? Toisekseen, terapian ja lääkehoidon kohdalla on käsittääkseni eroja potilasryhmien suhteen, esim. edellistä suositellaan nuoremmille potilaille. Ainakin kotimaisen Käypä hoito -suosituksen mukaan näin on.

    Mitä siis jää käteen Matti tästä

    ”ADHD:n lääkitys kiistanalaista
    http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=10

    kirjoituksestasi? Ei nähdäkseni kovinkaan paljoa. Linkittämiesi artikkelien pohjalta lääkitys ei ole mitenkään erityisen ”kiistanalaista” vaan toimiva hoitomuoto. Suosituksellesi siitä, että ravitsemushoitoa (ts. lisäravinteitä) tulisi kokeilla ensin ei niistä löydy näyttöä.

    ”Jonakin päivänä 90 prosenttia aikuistuvista nuorista lopettaa lääkityksen. Entäs sitten, Mie? Mitä sinä osaat neuvoa heille? Annahan referenssejä!”

    ADHD-potilaan hoidosta on vastuussa hoitava lääkäri. Minä en ole kenenkään kohdalla sellainen. Oletko sinä?

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Ylös ↑

%d bloggers like this: