Tämä kirjoitus aloittaa minisarjan, jossa käsittelen sitä miten voi erottaa huuhaa-tiedon aidosta tieteestä. Opimme käyttämään tässä osassa numero yksi PubMediä tehokkaasti.
Tieteellä tarkoitan tässä kirjoituksessani lähinnä länsimaista tiedekäsitystä. Tunnen liian huonosti monia muita vaihtoehtoisia tiedetraditioita, että voisin niistä mitään mielipidettä muodostaa. Länsimaisessa tiedekäsityksessä riittää pohdittavaa yllin kyllin tällaiselle yksinkertaiselle biologille. Päätän pysytellä sen tiedekäsityksen piirissä.
Jo ylioppilaana, korkeakouluopiskelijana, väitöskirjaa valmistellessani ja sitä menestyksellisesti puolustaneena sekä sittemmin Suomen Akatemian nuorena tutkijana opin tunnistamaan länsimaisen tieteen hyödyt yhteisissä tiedeponnisteluissa. Tästä nimittäin paljolti on kyse:
”Keräämme yhteistä tietopankkia luonnonilmiöistä, sairauksista, lääkkeistä, erilaisista hoidoista jne., jotka sitten kartuttavat tietomäärää ja antavat mahdollisuuden viedä tutkimusponnisteluja eteenpäin.”
Minä rakastan tietoa! Olen aina rakastanut. Mistä voi johtua, että minut on leimattu tiedevastaiseksi sekoilijaksi? Jotkut tahot (esim. Roskatiede -blogi) tekevät naurettavia johtopäätöksiä kirjoituksistani, toiminnastani ja puheistani. Jopa istuttavat minut lääkäri Antti Heikkilän rooliin!
Vuosi vaihtui vesisateen merkeissä. Siitä huolimatta lunta on viime aikoina tullut tupaan. Tuvassani on lumikinoksia sähköpostiin tulleen kritiikin muodossa. Minua pidetään tiedevastaisena sählääjänä. Minua kiusataan muilla yllättävillä ilmoituksilla, joiden yksityiskohtiin en mene.
Tässä on kyse jokseenkin harmillisesta väärinymmärryksestä. En kerta kaikkiaan ole tiedevastainen, en myöskään ole lääkevastainen. Sen sijaan olen tiede- ja lääkekriittinen ja suhtaudun terveysajatteluun ja totuuteen intohimoisemmin kuin suurin osa muista terveysvaikuttajista. Siksi tuollaiset tiedevastaisuusvihjailut satuttavat. Auts! Ihan oikeasti.
Voin kirjoittaa rohkeammin kuin moni muu tutkijakollega. Kollegani joutuvat käyttäytymään siististi koska heillä saattaa olla virka tai he ovat hakemassa apurahoja esim. lääketeollisuuden ylläpitämistä rahastoista. Ei silloin välttämättä kirjoiteta blogitekstejä lääkkeiden haittavaikutuksista, vaan toteutetaan kirjoittamistarve painottaen niitä asioita, joilla voidaan edistää uraa tai runoillaan sellaisesta mikä on tarkoituksenmukaista oma taloudellinen tilanne huomioiden.
Työpaikkani ei ole heti vaarassa, jos kirjoitan totuudesta reippaalla tavalla tai jos lausun puheenvuoroissani jotain sellaista, joka asettaa esim. Terveyden Hävityksen Laitoksen (THL) epämieluisaan valoon (tämä on terveyssatiiria!). Tervetuloa reaaliaikaan:
”Suomessa annetaan potkuja rehellisille työntekijöille, jotka ovat liian rohkeita lausunnoissaan (esim. Aku Kopakkala sai potkut Mehiläinen -konsernista kun puhui liian avoimesti mm. masennuslääkkeiden huonosta tehosta).”
Itse olen saanut jossain määrin kärsiä kirjoittamistani terveyssatiireista Ilta-lehdessä. Niitä ei kerta kaikkiaan ole ymmärretty oikein. Loin ihan uuden genren tänne Suomeen – terveyssatiirit. Rupesin kirjoittamaan terveydestä satiirisesti ja sain tehdä yhteistyötä avustajieni kanssa. Erityisesti olen nauttinut erään Birdien asiantuntevasta avusta. Hänkin rakastaa tietoa ja on varsinainen tieteen nippelitiedon taitaja. Olen nostanut esille epäterveitä imiöitä esim. terveydenhoidossamme satiirisella otteella. Luulin että se olisi ollut fiksu tapa selostaa tiedettä ja luoda uutta terveysajattelua. Ei ollut. Joko ihmiset eivät kerta kaikkiaan jaksa lukea terveyssatiirejani ja niistä vedetään vääriä johtopäätöksiä tai sitten ihmiset haluavat olla hankalia kaikin tavoin. Myös minulle.
Tämä kirjoitus on helppo lukukokemus. Tämä ei vaadi lukijalta kovaa paneutumista asiaan. Tosin tämä ei ole juurikaan satiiria. Tämä kirjoitus on edellytys sille, että tohdin jatkaa terveyssatiirien tuottamista joittenkin tiukkapipojen kauhuksi ja joidenkin rennommin asiaan suhtautuvien iloksi. Sillä onhan toki tullut myös tyytyväisyydestä viestittäviä kommentteja ja sähköposteja. Kiitos niistä! Rohkeuttani ihaillaan. Hui!
Tämä on ensimmäinen kirjoitus siitä miten minä ymmärrän tieteen perusolemuksen. Miten voidaan sanoa, että jokin asia on huuhaa-tietoa ja jokin muu asia sitten sellaista tietoa, joka vie tiedekäsitystä eteenpäin?
Annan muutaman esimerkin. Minua on kritisoitu siitä, että pidän kovin huonossa arvossa uutisia kemikaalivanoista. Joitakin vaihtoehtoisia hoitomuotoja kuten energiahoitoja (reiki ja muut sellaiset hömpötykset) en ota vakavasti. En ole erityisen haltioissani kun joku kertoo, että homeopatia toimii ja minun pitäisi siitä kirjoittaa. Robert Youngin pH-fantasioille nauran välillä makeasti ja ihmettelen miten joku voi nähdä jotain tolkkua kuivuneissa veripisaroissa.
Voivat nämä yllä mainitut hömpötykset toimia, mutta ei länsimaisella tieteellä ole mitään mahdollisuutta tarjota näille ilmiöille mitään selitysmalleja. Kerron näissä kirjoituksissani mitkä ovat ne kriteerit millä rohkeudella minä kieltäydyn puolustamasta reikihoitoja ja miksi homeopatia ei minulla nappaa. Miksi tulen epäluuloiseksi kun PubMedissä ei löydy ilmiöstä mitään tietoa?
Huomattavasti vaikeampaa minun on puolustaa vastahankaista käsitystäni esim. kolesterolilääkkeistä. Koululääketiede antaa ymmärtää, että nämä lääkkeet on otettava kun tietyt kriteerit täyttyvät, muuten viikatemies saapuu. Melkoista harhaa ja länsimaisen tieteen väärinkäyttöä minun mielestäni. Yhteisin ponnistuksin lähinnä lääketehtaat ovat luoneet statiinibisneksen, jota sitten sovelletaan aika karulla tavalla esim. alentamaan riskiä sairastua sydäntapahtumaan vaikuttamalla elimistön kolesterolin tuotantoon biokemiallisia esteitä rakentaen. Olen useissa kirjoituksissani kritisoinut tätä ilmiötä. Ja vieläpä tutkittuun tietoon käsitystäni ankkuroiden. Miksi minä tällaista ihmisten statinointia kritisoin? Joo, tulevaisuuden ennustaminen on luonnollisesti hyvin vaikeaa ja länsimaisesta lääketieteestä pitäisi poistaa riskiajattelu. Se palvelee ainoastaan lääketeollisuutta ja medikalisaatiota. On ihan käsittämätöntä, että lähes 700 000 suomalaista popsii statiineja! Tästä olen kirjoittanut monen monta terveyssatiiria. Oletko lukenut?
Tai mitä jos miettisimme kriittisesti verenpainelääkkeitä? Logiikka on tässä sellainen, että alhainen verenpaine pidentää ikää ja tekee onnelliseksi. Ongelma on tietenkin siinä, ettei ihmisen elinikää voi mitata etukäteen, joten hoidon tehoa ei siis myöskään voi mitata. Varsinaista roskatiedettä tehdään tällä saralla ja juttuja julkaistaan jopa arvostetuissa tiedelehdissä.
Mutta nyt sitten lähdemme erottamaan huuhaa-tiedon aidosta tieteestä. Se tapahtuu yksinkertaisimmillaan tutustumalla työskentelytapoihini. Samalla tavalla työskentelevät ymmärtääkseni kaikki tiedemiehet, jotka tekevät työtään tosissaan.
Kun huomaan, että jotakin tuotetta mainostetaan, jotain ilmiötä pidetään terveellisenä tai ilmoitetaan jokin yllätyksellinen havainto, pyrin ajankäytön sallimissa puitteissa etsimään asialle tieteellistä vahvistusta. Se on kovaa työtä ja vaatii hyviä istumalihaksia. Työkaluja löytyy, mutta niiden käyttö vie aikaa.
Keskeinen työkaluni ei ole Google -hakukone, vaan se on vanha kunnon PubMed, joka on valtavasti kehittynyt viime vuosina. Kehitystyö tämän tietopankin ympärillä on ollut aivan välttämätöntä, sillä tietomäärä on niin valtava, että oudotkin ilmiöt tuottavat tuhansittain tieteellisiä hakuosumia (eivät kuitenkaan energiahoidot, reikit, kemikaalivanat sun muut hömpötykset).
Pureudun tässä huuhaa-tiedon selvittelykirjoituksessani nyt tehokkaaseen PubMedin käyttöön. Ylipäänsä luotettavin tiedon etsimisen kriteeri on:
”Onko tiedosta havaintoja PubMedissä?”
Poistan varmistimen ja ammun alas huuhaan heti jos PubMed, eli Yhdysvaltain kansallinen lääketieteellinen kirjasto, ei löydä yhtään mitään asiasta (varmistan tietenkin onko hakusanani oikein kirjoitettu ja relevantti sellainen). PubMed sisältää tällä hetkellä yli 24 miljoonaa lähdeviittausta biolääketieteelliseen kirjallisuuteen. Huikea määrä!
Hallitakseni tällaista valtavaa tietomäärää, minun ja sinun on syytä ottaa hyöty irti käyttöä helpottavista seikoista. Kokeile vinkkejäni!
Esimerkinomaisesti käyn nyt läpi miten minun pitäisi suhtautua erääseen Bemer -laitteeseen, jonka pitäisi lisätä mikroverenkiertoa ja auttaa saavuttamaan parempi terveys sekä edesauttaa palautumista sairaudesta ja kovasta liikunnasta. Voinko suositella sen käyttöä asiakaskunnalleni?
Ensiksi syötän PubMediin hakusanan ”bemer”. Siitä on tosi vähän hyötyä. Saan 107 hakutulosta (tämä on todellakin erittäin vähän, esim. ”x-ray” tuottaa 1 051 931 hakutulosta), joista osa näyttäisi olevan Bemer -nimisen tiedemiehen hakutuloksia. Käyttäen PubMedin hakuoptiota Advanced tuotan hakusanan ”bemer[Text Word]” ja huomaan sen auttavan jo aika paljon. Näkyviin tulee 8 tiedeviittausta.
Bemeristä paljastuu siis, että sitä on ilmeisesti hyvin vähän tutkittu ja julkaisuja ei ole kovinkaan merkittävissä tiedelehdissä. Aika helposti vetää sen johtopäätöksen, että laitteesta tuskin on hyötyä tämänhetkisen tiedon valossa.
Kysyn muutamalta tutulta, jonka tiedän käyttäneen Bemer -laitetta, onko ollut hyötyä. Saan kuulla laitteen toimivan. Saan myös kuulla, että laitetta myydän verkostomarkkinoinnin kera. En voi pitää kovinkaan luotettavana sitä tietoa minkä saan ystävältäni. Hänhän saattaa olla tässä Bemer -bisneksessä mukana.
Bemer -laite ei myöskään ole niin vanha, että siitä olisi olemassa ei-tieteellistä traditiota. Esimerkiksi jotkut luonnosta löytyvät yrtit ovat kautta aikojen traditioiden kautta siirtyneet hoitokäytäntöihin ilman sen enempää tutkimuksia. Lähes poikkeuksetta pitkään käytössä olleet luonnon parantavat yrtit ovat sitten moderneissa tutkimuksissa osoittautuneet toimiviksi. Tästä asiasta enemmän seuraavissa osioissa.
Paras varmuus Bemer -laitteen käyttökelpoisuudesta saadaan kun tehdään seuraavanlainen haku käyttäen Clinical Queries -vaihtoehtoa (löytyy kohdasta More Resources): http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/clinical/?term=bemer[Text%20Word]. Nyt tulee näyttöön 5 tutkimusta, jotka minäkin helposti jaksan kahlata läpi. Osoittautuu, että yksi näistä hakutuloksista ei käsittele Bemer-terapiaa, joten urakka helpottuu vielä enemmän.
Näistä neljästä tutkimuksesta mielenkiintoisin lienee vuonna 2009 tehty RCT-tutkimus (satunnaiskontrolloitu tutkimus). Selviää, että se oli pilottitutkimus, joka osoitti pientä parannusta MS-potilaiden uupumuksessa kun käytettiin Bemer -laitetta kuuden viikon ajan. Tutkijat toivoivat lisätutkimuksia. Toinen kohtalaisen kiinnostava artikkeli on vuonna 2013 julkaistu katsaus Bemer -terapian käyttökelpoisuudesta. Valitettavasti julkaisusta ilmenee, että kyseessä on kyselytutkimus missä asiakkailta on kysytty onko Bemeristä ollut apua. Vastaus on tietenkin, että Bemeristä oli hyötyä. Olisikohan tutkimus julkaistu lainkaan, jos tulos olisi ollut huonompi?
Yritin tässä satunnaisen esimerkin avulla osoittaa, että huuhaaksi leimaamani Bemer-terapia, pysy huuhaana niin kauan kunnes löytyy vakuuttavaa kliinistä näyttöä sen puolesta, että Bemer toimii. Mieluusti tutkimus saisi ilmestyä laajasti lääkäreiden ja tutkijoiden käytössä olevassa julkaisusarjassa.
Valitettavasti joudun aiheuttamaan mielipahaa niille, jotka pitävät Bemer -laitteen käyttöä hyödyllisenä. Tämä perustuu siihen yksinkertaiseen seikkaan, että laitetta ei ole riittävästi tutkittu. Niele kiukkusi, ystävä hyvä! Heti kun laitteen käytöstä on runsaasti tutkittua tietoa, saatan muuttaa mielipidettäni Bemer -laitetta suosivampaan suuntaan.
Länsimaisen tieteellisen menetelmän malli voidaan tietenkin hyödyntää muillakin tavoin kuin PubMed -kyselyillä. Kaikki sellaiset tiedonlähteet (kirjat, yksittäiset tiedejulkaisut), jotka edistävät systemaattisen satunnaiskontrolloidun tiedon ja kriittisen tarkastelun tuomaa ymmärrystä tieteellisestä ilmiöstä, ovat hyödyksi.
Minulla on tapana lukea vertaisarvioituja tiedeartikkeleita. Näissä jutuissa tiedemies pistää itsensä likoon. Hän kertoo siitä havainnosta minkä hän on tehnyt ja toivoo, että hänen keräämänsä todistusaineistonsa riittää vakuuttamaan lukijakuntaa kokeilemaan menetelmää tai ilmiötä (mikäli mahdollista) ja mahdollisesti toistamaan saavutetut tulokset, jolloin saadaan toiselta taholta varmuus tiedon oikeellisuudesta.
Ongelmana näissä tutkimuksissa on se tutkimusharha, joka syntyy esimerkiksi rahoittajan taholta. Tätä harhaa on yritetty kaikin tavoin kitkeä pois, mutta edelleen pidän tätä suurena ongelmana erityisesti lääketutkimuksissa.
Eli, jaloimmissakin tutkimuspyrkimyksiissä piilee vaaroja. Todella tunnetut julkaisut pyrkivät nykyään varmistamaan kaikin tavoin, ettei vilppiä ja harhaa pääse syntymään. Roistomaista tulosten manipulointia on esiintynyt ja esiintyy todennäköisesti edelleen. Rahan kiilto silmissä tutkija painottaa epäterveellä tavalla edustamiansa näkökantoja asiassa. Sinun ja minun on lähes mahdotonta selvittää onko tehty vilppiä. Pitää luottaa tarkastusprosessin tehokkuuteen (tiedemiehet valvovat toinen toisiaan ja jakeluun päästetään vain aidosti tiedettä edistävä tieto).
Tuttu ilmiö on, että yksi tutkimus sanoo tätä ja toinen ihan toista. Mihin voi enää luottaa? Tutkimuksia voi tehdä niin monella eri tavalla ja asioita voi painottaa tiettyyn suuntaan. Erityisesti kannattaa olla varuillaan lukiessaan lehdistötiedotteita. Nämä tiedotteet on saattanut laatia yliopiston käyttämä mainostoimisto, koska tutkijan painottamat asiat saattavat olla liian teoreettisia ja tylsiä. Noukitaan yksittäisestä tieteellisestä havainnosta esille jokin ”myyvä” juttu.
Kaikista yllä mainituista puutteista huolimatta ei ole parempaa metodia kuin länsimaisen tieteen tarkastelu esimerkiksi käyttämällä työvälineenä PubMediä.
Jatkan tätä kirjoitustani joku toinen kerta. Kerron mitä muita tapoja on selvittää onko kyseessä huuhaa vai aito tieteellinen fakta. Mikä on tradition merkitys? Voiko asioista päätellä loogisesti oikein? Mikä on auktoriteetin asema tieteellisen tiedon välityksessä?
Siinä välissä saattaa tulla terveyssatiireja, ilmaiseksi jaossa olevia ja maksullisia terveysohjeita sekä sitä sun tätä terveystietoa.
Kiinnostaako sinua tällaiset asiat?
Turpaduunari (vanhoja kirjoituksia ; Ajankohtaisin tieto löytyy täältä: http://turpaduunari.fi/) 
Kyllähän tuo Roskatiede on melkoista huuhaata. Ja se kannattaa kaikkien tiedemiesten muistaa, että totuus muuttuu. Kopernikuksen aikakaudella ei PubMedissä ollut mainintaa, että Maa olisi pallo. Totuus paljastui myöhemmin muille kirkkouskovaisille. Tämä taustaksi sille, että Kepsis olisi antanut Huuhaa-palkinnon Kopernikukselle, syystä että pallonmuotoisuudesta ei ollut mainintaa PubMedissa.
TykkääTykkää
Tarkennuksena sen verran, että Maan pallonmuotoisuus tiedettiin jo antiikissa. Kopernikuksen tutkielman pääaiheena oli heliosentrisyys, jota sitäkin oli esitetty antiikissa. Paavi Paavali III hyväksyi Kopernikuksen esityksen, mutta suurin osa aikakauden oppineista, eli sen aikaisista tiedemiehistä eivät. Vertaisarvioinnin periaatteella tiede toimii nykyäänkin.
TykkääTykkää
Kiitos tarkennuksesta. Vertaisarvioitukin tiede muuntuu. Ihmettelen vaan, että miksi nämä totuudenpuhujat melkein teurastettiin elävältä, siinä vertaisarviointi ei toiminut oikein eikä oikein hyvin.
TykkääTykkää
Christer kirjoittaa verenpainelääkkeistä: ”Ongelma on tietenkin siinä, ettei ihmisen elinikää voi mitata etukäteen, joten hoidon tehoa ei siis myöskään voi mitata.”. Miten niin? Onhan tutkimuksissa seurattu kuolleisuutta ja nähty sen verenpainelääkityksellä laskevan:
diabeetikoilla: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24687000
yli 65-vuotiailla: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23813846
Ja tämä jatkuu tutkimusten jälkeenkin: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20975031
TykkääTykkää
Asiat kiinnostavat ja on tietenkin hienoa, että joku jaksaa tehdä tällaista hommaa. Minua henkilökohtaisesti kiinnostaa Bemer laitteen toiminta. Kuten monessa asiassa, edelläkävijöitä pidetään aina hieman ”tärähtäneinä”.
t. make
TykkääTykkää
Olisi mukava, jos joku tekisi joskus laskelmia säästöistä, siinä tapauksessa, kun ei käytä lääkkeitä, joita lääkäri määrää/on määrännyt.
Paljonko Kela (veronmaksajat) korvaa?
Minulle määrättin ensimmäiset kolesterolilääkkeet 16 vuotta sitten.
En ole piitannut asiasta.
Paljonko nämä lääkkeet olisivat tulleet maksamaan tänä aikana, jos olisin syönyt, kuten lääkärit ovat määränneet?
Ja paljonko se tekee rahassa, kun ½ miljoonaa suomalaista nauttii näitä lääkkeitä?
Aina uudelleen on vastaanotolla asia tullut esille ja uusi resepti on annettu käteen.
Määräyslistalla on ollut mm. Zocor, Lipobay ja Lipcut. Olen syönyt näitä lääkkeitä viikon ajan.
Lopetin mm. siksi, että sain reisilihasnipistystuntemuksia ja että sain joitakin varoittavia kannanottoja lehdistä.
Lääkäri tosin sanoi, että kyse on luulosairaudesta ja kehotti syömään näitä kolesterolilääkkeitä. Tuli tunne, että kuolen siihen paikkaan, jollen aloita kolesterolilääkitystä.
”Varmuuden vuoksi” en kuitenkaan syönyt.
Olenko näin pelannut ”varman päälle” vai mistä lienee kyse?
Mikä on ollut se rahasäästö, jonka olen aiheuttanut maallemme? Viittaan tällä siihen, että käsittääkseni Kela korvaa osan lääkehoidosta.
Ja eikös lääkesyöntiin kuulu säännöllinen kontrolli lääkärivastaanottoineen?
Eihän sekään ilmaista ole.
Vastaanotto vie lääkäriaikaa ja tunnetustihan tuntipalkat ovat kohtuullisen yläkantiin?
Maksammeko turhasta?
TykkääTykkää
Omilla aivoilla ajattelu ei ole kiellettyä.
Niin terveenä pysyminen on yhteiskunnalle suuri kysymys. Rahallisesti varmaankin suurimpia. Siintä voidaan säästää omia (yhteiskunnan) varoja paljon ottamalla käyttöön hyväksi koetetut menetelmät, vaikkei niitä tieteellisesti olisi tutkittukaan. Itselläni on hyvä esimerkki. Kipukoukku noin 500000 tuhannen Suomalaisen auttaja viikottain. Minua pyydettiin 8 vuotta sitten tekemään tieteellinen tutkimus Kipukoukusta, mutta ei minulla ollut varaa moisen rahoitukseen. Ehkä yhteiskunnan olisi aika auttaa terveyteen vaikuttavien laitteiden ja aineiden tieteellisen näytön aikaansaamista. Saattaisi säästää miljardeja meidän rahojamme. Paavo Leppänen
TykkääTykkää
Facebook-seinälläni on vilkasta kommentointia:
TykkääTykkää
Mielenkiintoista, mutta ei se toimi noin. Esimerkiksi Cochrane katsauksissa hylätään tyypillisesti yli 90 % veraisarvioiduista julkaisuista. Syinä ollut esimerkiksi metodologiset puutteet tai annos -vaste suhteen puute. Silti osa cochrane tuloksista on todennäköisesti vääriä. Olen työskennellyt monessa projektissa,jossa arvioidaan näytön vahvuutta. Kun syy seuraus suhteet ovat monimutkaisia, ei yksittäinen tutkija pysty PubMedin pohjalta arvioimaan tuloksia luotettavast. Kukaan ei hallitse asioita niin hyvin. Parempia on cochrane library ja kansainväliset raportit kuten WHOn raportit. PubMedin selailu yksinään ei tee hommasta kovin tieteellistä.
TykkääTykkää
Mielenkiintoinen kommentti, jota voin pitää ihan oikeana havaintona. Kiitos.
Itse asiassa tulen paneutumaan tuohon ongelmaan seuraavassa osiossani!
TykkääTykkää
Pelkkä PubMed ei ole koko totuus. Tutkimuksia tehdään, jos löytyy rahoitus. Ja kenen intresseihin rahoitus kuuluu. Lääkeyhtiöt julkaisevat vain pienen osan tutkimustuloksista. Siis suotuisat. Mobiilifirmojen rahoittamat tutkimukset usein kertovat, että kännykkä/wlan/tukiasema -säteily on vaaratonta. Riippumattomat tutkimukset useimmiten löytävät todisteita terveysriskeistä.
Syöpää mahdollisesti ehkäiseviä/parantavia luonnollisia hoitomuotoja ei saa tutkia, koska se heikentäisi yhtiöiden pisneksiä. Tässä esimerkki:
Kemian maisteri Tuomas Kaasalainen haluaisi tehdä väitöskirjan suurta suosiota kansan keskuudessa nauttivasta havupuu-uutejuomasta. Hanke on kuitenkin vastatuulessa.
Varttuneempien tieteentekijöiden kanssa keskustellessa on käynyt selväksi, että patavanhoilliset uskomukset istuvat tiukassa: ravinnolla ei yksinkertaisesti uskota olevan kummoisiakaan terveysvaikutuksia.
– Eräät suomalaiset tieteentekijät ovat varsinaisia meedioita, sillä he tietävät uutejuomaan perehtymättä, ettei sitä kannata tutkia, Kaasalainen tuskailee.
http://terveyshymy.fi/artikkelit/miksi-havupuu-uutejuomaa-ei-tutkita
TykkääTykkää
Joo onhan tuota tapahunut, muuta sen jälkeen kun se näytettiin toteen tupakkaoikeudenkäynneissa ja pidettiin kovana sakkoja nostavana tekijänä, siirryttiin hienovaraisempiin tekniikoihin. Niiden antamat vääristymät ovat pienempiä, ei käännä tulosta toisin päin.
Tosin toimii se toisin päinkin. Eräs ympäristöaktiivien ihailema tutkija sai tuloksia, joita muut eivät voineet toistaa samalla alueella. Oli muutakin, joka ihmetytti, mutta yliopisto ei uskalla käynnistää selvitystä peläten aktivistien käynnistävän mediakohun.
TykkääTykkää
Luulisi että esim Saksasta saisi rahoitusta/ tutkimusapua. Siellähän taidetaan käyttää enemmän näitä ns virallisen hoidon ulkopuolisia hoitoja.
TykkääTykkää
On erittäin tärkeää että tiedeyhteisössä on konsensuksen kyseenalaistavia henkilöitä.Kiitos siitä.
Vertaisarvioinnin pitäisi olla tae tutkimuksen jonkinasteisesta uskottavuudesta.Olisi kuitenkin joissain tapauksissa eduksi jos voitaisiin todeta vertaisarvioijien jääviys tai pahimmassa tapauksessa uskonnollinen tai poliittinen suuntautuneisuus, tai pahimmassa tapauksessa epärehellisyys ja klikkiytyminen.Nyt joillekin tulee mieleen miten moinen voisi vaikuttaa Tieteen piirissä?Tiedehän on puhdas ja ylevä…
Käytän varoittavana esimerkkinä ilmastotiedettä: Kun muutama johtavassa asemassa oleva ilmastotieteilijä keskenään tiesi tutkimustensa olevan huuhaata ja että he naureskelivat keskenään kuinka he vääristelivät tuloksia, koko tieteenalan mädättänyt virheellinen oppi mädätti ”alaspäin valuessaan” paitsi oman tieteenalansa, myös sitä sivuavia tieteenaloja maissa joissa ilmastoon liittyvien tutkimusten rahoitus oli muuttunut lähinnä itsestäänselvyydeksi, eli helpoksi rahoitusautomaatiksi.
On selvää että muillakin tieteenaloilla rahoitus ja/tai politiikka vaikuttaa uskottavuuteen, mutta vertaisarvioinnissa on pahimmillaan myös mitä ilmeisimmin kyse myös virheellisin perustein saavutetuista auktoriteettiasemista ja tiedeyhteisön paineesta.
Niin kauan kuin vertaisarvioinnissa voi käydä kuten ilmastotieteessä, vertaisarvioinnin todellisen hyödyn joutuu aina asettamaan oletusarvona vain eräänlaiseksi suositukseksi, jonka senkin joutuu tarkemmin tutkimaan.
Sen ei pitäisi olla niin.
THL:n lyhenteen vaihtoehtoinen tulkinta aiheutti muuten ääneen hymyilyä…
TykkääTykkää
Hei!
En ole saanut lukuisien lääkärikäyntien ja tutkimusten jälkeen diagnoosia, mutta olen itse kärsinyt yli 7kk repivästä nilkkakivusta ja ihon polttelusta, joka alkoi toukokuussa 2014 saamani antibioottikuurin aikana. Halusin liittyä ryhmään kertoakseni teille tästä, koska olen lyhyessä ajassa tutustunut pariin kymmeneen suomalaiseen, ketkä kärsivät samanlaisista haittavaikutuksista kuin minä samaa antibioottia otettuaan. Suurimmalla osalla vakavat haittavaikutukset jatkuvat edelleen kuukausien ja vuosien jälkeen kuurista. Kyse on fluorokinoloniantibiooteista, joita määrätään Suomessa yleisesti virtsatie- ja eturauhasvaivoihin. Yleisiä tuotenimiä ovat Ciproxin, Siprion, Avelox, Ciprofloxacin, Tarivid, Tavanic.
Facebookiin ja nettiin on perustettu ulkomailla kymmeniä vertaistukisivustoja ihmisille, jotka samalla tavoin kärsivät epämääräisistä kivuista näitä antibiootteja otettuaan. Sivuvaikutukset ovat alkaneet kuurin aikana tai viikkoja, jopa kuukausia myöhemmin. Pahimmassa tapauksessa kyseinen lääke on aiheuttanut monelle ihmisille liikuntakyvyn menetyksen. Ilmiölle on annettu jopa nimi ”fluoroquinolone toxicity syndrome”. Lääkärit eivät tunnista/tunnusta ongelmaa ja pitävät kyseisiä antibiootteja turvallisina ja hyvin siedettyinä.
Suomalaisten kokemuksia fluorokinoloniantibiooteista:
Click to access Potilaslehti_2_10.pdf
http://vapaudu.fi/tietoa-meista/kokemuksia/
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/209225/Miten+ajan+tasalla+ja+tehokasta++laakkeiden+turvallisuusseuranta+onkaan
Ulkomaisia lehtiartikkeleita fluorokinoloniantibioottien vaaroista:
http://well.blogs.nytimes.com/2012/09/10/popular-antibiotics-may-carry-serious-side-effects/?_php=true&_type=blogs&_r=0
http://www.theecologist.org/News/news_analysis/897407/popular_antibiotic_ciprofloxacin_linked_to_uk_deaths.html
Ulkomaisten kokemuksia fluorokinoloniantibiooteista:
http://www.survivingcipro.com/
http://fqwallofpain.com/
http://www.ciproispoison.com/
http://www.myquinstory.info/
http://floxiehope.com/
http://www.saferpills.org/
Fluorokinoloniantibioottien haittavaikutuksista kertova dokumenttielokuva Certain Adverse Effects:
USA:n lääkeviranomainen vaatinut pakollisiksi ”black box” varoitukset lääkepakkauksiin:
http://www.fda.gov/drugs/drugsafety/ucm365050.htm
http://www.fda.gov/drugs/drugsafety/postmarketdrugsafetyinformationforpatientsandproviders/ucm126085.htm
TykkääTykkää
Varoitus, seuraa maallikon, potilaan puheenvuoro!
Ongelmana näyttää olevan usein se, että potilaat oireineen ovat aikaansa eli tutkimusta edellä ja siksi, vaikka kuinka monesti voidaan osoittaa, että jokin asia tai sen puute aiheuttaa jotakin, sitä ei tieteessä, eikä muutenkaan aina, uskota ennen kuin se on todistettu ja ymmärretty mistä se johtuu.
Lisäksi on sitten sekin seikka, että vaikka tiedetään jokin seikka vaikka lääkkeistä, jonkin taloudellisen tai muun intressin takia se kielletään potilaan vahingoksi, kuten monissa lääkehaitoissa vaikuttaisi olevan vai miksi sitten aina ei kokemus ja tutkimus kulje käsi kädessä?
Vai luetaanko yksittäiset seuraukset sattumiksi, joilla ei ole mitään merkitystä? Pitää olla satoja, tuhansia ennen kuin ne ovat totta? Vaikka ovatkin totta. Määritelmät ovat aika mielenkiintoisia.
Voihan se olla ”tietämättömyyttäkin”, vai voiko, kun puhutaan yliopistotason koulutuksen saaneista lääkäreistä? Esimerkkinä fluorokinolooniantibiootit, joista tiedetään niiden vakavat neurologiset ym. haitat (lukee lääkkeen tiedoissakin ja googlettamalla fluoroquinoles google löytää 589 000 tulosta), mutta joita surutta määrätään tutkimatta potilaan kokonaisuutta mikä lääke sopisi parhaiten ja/tai vaikka ensisijainen hoito voi olla Käypä hoitosuosituksissakin jokin muu lääke.
Pelottavinta on, kun lääkäri toteaa, että tule yksityisvastaanotolleni, voin määrätä eri lailla hoitoa, kuin julkisella vastaanotollani.
Lääkeyritykset tehtailevat uusia diagnoosejakin vanhoille lääkkeille, joiden kehitykseen on satsattu miljoonia, mutta jotka aikanaan vapautuvat patentista ja eivät enää tuota yritykselle miljoonia voittoina, joten pitäähän sitä sitten keksiä uusia kohteita ja niiden tueksi uusia ”tieteellisiä tutkimuksia”? Lääkebisnes ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan bisnestä. Yksi lääke-esimerkeistä on epilepsialääke Lyrica http://yle.fi/…/01/17/ihmelaakkeen-vaietut-vaikutukset.
Joten jotenkin eivät nuo tieteelliset tutkimuksetkaan aina vakuuta, tosin minähän olenkin maallikko, jota vain sattuu kiinnostamaan ja jolla on jotain ”kokemusta”. No varmaan riippunee kuka on tutkimuksen tilannut, miksi ja kuka on maksaja, kytkökset taustalla jne. millaisen tuloksen saamme, niinkö se menee?
Koetapa siinä sitten tavallisena tallaajana miettiä ketä uskoisi! Jotenkin olen itselleni sopivia sivuja, sopivasti uskottavia jostain syystä, löytänyt ja Christerin blogi on yksi seuraamistani. Toki rehellisyyden nimissä, en aina ole samaa mieltä ja yleensä etsin lisää tietoa kiinnostavan tai itseäni koskettavan aiheen ympäriltä.
Aina, kun ihminen uskaltaa esiintyä omalla nimellään, uskottavuus lisääntyy. Harmillista, jos rehellisyydestä rangaistaan kostamalla ”mä en leiki enää sun kaa samalla hiekkalaatikolla” ja potkut tulee tai keikkaa ei pukkaa. Sellainen kertoo jostain muusta kuin ammattitaidosta tai ammattietiikasta, eikä edistä minkään asian kehitystä ja voi olla suorastaan kehityksen jarruna.
Olen minäkin lukenut sitä roskatiedesivustoa, nimensä veroinenhan se on, roskatiede. En suo sille toista lukukertaa. Potilaana ja asiakkaana (kuten suurin osa meistä on ainakin jossain vaiheessa elämää) vaadin ammattilaisilta ryhtiä ja hiekkalaatikkoleikkien lopettamista! Avoimuus ja rehellisyys on asia, jota sopisi arvostaa ihan kaikkialla, joten senpä takia itse boikotoin noita mehiläisiä sun muita, jotka eivät pelaa reilusti.
TykkääTykkää
Hei,
Aasiassa ja länsimaissa tietellistä tutkimusta tehneenä haluaisin kertoa että Koreassa törmäsin tieteelliseen lähestymistapaan jossa keksitään idea ja yritetään kokeellisesti todistaa se. Länsimaissa olemme puolestaan painottaneet tapaa puolueettomasti todentaa koetuloksia.
Sinällään oma länsimainen tieteemme sanoo ettei havaitsija koskaan voi olla vaikuttamatta havaittavaan ja uusimmat kvanttimekaniikan löydökset kertovatkin että juuri koetulosten toistettavuus on heikentynyt.
Mielestäni ei kumpikaan lähestymistapa ole väärä tai parempi mutta tavallaan tietysti tässä valossa ainoa oikea tiede on ”huuhaa” ? Sinällään lääketieteeseen en ota kantaa senhän tiedetään olevan, varmasti juuri ”tieteellisesti mitattuna” kaikkein vääristynein ala.
TykkääTykkää
Asiallinen kirjoitus pääosin, ehkä hieman häiritsee opettajamainen ja hieman ylimielisen kaikkitietävä tyyli.
Sundqvist tuntuu olevan harmissaan kun on saanut lunta tupaan aikaisemmista kirjoituksistaan. Uteliaisuuttani luin jonkun vanhan kirjoituksen enkä kyllä ihmettele. Niissä oli useassa klassiset huuhaa-kirjoitusten ongelmat: salaliitot, pahat viranomaiset, teollisuus, kolesterolihuijausväitteet, lahjotut lääkärit, pahat ravintotutkijat ja ilman tieteellisyyden häivää oli kumottu Pohjois-Karjala-hankkeen vaikutus ja sanottu hyötyjen johtuvan karppauksesta… Jos tämä oli tarkoitus olla huumoria, se ei varmaan avaudu useimmille.
Jos kirjoitukset olisivat olleet samantyylisiä tämän uusimman kanssa, olisi lunta tullut varmaan vähemmän?
TykkääTykkää
Henkilökohtaisesti näen positiivisena sen että Juhanin tasoiset henkilöt tulevat mukaan kommentoimaan ja myös tarpeen tullen oikomaan välillä aikalailla ”rönsyileviä näkemyksiä”. Toki ”prosessissa” tulee varmaankin palutetta myös Juhanin edustaman linjan suuntaan. Kaikenkaikkiaan erinomainen asia, mielestäni.
TykkääTykkää
Juhani Knuuti kirjoitti
Sundqvist tuntuu olevan harmissaan kun on saanut lunta tupaan aikaisemmista kirjoituksistaan. Uteliaisuuttani luin jonkun vanhan kirjoituksen enkä kyllä ihmettele. Niissä oli useassa klassiset huuhaa-kirjoitusten ongelmat: salaliitot, pahat viranomaiset, teollisuus, kolesterolihuijausväitteet, lahjotut lääkärit, pahat ravintotutkijat ja ilman tieteellisyyden häivää oli kumottu Pohjois-Karjala-hankkeen vaikutus ja sanottu hyötyjen johtuvan karppauksesta…
……………………………………………………………………………..
Alla Juhani Knuutille hyvää lukemista koskien ”näyttöön perustuvaa lääketiedettä”, johon perustuvat myös meillä käytettävät Käypähoito-suositukset….
”Kun kerron lääketieteen ulkopuolella oleville ystävilleni, että monet lääketieteellisissä julkaisuissa julkaistut tutkimukset ovat harhaanjohtavia menetelmien heikkouksien vuoksi, he ovat oikeutetusti kauhuissaan. Suuria rahamääriä käytetään vuosittain tutkimukseen, joka on vakavasti puutteellista johtuen väärin tehdyistä tutkimussuunnitelmista, epäedustavista otoksista, liian pienistä otoksista, vääristä menetelmistä”
”Mitä meidän pitäisi ajatella tutkijoista, jotka käyttävät väärää tekniikkaa (joko tahallaan tai tietämättömyyttään), käyttävät oikeaa tekniikkaa väärällä tavalla, tulkitsevat tuloksiaan väärin, raportoivat tuloksiaan valikoiden, siteeraavat kirjallisuutta valikoiden, ja tekevät perusteettomia päätelmiä? Meidän pitäisi olla kauhuissamme. Kuitenkin lääketieteen tutkimuksia on paljon, niin yleis- kuin erikoisalojen lehdissä, joissa osoitetaan että kaikki edellä mainitut ilmiöt ovat tavallisia. Tämä on skandaali”
https://hypotyreoosi.wordpress.com/2014/11/22/nayttoon-perustuva-laaketiede-evidence-based-medicine/
TykkääTykkää
Tuosta linkistä löytyy lisää havupuu-uuttesta. Juttu on yli kolmenkymmenen vuoden takaa.
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kansanradio_45033.html#media=45041
TykkääTykkää
Niin walmasein enemmän olisin huolissani uutisoijista,vau miltä kuulostaa.
Uuden ruotsalaistutkumuksen mukaan maitotuotteet ovat vaarallisia, ja kliksuja tulee.
Joku toinen ehkä muistaa mainita runsaan maidon juonnin tai naiset tai… voi aiheuttaa.
TykkääTykkää
Alla Juhani Knuutille hyvää lukemista koskien ”näyttöön perustuvaa lääketiedettä”, johon perustuvat myös meillä käytettävät Käypähoito-suositukset….
…………………………………………………………………………….
Knuutti taisi mennä täysin mykäksi luettuaan ylläolevan linkin kirjoituksen? Siellä kirjoitti sama mies,joka on tämänkin jutun takana…
Uusi Suomi kirjoitti:
Raju väite rasvasta: ”Hallitsematon, globaali ihmiskoe” käynnissä
Tohtori Richard Smith kritisoi rasvan korvaamista hiilihydraateilla ja sokerilla, minkä seurauksena hiilihydraattien osuus ravinnosta on kasvanut.
Tohtori Richard Smith väittää British Medical Journaliin kirjoittamassaan artikkelissa, että ruokapolitiikka monessa maassa on perustunut hataraan tietoon ja pitkän aikavälin seuraukset voivat olla karmeita
Smith on käynyt artikkeliaan varten läpi viime vuosien keskeisimpiä ravintoon ja terveyteen liittyviä tutkimuksia ja suosituimpia aiheesta kirjoitettuja kirjoja.
Smith kritisoi erityisesti sitä, että ravintokeskustelussa ja -politiikassa on pyritty vähentämään rasvan, erityisesti tyydyttyneen rasvan käyttöä.
– Onnistunut yritys vähentää rasvan osuutta amerikkalaisten ja muiden ihmisten ruokavaliosta on ollut globaali, hallitsematon koe, joka kokeiden tavoin on hyvin voinut johtaa huonoihin lopputuloksiin, Smith kirjoittaa.
Hän toteaa, myös, että tämä ”rasvakoe” on saanut jatkoa. Smithin mukaan esimerkiksi voin korvaaminen transrasvoilla on ollut huono valinta. Kun transrasvat kiellettiin, ruokateollisuuden piti keskiä uusi keino: vaihtoesteröinti. Smithin mukaan myös se on hallitsematon koe ihmisten terveydellä.
Smith käsittelee artikkelissaan myös rasvan korvaamista hiilihydraateilla ja sokerilla, minkä seurauksena hiilihydraattien osuus ravinnosta on kasvanut. Smith toteaa, että yhä useammat tutkijat ovat alkaneet uskoa ylipainon ja siihen liittyvien sairauksien kasvun johtuvan hiilihydraattien hormonaalisista vaikutuksista.
Smith vaatii järeämpiä tutkimusperusteita ruokapolitiikan taustalle.
Knuutille tiedoksi, että Richard Smith ei ole mikään huuhaa-tyyppi, vaan mies tieteen huipulta: http://en.wikipedia.org/wiki/Richard_Smith_(editor)
TykkääTykkää
Fiksua kommentointia.
Länsimaisen tiedeajattelun ongelmana tässä kontekstissa tuppaa olemaan se, että se vastaa menneeseen niillä käsitysmalleilla, joita meillä tässä hetkessä on. Liian monet tutkimukset ovat korrelatiivisia, eivät kausaalisia. Usein myös hyvin suppeaksi rajattuina.
Pidän enemmän ihmisistä, jotka voivat muodostaa kokonaiskäsityksiä käyttäen monitieteellistä lähetystymistapaa. Sellaisia on vain kovin vähän, koska koulutus ja tutkimus on fragmentoitunut pieniin osiin, jolloin kokonaisuuksien hahmottaminen voi olla lähes mahdotonta.
Hyvä esimerkki on verenpaineen nousu: onko järkevää syödä verenpainelääkkeitä, jos ns. root cause on stressi (kuten se hyvin monesti on)? Ruokavaliolla on merkityksenä, mutta sitä ennen pitää tajuta alkusyyt. Tämä tieto jos jalkautetaan käytäntöön, tuleeko hoitaa stressiä vai alentaa keinotekoisesti verenpainetta?
Leimaamme liian usein fiksujen ihmisten kokonaisvaltaiset näkemykset ”pseudotieteeksi” sillä perusteella, ettei asiaa ole tutkittu. Hyvä esimerkki on vaikkapa akupunktio. Ennen se oli totaalista pseudotiedettä, nyt sen teho voidaan jopa tutkimuksin todistaa. Mikäli otetaan aikajana, jossa 20-vuotta sitten joku väitti akupunktion toimivan, leimattiin hänet tiedeyhteisön konsensuksen puutteessa ”pseudotieteilijäksi”, tai ”kylähulluksi”, niin mitä hän on tässä päivässä? Samalla logiikalla voisi kysyä sitä, onko esimerkiksi parjattu Antti Heikkilä ollut väitteissään oikeassa vai eikö ole? Onko hän ollut edelläkävijä, ”näkijä”, vai pelkästään ihmisten rahoja kahmiva höpöhöpö-kirjailija? Entä ne biokemistit, jotka väittivät ajat sitten sokerin olevan ihmiselle haitallista? Miksi tiedeyhteisön konsensus joistain asioista näyttää riippuvan siitä, mitä yritykset tahtovat konsensuksen olevan? Esimerkkinä WHO:n sokerisuositukset olisi voitu julkaista jo vuosia sitten, mutta USA:n vastustuksella (lue: lobbareiden vuoksi) näin ei toimittu. Samalla tavoin USA:ssa lääkekannabista myyvät apteekit ovat monessa osavaltiossa sallittu, mutta liittovaltion tasolla kielletty, koska lääkekannabis vähentäisi lääkefirmojen tulosta, vähentäisi poliisien ja sariaanhoidon tarvetta jne.
Pubmedin, ClinicalTrialsin jne lisäksi kannattaa joskus kaivella myös Scholaria. Eli scholar.google.com … sieltä voi löytyä jotain mielenkiintoista päätä selvittämään.
TykkääTykkää
Mielenkiintoinen meta-analyysi.
Mitkä on vaikutusmekanismit joilla mahdollinen verenpaineen lasku tapahtuu? Tämä mukana osaltaan Välimeren ruokavalion todetuissa hyödyissä?
”Effect of Garlic on Blood Pressure: A Meta-Analysis.
Pooled analysis showed that garlic intake caused a 3.75-mm Hg reduction (95% confidence interval [CI], -5.04 to -2.45, I2 =30.7%; P<.001) in systolic BP and a 3.39-mm Hg reduction (95% CI, -4.14 to -2.65, I2 =67%; P<.001) in diastolic BP compared with controls. Meta-analysis of subgroups showed a significant reduction in systolic BP in hypertensive (-4.4 mm Hg; 95% CI, -7.37 to -1.42, I2 =0.0%; P=.004) but not normotensive patients. No significant reduction in diastolic BP was seen. After sensitivity analysis, heterogeneity disappeared and significant diastolic BP reduction (-2.68 mm Hg, 95% CI, -4.93 to -0.42, I2 =0.0%; P=.020) was shown in hypertensive patients.
This meta-analysis suggests that garlic supplements are superior to controls (placebo in most trails) in reducing BP, especially in hypertensive patients."
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25557383?dopt=Abstract
TykkääTykkää
Verenpaineen laskun lisäksi valkosipuli hoitelee miehen lisääntymiselimen verenkiertoa ja voipi olla immuunipuolustuksellekin hyväksi. Eli mikäli verenpaineen nousu ei johdu stressistä (oli se sitten psyykkistä tai fyysistä), niin olisiko fiksumpaa ohjata syömään valkosipulia kuin lääkkeitä, joilla on tunnetusti monenlaisia pahempia sivuvaikutuksia kuin valkosipulin syömisellä on?
Moni muuten ihmettelee miksi pitäisi pyrkiä matalaan verenpainetasoon, sillä korkea verenpaine veisi verta paremmin kudoksiin. Ongelma liittyy siihen, että sydänlihas on kuin hauis ja jos se joutuu koville, sydänlihas kasvaa ja se vie kammioilta tilaa pumpata verta. Usein johtaa myös sydämen laajenemiseen.
TykkääTykkää
Lisää indikaatioita ravinnon ja verenpaineen suhteen. Ja mukava kun on oletus mekanismistakin vaikutuksen takana.
”Over an eight-week period, 48 postmenopausal women with pre- and stage-1 hypertension were randomly assigned to receive either 22 grams of freeze-dried blueberry powder — the equivalent to one cup of fresh blueberries — or 22 grams of a placebo powder. Participants, meanwhile, continued their normal diet and exercise routines.
At the beginning of the study, the team took participants’ blood pressure and measured their arterial stiffness and select blood biomarkers.
At the end of the eight weeks, participants receiving the blueberry powder on average had a 7 mmHg (5.1 percent) decrease in systolic blood pressure, which is the top number in the blood pressure reading that measures the pressure in the arteries when the heart beats. They also saw a 5 mmHg (6.3 percent) reduction in diastolic blood pressure, or the bottom number measuring the pressure in the arteries between heartbeats.
Additionally, participants in the blueberry-treated group had an average reduction of 97 cm/second (6.5 percent) in arterial stiffness.
They also found that nitric oxide, a blood biomarker known to be involved in the widening of blood vessels, increased by 68.5 percent. That is important, Johnson said, because arterial stiffness and the narrowing of blood vessels are both a part of hypertension. This rise in nitric oxide helps explain the reductions in blood pressure.”
http://www.sciencedaily.com/releases/2015/01/150108113525.htm
TykkääTykkää
jaahas, mustikassa on luonnon omaa nitroa, niin ja ilmeisesti verenpaineen alentaminen on edullista.
TykkääTykkää
Oletan ettei mustikassa typpioksidia ole vaan myönteinen vaikutus tapahtuu versuonissa typpioksisyntaasin (NOS) ja endoteliaalisen NOS (eNOS) ”kautta”
”Typpioksidin merkitys verenkierron
patofysiologiassa”
Click to access a_pesonen.pdf
TykkääTykkää
Kriittisyys vanhanaikaisia rasvakammoisia ja turhan hiilihydraattipainotteisia ravitsemusohjeita kohtaan leviää. Tältä näytti suuren norjalaisen sanomalehden etusivu eilen.
”Valtion ravitsemusohjeet sairastuttavat kansan”
http://www.dagbladet.no/2015/01/05/kultur/meninger/kronikk/debatt/kostrad/37003240/
Huuhaata vai mitä?
TykkääTykkää
”Statens kostråd gör folk sjuka”
(Valtion ravitsemusohjeet sairastuttavat kansan)
http://www.kostdoktorn.se/statens-kostrad-gor-folk-sjuka
Tieto leviää nyt myös Ruotsissa. Koska Suomessa herätään?
TykkääTykkää
Christer kirjoitti: ”Robert Youngin pH-fantasioille nauran välillä makeasti ja ihmettelen miten joku voi nähdä jotain tolkkua kuivuneissa veripisaroissa.”
Tämä ”pH fantasia” näyttääkin olevan erittäin mielenkiintoinen aihe. Näyttää että minulla on hyvin erilainen näkemys asiasta verrattuna ”kolmen itäisen maan viisaan miehen” näkemykseen (Christer, Juhani ja Reijo)
Tämä aihe vaatisi varmaankin ihan oman ”taistelukenttänsä”.
Laitan muutaman porkkanan ajatusten herättämiseksi.
”The effect of supplementation with alkaline potassium salts on bone metabolism: a meta-analysis.
CONCLUSIONS:
This meta-analysis confirms that supplementation with alkaline potassium salts leads to significant reduction in renal calcium excretion and acid excretion, compatible with the concept of increased buffering of hydrogen ions by raised circulating bicarbonate. The observed reduction in bone resorption indicates a potential benefit to bone health.”
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25572045
”Acid–base regulation of bone metabolism
A fundamental problem faced by all multicellular organisms is the buffering and
elimination of the acid produced as a result of metabolism. The most basic function of the
vasculature is to deliver nutrients and O2 to cells and to remove waste products, including
H+ and CO2 which, in land vertebrates, are excreted via urine and expired air, respectively.
The skeletons of land vertebrates contain a massive reserve of base, which is ultimately
available as a “failsafe” mechanism to buffer H+ if the kidneys and lungs are unable to
maintain acid–base balance within narrow limits. Systemic or local acidosis can result from
many causes and there is longstanding evidence of the association of acidosis with bone
loss. This review will focus on advances in our understanding of the responses of bone cells
to extracellular pH changes, with consideration of the potential role of the vasculature in
regulating osteoclast and osteoblast function”
Click to access International%20Congress%20Series%201297,%20255-267%20%282007%29.pdf
”Vascular Calcification
Pathobiology of a Multifaceted Disease
Most individuals aged >60 years have progressively enlarging deposits of calcium mineral in their major arteries.1 This vascular calcification reduces aortic and arterial elastance, which impairs cardiovascular hemodynamics, resulting in substantial morbidity and mortality2–4 in the form of hypertension, aortic stenosis, cardiac hypertrophy, myocardial and lower-limb ischemia, congestive heart failure, and compromised structural integrity.5–7 The severity and extent of mineralization reflect atherosclerotic plaque burden8 and strongly and independently predict cardiovascular morbidity and mortality.9″http://circ.ahajournals.org/content/117/22/2938.full
TykkääTykkää
Ei onnistu pelkälla valistuksella eikä yksilöä syyllistämällä. Aika on sen jo näyttänyt.
Nyt pitää katsoa koko systeemiä kokonaisuutena.
http://medicalxpress.com/news/2015-01-lifestyle-diseases-mn-prematurely.html
TykkääTykkää
Tällainen pieni lisä, mielenkiintoista olisi nähdä miten verisuonten kalkkeutuminen korreloi AMD.n kanssa. Ja miksi sitä kalkki kertyy suoniin luiden samalla menettäessä kalkkia…Pitääpä pitää silmä tarkkana asian suhteen.
”New research from scientists at the University of Maryland School of Medicine (UM SOM) has found that tiny lumps of calcium phosphate may be an important triggering factor for age-related macular degeneration (AMD), a degenerative eye disease that can cause severe vision loss and blindness. This is the first time these mineral deposits have been implicated in the disease, which affects more than 10 million Americans. The article appeared in the latest issue of the Proceedings of the National Academy of Sciences.”
http://medicalxpress.com/news/2015-01-common-degenerative-eye-disease-triggered.html
TykkääTykkää
”Tiededokumentti: Toiset aivomme
Tutkijat ovat havainneet, että suolistossamme sijaitsee toinen aivokeskus. Sen toiminta säätelee mm. persoonallisuuttamme, ja Parkinsonin taudin kaltaiset aivosairaudet voivat johtua suoliston neuronien rappeutumisesta.”
http://areena.yle.fi/tv/2152568
TykkääTykkää
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22314716 Bemer-tutkimus 2 vuotta
TykkääTykkää