Välinpitämättömyys

Suomalaiset ovat välinpitämättömiä. Se ilmenee esimerkiksi seuraavalla tavalla: ”Kirjoita Facebookiin 30 km pyöräretkestäsi aurinkoisella kelillä herkullisten eväiden kera. Saat tykkääjiä 40 ja kommentteja 7 kpl. Kirjoita glyfosaatin myrkyllisyydestä ja sen esiintymisestä äidinmaidossa tai TTIP-sopimuksen vaikutuksista. Saat ehkä yhden kommentin, eikä yhtään tykkäystä.” Suomalaisten heikko itsetunto ei riitä ottamaan kantaa asioihin, jotka vakavasti vaikuttavat meihin: terveyteen,... Continue Reading →

Terveellinen ruoka

Turpaduunarin käsitys terveellisestä ruoasta selviää tästä varsin pitkästä kirjoituksesta. Jos et jaksa koko tekstiä kahlata läpi, tässä sinulle yhteenveto: Ravitsemussuosituksia parjataan paljon, osittain ihan syystä, osittain turhaan. Se mitä voidaan aidosti parjata on suositusten kehno käyttöarvo henkilökohtaisessa ravintoneuvonnassa. Tuttu ja turvallinen suomalainen ruoka pitää pintansa! Hyvää, terveyttä edistävää ruokavaliota on mahdollista toteuttaa kotimaisin raaka-ainein. Perinteiset suomalaiset ruoat ovat uudelleen... Continue Reading →

Mitä vattua sä oikein meinaat?

Useamman lapsen äitinä olen vasta viime vuosina tajunnut kuinka epämääräistä oman sukupolveni ja minua vanhempien suhtautuminen ruokaan oikein on. Kun lapseni hölmistyneenä peliohjain kädessä kysyy ”mitä vattua sä oikein meinaat” saadessaan kehoituksen kipaista kauppaan, niin ehkä kyseessä onkin tiedostavan kuluttajan herääminen. Eihän kauppalista ”vattuja ja kermaa” ole kovin analyyttinen. Erilaisia vattulajikkeita on sentään kymmeniä. Haluaisinko... Continue Reading →

Huippu-urheilija tarvitsee henkistä ravintoa

Tämä kirjoitus jalostui ja tarkentui yleisurheilun vuosittaisten lajikarnevaalien lähestyessä. Totuttuun tapaan olen taas kilpakävelijöiden ja moniottelijoiden käytettävissä Kauhavalla 25.-28.6.2015. Minulla on siellä luennot fyysisestä ja henkisestä ravinnosta urheilijoille sekä järjestäjien kanssa ideoimani ravintoklinikat. Luennoin mielelläni urheiluväelle. Siinä syntyy aina jotain uutta. Tällaista tekstiä syntyi valmistellesaani tämänvuotisia luentojani. Lue, ihmettele, täydennä, kommentoi, tilaa paikalle!   Huipputuloksiin... Continue Reading →

Fani vai häirikkö?

Niin kauan kuin on ollut musiikkia ja artisteja, laulajia ja bändejä, on ollut olemassa ihailijoita, faneja, hurmoksen kourissa pyöriviä komistuksia ja kaunottaria. Mutta ilmiön toinen puoli on yli-innokkaat fanit, jotka palvovat kohdettaan suurella intohimolla ja rakkaudella. Se aluksi tuntuu artistista mukavalta, mutta jossain vaiheessa raja hämärtyy, ja sitten puhutaankin jo häiriköstä. Fanit ovat tärkeitä artisteille.... Continue Reading →

Ikäihmisten ravitsemus

Turpaduunaria haastateltiin äskettäin Patina -lehdessä. Koko juttu on luettavissa uusimmassa Patina -lehden numerossa: http://www.e-julkaisu.fi/senioriliitto/patina/2015/03/ Tässä joitakin lehdessä olleita ajatuksiani ja muuta mukavaa. Ikäihmisten ruokavalio on monipuolinen Unohda turhat varoittelut! Liian suolan, rasvan ja mausteiden vaaroista on varoiteltu pitkään – ja iäkkäät ovat tunnollisesti kaventaneet ruokavaliotaan. Turhaan. – Ihminen tarvitsee sopivan määrän suolaa ja rasvaa, ja mausteissa on monia... Continue Reading →

Mistä on maitotuotteet tehty…

karrageenista, kuumakäsittelystä, homogenoinnista? Asiallista keskustelua maidosta on yritetty nostattaa jo vuosia, ja käteen on jäänyt lähinnä työttömiä. Toukokuussa personal trainer Tomi Kokko yritti sanoa televisiossa jotain rasvattoman maidon haittavaikutuksista, mutta kokonaisuutena ohjelma meni melkoiseksi kohkaamiseksi. Itse olen kuullut ja nähnyt, että Turpaduunari Christer Sundqvist ja hänen harmaapartainen ystävänsä Birdie ovat laatimassa suurta maitoraporttia, josta pitäisi... Continue Reading →

Mitä pelkäät?

Mitä pelkäät? Voin sanoa, etten enää pelkää mitään. Ennen pelkäsin tulevani väärinymmärretyksi. Pelkäsin sanoa toisille ei. Pelkäsin uida yksin. Pelkäsin ranteista kiinniottamista. Pelkäsin isoja koiria. Pelkäsin myös rakastaa itseäni. Sillä, jos en olisi pelännyt, olisin kohdellut itseäni toisin. Pelätessä voi monta ihanaa ja kullan arvoista hetkeä mennä ohitse. Pelkäsin myös omia tunteitani, ja että miten... Continue Reading →

Avatkaa verhot, näytös alkaa

Viimeiset päivät, tai viikot... tai kuukaudet. Sanotaan sittenkin, että kuukaudet ovat olleet valmistautumista suureen näytökseen. Ja se näytös ei ole mikä tahansa näytös, vaan itse elämä, jonka käsikirjoittajia me olemme aivan itse. Olemme jokainen sen pienin ja suurin osanen, jokainen yksityiskohta. Olemme osa pienestä teatterin lavalla olevasta pölyhiukkasesta sekä myös päänäyttelijä. Ensimmäisessä tarinassa saatamme olla... Continue Reading →

Ylös ↑

%d bloggers like this: