Arjen sankareita, sankari numero 1

Kauan mielessäni muhinut hanke esitellä suomalaisia, pysähdyttäviä arkisia tekoja, hankkeita, projekteja, onnistumisia ja mahdollisesti myös epäonnistumisia, nytkähti käyntiin omaishoitaja Petter Pulkkisen otettua ystävällisesti yhteyttä minuun. Tutustutaan arjen sankariin numero 1, omaishoitaja Petter Pulkkiseen.

Kuvassa Eeva ja Petter Pulkkinen. Kuvan otti Heikki Kahrama

”Petter Pulkkinen on yksi Suomen 300 000 omaishoitajasta. Hän hoitaa kotona muistisairasta Eeva-vaimoaan täyspäiväisesti voimanaan positiivisuus, huumori ja toivo.” Seura -lehti numero 23, sivut 56-57, 2014

Kun tutustuu omaishoitaja Pulkkiseen ei voi muuta kuin hämmästellä. Pulkkisen kantavana voimana on aulis, epäitsekäs, jalo, puhdas, uhrautuvainen, vilpitön RAKKAUS puolisoonsa.

Petterin ja Eevan haasteena on herra Alzheimer. Petter hoitaa Eevaa 24/7 ilman mitään vapaapäiviä Eevan sairauden vakavuudesta johtuen. He liikkuvat kaikkialla yhdessä.

Eevan sairauden takia Petter on 7 vuotta pitänyt puhelimet mykkinä. Hänelle voi lähettää tekstiviestejä, joihin hän vastaa sitten kun siihen avautuu mahdollisuus (Eeva nukkuu).

Öisin Eevan nukkuessa Petter tekee omia töitään: Vastaa sähköposteihin. Kirjoittaa lisää tietoa Elämänlaatu -sivustolle.

Rakas lukijani saa itse käydä Elämänlaatu -sivustolla ammentamassa arkeensa sisältöä. Aloita vaikkapa katsomalla huumorivideo, jossa on puolen tunnin esitys (linkki: http://www.elamanlaatu.fi/76967191). Petter on Eevan kanssa yhdessä esiintymässä Muistiliiton Muistihoitajaseminaarissa Lahdessa lokakuussa 2011. Aiheena oli ”Muistisairaat – sankareita tahtomattaan: Eevan ja Petterin elämänlaatumallin arvoista ja hyödyistä”. Seppo Soittila huolehti esityksen yhteydessä, musiikista, yhteislaulusta ja muistamattomuudella herkuttelevasta huumorista.

Luennon järjestäminen voi olla haasteellista, mutta vetoan kaikkiin teihin, jotka olette kiinnostuneita aiheesta, olemaan yhteydessä Petteriin. Suosittelen lämpimästi luentoa! Ottakaa sellainen mahdollisuus huomioon, että Petterin ja Eevan yhteisesiintyminen voi tuoda ihan ainutlaatuista näkökulmaa omaishoitajan ja muistisairaan arkeen.

Petter kertoo minulle, että hän on Eevan kanssa moneen otteeseen saanut ”jatkoaikaa”. Heitä on pyydetty puhumaan eri tilaisuuksiin ja tähän mennessä kuulijoita (lääkäreitä, asiantuntijoita, omaishoitajia, muistisairaita ym.) on ollut yhteensä yli 900.

Joka tilaisuuteen Petteri valmistelee kuulijoille mahdollisimman hyödyllisen esityksen ja sellaisen Powerpointin, jossa on sitä ”punaista lankaa” juuri sopivasti. Hyödyllistä ja konkreettista tietoa. Voitte tiedustella materiaalia Petteriltä, sillä tutustuttuani materiaaliin uskon, että tässä on erittäin arvokasta tietoa kaikille niille, jotka elävät sairauden ja omaishoitajan arjen keskellä.

Viimeisiin puhetilaisuuksiin on jouduttu menemään pyörätuolin kanssa. Kahdessa tilaisuudessa on ollut myös viittomakielinen tulkkaus. Kauimmaiset esiintymispaikkakunnat ovat olleet Las Palmas/Kanarian saaret (Suomi-Kerho, 2014), Göteborg (Mångkulturella Folkghögskolan ja Suomiyhdistys Souvarit, 2 tilaisuutta, 2013), Sodankylä (Kotona paras –hanke, Sodankylän kunta ja Suomen Muistiasiantuntijat, 2011) ja Oulu (Oulun Seudun Muistiyhdistys, 2 tilaisuutta, 2012 ja 2013).

Kaikki tilaisuudet ovat raskaudestaan huolimatta suuresti voimaannuttaneet pariskuntaa ja antaneet siten paljon lisävoimia ”sinnitellä” Alzheimerkosken kuohuissa.

Ylpeänä esittelen muutamia Petterin keräämiä ja itse kehittämiä elämänohjeita ja vinkkejä (löytyvät täältä: http://www.elamanlaatu.fi/ ; vasemmasta marginaalista valitse esimerkiksi Jaksamisesta, Elämänlaatumalli ja Elämänohjeita).

Viisi ilmaista resurssia: positiivisuus, huumori, kiitollisuus, toivo ja ilo

Meidän kaikkien käytettävissä on niin halutessamme viisi ilmaista resurssia, eikä niitä rahalla voi edes ostaa.

Jotta paremmin muistaisimme nämä resurssit, olen kytkenyt ne kätemme sormiin, jotka ovat aina mukanamme muun käytön ohella muistuttamassa meitä näistä resursseista.

Peukalo: Positiivisuus. Jokaisella pilvellä on hopeareunus. Rikas elämä ei maksa paljon (Pirkko-Liisa Perttula: Aurinkoinen mieli).

Etusormi: Huumori, sodassakin mitä kovempi paikka, sitä kovempi huumori. Hyvä huumori on ryhmää tai yhteisöä yhteen ”hitsaava” ja voimia antava ja antaa rohkeutta kamppailla viimeiseen saakka myös mahdottomien tehtävien kohdalle sattuessa. Huumori on arvo, resurssi ja arvojen ”kasvualusta”. Vaikka meillä olisi miten hyvät arvot tahansa, niin vasta oikea huumori saa ne toimimaan kunnolla eli saamme ”turbon” päälle.

Keskisormi: Kiitollisuus tarkoittaa sitä, että olemme saaneet jotain, mitä emme ole ansainneet. Kiitollisuus on lyhin tie onneen. Kiitollinen ihminen ei voi olla onneton (surullinen kylläkin). Kiitollisuus on elämän kultareunus (Matti Otala). Ainoa tapa levittää onnellisuutta on jakaa se jonkun kanssa (”Aug Hepoaho”).

Nimetön sormi: Toivo . Pentti Haanpää on sanonut: ”Toivo on resurssi, jonka varassa astumme huomiseen.” Silloin kun menetämme toivon, meille käy huonosti, vaikka meillä olisi miten hyvät edellytykset selviytyä. ”Hukkuva tarttuu vaikka oljenkorteen.” Olen aikaisemmin suhtautunut ehkä vähän huvittuneestikin tähän sanontaan, mutta en suhtaudu enää. Nyt se voisi mielestäni pikemminkin olla: ”Hukkuva jaksaa sinnitellä pitempään, jos hän tietää, että ylävirralta on edes oljenkorsi tulossa.”

Pikkusormi: Ilo, joka voimien hiipuessa muuttuu rauhaksi. Yksi ilo hajottaa sata surua. (Kiinalainen viisaus)

Oivallinen tapa muistaa asioita on todellakin oman käden sormien liittäminen muistitapahtumaan. Ihanuutta on nähdä millä tavalla jokaisella sormella on oma tarinansa kerrottavana. Kuulkas suomalaiset! Tällaisessa ajattelussa on toivoa! Sitten katsomme Eevan ja Petterin elämänlaatumallia:

EEVAN JA PETTERIN ELÄMÄNLAATUMALLI

Tässä tarkastellaan muistisairaan elämänlaadun mahdollisimman korkealla pitämistä kaikissa vaiheissa. Tätä elämänlaatumallia voidaan hyödyntää ja tarvittaessa tarkentaa asiantuntijoiden ja analogian avulla soveltumaan myös muille henkilöryhmille ja henkilöille. Tällaisia ovat ne, joiden elämänlaatu on sairauden, onnettomuuden, vanhuuden tai jostakin muusta syystä ”romahtanut”. Tällöin joudutaan toimimaan elämänlaadun palauttamiseksi tai ”käymään viivytystaistelua” elämänlaadun tekijöiden vääjäämättä huvetessa.

Elämä on niin monimutkaista, että siinä pitää olla jokin järjestys. Jos saisit elämässä kaiken, minkä haluat, minne sen laittaisit? (Pirkko-Liisa Perttula: Aurinkoinen mieli)

1. Oman elämänlaatumme optimointimalli ja sen hyödyntäminen lähimmäistemme auttamisessa ja tukemisessa
2. Vakavasti muistisairaalle jaksohoidot eivät sovi, koska hänelle tulevaisuus on nykytilan jatkumo
3. Elämänlaatumalli (10 osatekijää)
4. Jokaisella on oma rankinglista – miten sillä voi päästä ylöspäin?
5. Milloin meillä on parhaat edellytykset toimia lähimmäistemme hyväksi?
6. Elämänlaatu muodostuu asioiden hallinnasta, vapaudesta, turvallisuudesta ja ilosta
7. Taistelu herra Alzheimeria vastaan on häviöön päättyvää viivytystaistelua
8. Onko omaishoitaja hoitanut parhaansa mukaan hoidettavaansa, jota herra Alzheimer on parhaillaan tuhoamassa tai jo tuhonnut
9. Lääkärien, tukipalvelujen ja vertaistuen tärkeydestä

Tässä vielä Pulkkisten eväät arkeen (ilmestynyt Iltalehden jutun yhteydessä 8.1.2011)

Petter on Eevan kanssa laskenut vuodesta 2004 lähtien Alzheimer-koskea tukilla. Yhtä hyvin piirros sopii kuvaamaan ketä tahansa sairauden tai muiden vaikeuksien kanssa nykyisellään tai tulevaisuudessa kamppailevaa. Eevaa ja Petteriä voimaannuttavia asioita ovat ”lohet”, joita yritetään pyytää. Koskenlaskijat=Souvarit Piirros: Tuomo Veijanen