Chili – tulinen troppi

Gummerus lähetti mainion kirjan arvioitavaksi: Chilikirja. Kirjan ovat taidokkaalla tavalla tehneet Jukka Kilpinen, Tommi Hietavuo ja Teija Aaltonen. Kirja kertoo mukaansatempaavalla tyylillä mm. chilin historiasta, chilin jalostustyöstä, chilin käytöstä ruoanvalmistuksessa, chilin kasvatuksesta ja chilin terveysvaikutuksista. Jälkimmäisestä aihealueesta kiinnostuin kovasti. Mitä sinä pidät chilistä? Oletko alan harrastaja?

Ihminen on käyttänyt chiliä jo tuhansien vuosien ajan. Alkukodistaan Etelä-Amerikasta tämä tulinen hedelmä on matkannut ihmisten seuralaisena muillekin mantereille.

Chili ei ole pelkästään mauste, vaan se on kokonainen elämäntapa. Sen huomaa siitä innostuksesta mikä sanoin ja kuvin kumpuaa kirjan lehdiltä.

Keskityn tässä arviossa kirjan tarjoamaan näkökulmaan chilin terveysvaikutuksista.

Chilin terveysvaikutukset on tunnettu monissa ikivanhoissa kulttuureissa. Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan tieto on vasta nyt rantautumassa toden teolla. Terveysvaikutukset tulevat chilin ystävälle ikään kuin mukavana lisänä.

Chilin polttavan tunteen aiheuttaa kapsaisiini. Se vaikuttaa sekä sisäisesti että ulkoisesti. Vaikutusmekanismina näyttäisi olevan kapsaisiinin kyky sitoutua niihin reseptoreihin, jotka välittävät hermoimpulsseja keskushermostoon. Kun hermopäätteitä altistetaan kapsaisiinille, hermovälittäjäaineet kuluvat loppuun ja kipu väistyy.

Kapsaisiinin kipua poistava vaikutus on vain tilapäinen. Kun kapsaisiinin käyttö lopetetaan, hermosolujen toiminta palautuu ennalleen.

Sopivasti annosteltuna kapsaisiini estää kipusignaaleja. Suurina annoksina kapsaisiini vaurioittaa hermosoluja. Käteviksi ovat muodostuneet kapsaisiinia siältävät geelit, voiteet ja linimentit. Niitä käytetään monenlaisiin pikkuvaivoihin ja -vammoihin.

Tutkimuksissa on todettu, että kapsaisiinilla voidaan lieventää neuropaattista kipua. On myös näyttöä siitä, että vyöruusun ja diabeteksen aiheuttamia kiputiloja voidaan tällä aineella lievittää. Kapsaisiinivoidetta on vaihtelevalla menestyksellä kokeiltu myös fibromyalgiaan. Sarjoittaisen päänsäryn estolääkkeenä kapsaisiinia annostellaan suoraan nenään.

Erittäin runsaasti vitamiineja ja antioksidantteja sisältävä chili yhdistyy syövän, sydän- ja verisuonitautien sekä aivohalvauksen riskien pienenemiseen. Kannattaa olla varovainen annostuksessa, sillä hyvin suurten chiliannosten on todettu johtaneen jopa sydänkohtaukseen ja verenpaineen nousuun. Sen sijaan pieninä annoksina chili laajentaa verisuonia ja edistää näin sydänterveyttä. Kirjassa olisi ollut tilaa mainita chilin erinomaisesta hiven- ja kivennäisainesisällöstä. Chilin sisältämä kalium, rauta, magnesium ja mangaani on ilmeisesti syynä chilin sydänystävällisiin ominaisuuksiin.

Chilin teho syövän torjunnassa vaatii lisätutkimuksia. On hyvä ettei kirjassa lähdetä liiaksi revittelemään syöpähoidoilla. Maailman terveysjärjestö WHO on todennut, että syöpää esiintyy huomattavasti vähemmän niissä maissa, joissa syödään paljon chiliä. Tässä voi olla kyse mausteisen ruoan yhteisvaikutuksesta.

Chili on antibakteerinen ja suojaa tehokkaasti monia bakteereja vastaan. Tästä tarvitaan lisätutkimuksia.

Chili tehostaa aineenvaihdunta ja edistää ruoansulatusta. Tällä tavoin chili voi olla avuksi painonhallinnassa. Chili vähentää ruokahalua ja lisää rasvojen hapettumista. Alustavaa näyttöä on chilin kyvystä heikentää aterianjälkeistä insuliiniarvojen kohoamista, mikä saattaa olla mieluista diabeetikolle.

Chilin yhteyttä masennuksen lievenemiseen tutkitaan, sillä tunnettua on, että chiliruokien syöminen aiheuttaa mielihyvän tunteita. Endorfiineja suorastaan tulvahtaa elimistöön chilin myötä. Chiliä voidaankin pitää luonnon omana piristeenä.

Turpaduunari suosittelee lämpimästi Chili-kirjaa!