Julkinen kysymys Mikael Fogelholmille ja Ursula Schwabille

Tämä kirjoitus julkaistiin 20.3.2016 ja pienen hoputtelun jälkeen professori Mikael Fogelholm on vastannut kysymykseen 29.3.2016 ja 31.3.2016 hän vielä lisäsi yhden lauseen. Ursulalta emme vielä ole kuulleet mitään. Katso alla! Onko valtakunnassa nyt kaikki hyvin? Mitä mieltä olet?

Den här artikeln finns nu även på svenska (se nedan). 

Lukuisissa ravitsemusalan asiantuntijoiden kannanotoissa todetaan seuraavaa:

”Täysjyväviljaa syövillä ihmisillä on todettu olevan mm. vähemmän sydän- ja verisuonisairauksia, kakkostyypin diabetesta sekä tiettyjä syöpiä. He lihovat vähemmän ja seuranta-aikana myös kuolleisuus on heidän keskuudessaan pienempää. Tämä näyttö on kiistatonta”, – Mikael Fogelholm

 

Havaintojemme mukaan edellä mainittuun täysjyvän käyttöä suosivaan tulokseen päästään vain sellaisissa tutkimuksissa, joissa täysjyvän vertailukohtana on kuorittu vilja.

Pyydämme Fogelholmia ja Schwabia esittämään sellaisen tutkimuksen tai tutkimuksia, joissa todistetaan täysjyvän sydän- ja verisuonisairauksia, syöpää, kakkostyypin diabetesta ja lihavuutta ehkäisevä vaikutus viljattomaan ruokavalioon verrattuna. Toivomme vastausta perjantaihin 25.3 klo. 15:00 mennessä.

Kommenttiosioon ja Turpaduunarin Facebook -sivustoon pyydämme allekirjoittajia tälle asiantuntijoille osoitetulle kysymykselle. Allekirjoitukseen mielellään oma nimi, koulutus/ammatti ja asuinpaikkakunta.

Mikael Fogelholm vastasi näin 29.3.2016 (lisäys 31.3.2016):

Kysymykseen ei voi vastata suoraan, koska väestötutkimuksissa ei ole riittävästi ihmisiä, joilla on viljaton ruokavalio. Tutkimuksissa siis jaetaan ihmisiä viljan käytön mukaan ja tässä on ihan kiistatonta, että ne, jotka syövät enemmän täysjyväviljaa, ovat terveempiä kuin ne, jotka syövät vähemmän. Samaa ilmiötä ei havaita vaalealla viljalla, pikemminkin päinvastoin. Mikään tieteellinen taustatieto ei puhu sen puolesta, että yllättäen täysjyväviljasta pidättäytyvät olisivat terveempiä kuin ne, jotka syövät sitä vähän (jotka ovat vähemmän terveitä kukin ne, jotka syövät sitä paljon). Aivan samalla idealla voisi spekuloida, onko hedelmien tai vihannesten totaalinen syömättä jättäminen terveellisempää kuin se, että niitä syödään vähän, joka kuitenkin on väestötutkimusten mukaan epäterveellisempää verrattuna siihen, että niitä syödään paljon.

Viitteitä (systemoituja katsauksia) löytyy paljon, vaikapa Fardet & Boirie. Nutrition Reviews 2014; 72(12):741–762 tai Fogelholm ym. Fod Nutr Res 2012.

Mikael

 

På svenska:

Åtskilliga kostexperter har uttryckt sig på följande sätt:

”Människor som äter fullkornsprodukter har mindre med hjärt- och kärlsjukdomar, typ-2-diabetes och endel cancerformer är sällsyntare. De är sällan fetare och under uppföljningsperioden uppvisar de mindre dödlighet. Den här observationen är obestridlig.” – Mikael Fogelholm

http://www.vaasan.fi/tietoa/ammattilaisille/uutisia-tutkimusmaailmasta/enemman-hyvaa-taysjyvaa/ (på finska)

Enligt våra observationer har man uppnått ovan nämnda gynnsamma resultat enbart i sådana undersökningar där man jämfört fullkornsprodukter med skalade och finmalna mjölprodukter.

Vi ber Fogelholm och Schwab visa prov på undersökningar där man jämfört fullkorn med en kost helt utan spannmålsprodukter och där det finns bevis för mindre med hjärt- och kärlsjukdomar, typ-2-diabetes och fetma. Vi önskar få höra ert svar senast fredagen den 25.3. kl. 15:00

Denna blogartikel och ”trutmakarens” Facebook -sida tar emot underskrifter för dem som stöder vår tanke. Vänligen förse underskriften med ert namn, titel/utbildning och hemort.

Mikael Fogelholm svarade så här 29.3.2016 och 31.3.2016:

Det är omöjligt att svara direkt på frågan. I demografiska undersökningar är andelen människor, som inte äter spannmål, alltför blygsam. Därför utförs undersökningarna med utgångsläget, att man äter spannmål. I det fallet är det obestridligt, att förtärandet av en större andel av fullkornsprodukter leder till bättre hälsa än situationen där andelen fullkorn är blygsam. Samma fenomen kan inte ses med ljusa spannmålsprodukter, utan det är i princip helt tvärtom. Det finns inget vetenskapligt belägg för tanken, att de som plötsligt avhåller sig från fullkornsprodukter, skulle vara friskare än de som äter bara litet av dessa (eller som är mindre friska än de som äter mycket av detta). På samma sätt kan man spekulera huruvida avståendet helt och hållet från frukter och grönsaker är hälsosammare än det att man äter litet av dem. Enligt demografiska undersökningar är det hälsosammare att äta mera frukt och grönsaker.

Källhänvisningar (systematiska granskningar) finns rikligt, tex. Fardet & Boirie. Nutrition Reviews 2014; 72(12):741–762 eller Fogelholm mm. Fod Nutr Res 2012.

Mikael

 

Allekirjoittajat:
  1. Sami Uusitalo. Dipl. ins., Espoo
  2. Christer Sundqvist. Fil. toht., Helsinki
  3. Mirva Pennamo. Erikoissairaanhoitaja, Parainen
  4. Satu Leino. Erikoismaalari/kotiäiti, Pori
  5. Ilkka Härkönen. Psykiatrian erikoislääkäri, Pirkkala
  6. Hannele Virtanen. Eläkeläinen
  7. Vesa-Pekka Pasanen. Kouluttaja, Oulu
  8. Pike Hilakari. Kokemusasiantuntija, kirjoittaja, toimittaja, Espoo
  9. Nina Saine. Ravintoterapiaopiskelija, Hyvinkää
  10. Aleksi Liimatainen. Psykologian yo, koti-isä, Tampere
  11. Paula Saijonkivi. Eläkeläinen, Vaasa
  12. Sami Sundvik. Ravintovalmentaja, Espoo
  13. Reija Hirn. Tulkki, Seinäjoki
  14. Helena Viitanen
  15. Tulkku Riihinen
  16. Erkki Karvinen. Kouluttaja, Vehniä
  17. Eila Nummelin. Eläkeläinen, Laitila
  18. Ari Syynimaa
  19. Erja Summers. TyVi ry puheenjohtaja, tradenomi, Vihti
  20. Raija Lehtinen. Toimitusjohtaja, Kirkkonummi
  21. Anne Tapio. Ravintovalmentaja, ravintoneuvojaopiskelija, yrittäjä. Kemi
  22. Tuula Pellikka. KTM, Espoo
  23. Seija Suuronen. Lähihoitaja, Espoo
  24. Veikko Penttinen. Ravintohifistelijä ja eläkeläinen
  25. Hanna Alavillamo. DI, ravintoneuvojaopiskelija
  26. Päivi Elomaa. Les Arcs, Ranska
  27. Tommi Ruotsila. Insinööri, Helsinki
  28. Jukka Ojala. Eläkeläinen, Lapua
  29. Minna Väliaho. Puutarhuri, Töysä
  30. Annika Säätelä. Musiikkipedagogi, Tampere
  31. Tom Karlsson. Yrittäjä, Naantali
  32. Tiina Karjalainen, Helsinki
  33. Elisa Hahl. Sairaanhoitaja-opiskelija, Jyväskylä
  34. Jyrki Mäkinen. Eläkeläinen, Kauhajoki
  35. Anita Savela. Kiinteistönvälittäjä, Jämsä
  36. Minna Sademaa. Markkinointisuunittelija, Tuusula
  37. Rauno Vauramo. Kouluttaja, Vaasa
  38. Nicole Gahan. Lastentarhaopettaja, Espoo
  39. Marita Rinne
  40. Veiko Saarts. Autonkuljettaja, Jolkioinen
  41. Annamari Vepsäläinen. Kirjanpitäjä, Naantali
  42. Sami Virtanen. Koti-isä, Rauma
  43. Kauko Karivuo. Opiskelija, Jyväskylä
  44. Nina Westerback. Diplomi-insinööri, ravintoneuvoja ja yrittäjä, Espoo
  45. Mari Heimala. Emerita Product Manager
  46. Turo Luotonen. Kunnossapitoasentaja, Turku
  47. Antti Toukovaara. Asiakkuusvastaava, KTM, Pori
  48. Wieslawa Valo
  49. Noora Takkinen. Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, Naantali
  50. Seppo Pennanen
  51. Maare Akkola. Lastentarhanopettaja, Salo
  52. Johanna Jalonen. Rahoitusasiantuntija, Hämeenlinna
  53. Ville Maunu. LuK, hyvinvointieläjä, Oulu
  54. Johanna Leivo. Terveydenhoitaja. Hamina
  55. Tarja Saarinen. Vaatemyyjä, Ruovesi
  56. Hellevi von Schrowe. Koulunkäynnin ohjaaja, Loviisa
  57. Annamari Seilola. Ravintoterapeutti, Helsinki
  58. Miia Hautamäki. Lähihoitaja, ravintovalmentajaopiskelija
  59. Timo Repo. Lähihoitaja, Kuopio
  60. Terho Halme. Opettaja, Kotka
  61. Sinikka Seilola
  62. Anneli Tähtinen. Kieltenopettaja eläk., Imatra
  63. Satu Ikola. Ravintovalmentaja, Kokkola
  64. Rauno Ylismäki. Koulutettu hieroja, Helsinki
  65. Minna Vuori. Kokki, Mäntsälä
  66. Maikku Niironen. Eläkeläinen, Padasjoki
  67. Liisa Pöri. Eläkeläinen, Helsinki
  68. Pia Heinonen. Sisustussuunnittelija, Jämsänkoski
  69. Leena Turvanen. Työteknikko, Kaarina
  70. Mikko Haverinen. Insinööri, Espoo
  71. Tero Mesiranta. Urheiluvalmentaja/fil.yo, Tampere
  72. Eeva Savola. IT-asiantuntija, Turku
  73. Tuire Eastwood. Hyvinvointikonsultti, NES-terapeutti
  74. Lars E Granskog.
  75. Anssi Manninen. TtM
  76. Hannu Sutinen. Specialist, IT Infrastructure and Databases, Rauma
  77. Andrew Cotterell. Fysioterapeutti, Espoo
  78. Mauri Rantala
  79. Jari Ristiranta
  80. Marko Mattila. Prosessityöntekijä
  81. Mira Ravantti. Puutarhuri, Kärkölä
  82. Anna-Kaisa Valtonen. Lastenhoitaja, Nousiainen
  83. Taru Sutinen. Specialist, IT Infrastructure and Databases, Rauma
  84. Tiina Veijanen. Palvelupäällikkö, partner, Vantaa
  85. Petri Palomäki. Valmentaja, Tampere
  86. Ilkka Pekanheimo. Erikoishammaslääkäri, valaistussuunnittelija
  87. Marjo Hirvonen. Talousapulainen, Tampere
  88. Sanna Jahkonen.
  89. Miia Sandberg-Mäkeläinen. Lähihoitaja, Pomarkku
  90. Tytti Laine. Yritysvalmentaja, Pori
  91. Mauri JO Hirvonen.
  92. Anne-Mari Perälä. Lähihoitaja, Tornio
  93. Stefan Westerback. Liikunnanohjaaja, koulutettu hieroja, Personal trainer kouluttaja
  94. Heikki Lempiäinen. KTM, Vantaa
  95. Eija Imara-Väisänen. Myyntivastaava
  96. Raija Lempiäinen. KTM, Vantaa
  97. Johanna Niemelä. Ravintovalmentaja, liikunnanohjaaja AMK (YAMK), yrittäjä, Rovaniemi
  98. Kirsi Salo. KTM, Hyvinvointivalmentaja
  99. Mervi Härkönen. Taloussihteeri, Siuntio
  100. Samu Tunttunen. Ravintoterapiaopiskelija, liiketoiminnan harjoittaja ja kanssaihminen. Tampere
  101. Pekka Mämmelä, Kirkkonummi
  102. Taina Turunen. Laitoshuoltaja. Sastamala
  103. Simo Nikula. Urheilutoimittaja/eläkeläinen, Seinäjoki
  104. Susanna Miettinen. Sairaanhoitaja AMK, Kuopio
  105. Silja Niemistö. Asiakaspalveluvastaava, ravintoterapiaopiskelija, Tampere
  106. Rauli Laitinen. Lähihoitaja, Helsinki
  107. Marianne Kuokkanen. Diplomi-insinööri, Ii
  108. Virpi Wendelin
  109. Jani Tikkanen
  110. Eero Hinkkanen. Lääkäri, Tukholma
  111. Saara Turunen. Asiakaspalvelija, Kerava
  112. Anniina Karjula. Lastentarhanopettaja, Riihimäki
  113. Ari Kaihola. Eläkeläinen, Helsinki
  114. Erja Jonninen. Toimistosihteeri, luontaisyrtti- ja homeopatianeuvoja, luonnonvaratuottaja, Vihti
  115. Tomi Marttila. Järjestöneuvoja, Tampere
  116. Leena Arponen. Fil.maist., Imatra
  117. Anne Elomaa. Sairaanhoitaja, Tuusula
  118. Pietu Takala. Elokuvaaja, Helsinki
  119. Kalevi Tikkala. Muusikko, Kuopio
  120. Rauli Eskolin. Tuottaja, Porvoo
  121. H. Walter. Slow Food opiskelija. Villefranche, FRA
  122. Anna-Kaisa Toivonen. Lääketeknikko, Lahti
  123. Seppo Laakkonen. Keittiömestari, Heinola
  124. Pertti Korpitie. Materialhändler
  125. Olli Posti. Viidakkomies, Katajanokka
  126. Noora Kinnunen. TtM, opettaja, Keuruu
  127. Tuula Askola
  128. Tommi Mäkeläinen. Eläintenhoitaja/ virkakoiraohjaaja, Pomarkku
  129. Anette Uusitalo. MuM, tj., Espoo
  130. Matti Karppanen. KTM, Helsinki
  131. Nina Taponen. Pilates- ja joogaohjaaja, Tuusula
  132. Saara Soisalo. Laulaja, Helsinki
  133. Riikka Manelius
  134. Tuija Holmberg. Ravintovalmentaja, ravintoterapeuttiopiskelija, Espoo
  135. Janne Laine. Koulutettu hieroja, Helsinki
  136. Airi Loikas. Toimistotyöntekijä, Längelmäki
  137. Mirka Majamäki. Fil.maist.
  138. Johanna Mikkonen. Urheiluohjaaja, Turku
  139. Mikko Pietarinen. IT moniosaaja & Karppaus asiantuntija, Hyvinkää
  140. Kristiina Lehtinen
  141. Maiju Kytösaho. Yrittäjä, Iitti
  142. Mia Ristioja. Turkkuri, Turku
  143. Evelyn Lehto. MSc Geologi, MSc Biokemisti
  144. Marika Alanen. Sijoitusjohtaja, Lempäälä
  145. Hanna Holmsten. Ravitsemustieteen opiskelija, Restonomi, Vaasa
  146. Arttu Aitolehti. Ravintovalmentaja & personal trainer
  147. Hannu Taipaleenmäki. Sijoitusasiantuntija, keliaakikko, Liminka
  148. Iiris Pakarinen. Kohta eläkeläinen Lohja
  149. Lasse Nybergh. Toimitusjohtaja, Espoo
  150. Mats Böök. Tekniikan ylioppilas, Espoo
  151. Marika Kanerva. Koordinaattori, Parainen
  152. Carola Backholm. Talouspäällikkö, Närpiö
  153. Marita Hagman. Toiminnanjohtaja, kouluttaja
  154. Tiina Sallden
  155. Mikko Arponen. Tekn.lis., Imatra
  156. Kaija Takala. Ravintovalmentaja, Rovaniemi
  157. Soile Prokkola. MML (kasvipatologia), maanviljelijä, Lumijoki
  158. Anu Huusko. Yrittäjä, kääntäjä
  159. Tanja Koljander. Ravintolakokki, lähihoitaja, sosionomi-opiskelija, Konnevesi
  160. Anu Ranta. Henkilökohtainen avustaja, Kotka
  161. Kai Kuutamo. Kokki, lentokonehuolto, Helsinki
  162. Riina Inkinen. Asiantuntija, Tampere
  163. Jussi Pohjola. Eläkeläinen, Vaasa
  164. Ville Santala. Maarakennuskoneenkuljettaja, Loimaa
  165. Ari Bruun. Työtön, Espoo
  166. Brage Wilhelms. Pensionär, Lumparland
  167. Pirkko Nurro
  168. Mirja Poikkeus. Yrittäjä, Kirkkonummi
  169. Mika Karppanen. Vaeltaja, Ikaalinen
  170. Eire Vahter. Kokki. Kouvola
  171. Merja Kallunki. Ravintovalmentaja, Oulu
  172. Tuukka Lauriala. FM, Helsinki
  173. Juha Vahter. Kokki. autonkuljettaja, Kouvola
  174. Päivi Vesanen. Lastentarhanopettaja ja LogoArttaideterapiaohjaaja, Jyväskylä
  175. Marko Honkaranta. Jalasjärvi
  176. Tarja Juslin. Fysioterapeutti, Hollola
  177. Leena Furubacka. Lääkäri, Alaveteli
  178. Marina Furubacka. Vastaanottohoitaja, Alaveteli
  179. Sinikka Saarinen. Dipl.kielenkääntäjä, Tampere
  180. Jarmo Lahti. Suunnittelija eläkkeellä, Helsinki
  181. Veera Vallittu. Sisustusarkkitehti, ravintovalmentaja, Kirkkonummi
  182. Katja Närhi. Sosiaalialan ohjaaja, Palokka
  183. Anniina Halmela. Ekokampaaja, Pori
  184. Päivi Himberg. Kalevalainen jäsenkorjaaja, Kaarina
  185. Matti Tolonen. LKT, dosentti
  186. Katja Viita-aho. Sosionomi-opiskelija
  187. Henry Keskinen. Yrittäjä, Tampere
  188. Liisa Saksanen. Eläkeläinen, Joensuu
  189. Anne Kolsi. Eläinlääkäri, Lahti
  190. Johannes Veikkola. Rauma
  191. Saska Salo. Agrologiopiskelija
  192. Jussi Säätelä. DI, Tampere
  193. Ari Kiero. Automaatioasentaja, Lappeenranta
  194. Marjatta Vuori
  195. Outi Johansson. Psykologi, Raasepori
  196. Mari Sivonen. Terveystieteiden kand., tuntiopettaja, Joensuu
  197. Arto Mattila. Kaivosmies, Kemi
  198. Pauliina Hakkarainen. Opiskelija, Lempäälä
  199. Martti Syväniemi. Hallituksen pj., Kauniainen
  200. Minna Mellajärvi. Ohjaustoiminnan artesaani, Nokia
  201. Tage Hauki, DI, Tammerfors
  202. Kirsti Merta. Myyntisihteeri, Vantaa
  203. Tarja Nurmi. Kokki, Turku
  204. Tytti Viljanen. FM/kotiäiti, Turku
  205. Sirkka-Liisa Rauramo. Eläkeläinen, Nauvo
  206. Riika Rantanen. Ravitsemistyönjohtaja, Karkkila
  207. Jorma Penttilä. Psykologi, Lahti
  208. Tommi Kangas, tietokirjailija
  209. Hannu Teulahti. Insinööri, Laihia
  210. Antti-Jussi Heikkilä. Myyjä, Tampere
  211. Saara Brax. Tekniikan tohtori, tutkija, Kirkkonummi
  212. Jani Nuora. Ravintoterapiaopiskelija, Nokia

 

 

kuvaSami Uusitalo

43-vuotias diplomi-insinööri, joka on pettynyt lihavuuden hoidon täydelliseen epäonnistumiseen viimeisten vuosikymmenien aikana. Kokee erityisen kurjana lasten syyllistämisen liikunnan puutteesta tms. ja katsoo suurimman syyllisen löytyvän ”vain vähän rasvaa” ”vain sipaisu margariinia leivän päälle” ”syö vähemmän liiku enemmän” -ohjeista.

 

cropped-christer-sundqvist.jpegChrister Sundqvist
turpaduunari, ravintovalmentaja, biologi, filosofian tohtori

Monessa liemessä keitetty yllätyksellinen tietokirjailija ja suosittu bloggaaja. Tuttu turpaduunari, eli huumorin pilke silmäkulmassa esiintyvä terveysluennoitsija. Löydät lisää tietoa täältä: http://ravintokirja.fi/ 

142 kommenttia artikkeliin ”Julkinen kysymys Mikael Fogelholmille ja Ursula Schwabille

  1. Niin monen sairauden hoidossa on täydellinen viljattomuus yksi tärkeimmistä asioista. Sen asian ymmärtäminen on vaan monelle vaikeaa, vaikka näyttöä aiheesta on vaikka kuinka paljon.

    Tykkää

  2. olen leikattu niin että paksusuoli pois ja jos käytän vehnää ihan sama mitä tai ruista ihan sama mitä reagointi on aivan huimaa WC pytty tulee tutuksi, toisaalta kun lopetin täysin hiilihydraatittoman ruokavalion ja siirryin taas hiilihydraattipitoisempaan niin paino lähti nousuun samoin suolistovaivat uudelleen lisääntyivät

    Tykkää

  3. Veikkaan, etteivät vastaa. Ensiksikin vastausta kun ei ole olemassa, koko väitehän on harkittua propagandaa ja toisekseen kyseiset henkilöt katsovat olevansa niin paljon muiden yläpuolella, ettei tarvitse moiseen vikinään vaivautua.

    Tykkää

  4. Eikö asiaa voisi vain kysyä ilman tällaista varsin naurettavaa adressin tapaista kysymystä? Bongasin jo monta sellaista ”ammattilaista”, jotka kierrän jatkossa kaukaa, jos tämä on heidän käsityksensä tieteellisen keskustelun käymisestä. Lapsellista touhua.

    Tykkää

  5. ”Havaintojemme mukaan edellä mainittuun täysjyvän käyttöä suosivaan tulokseen päästään vain sellaisissa tutkimuksissa, joissa täysjyvän vertailukohtana on kuorittu vilja”

    Mikä sitten pitäisi olla täysjyväviljan vertailukohtana jos kuorittu vilja ei sellaiseksi kelpaa? Sisäfile? Muikku? Riisi? Suklaa? Kivennäisvesi?

    Tykkää

      1. Siitä vaan tekemään kaikki oikeat ja laajasti tunnustetut tieteelliset standardit täyttävää tutkimusta, jossa on riittävän isot koeryhmät ja riittävän pitkä koeaika, siis vähintään 6 kk, mieluiten 1-2 vuotta.

        Tykkää

  6. Jep, F ei siis vastannut kysymykseen, vaan kierteli vanhassa osatotuudessa. Ymmärrettävää, koska F&S:n alkuperäinen väite on jo harhaanjohtava sellaisenaan. Hyvä sentään, että jotain edes kommentoi.

    Tykkää

  7. Fogelholm mukaan, perustuen ”näyttöön perustuvaan lääketieteeseen”, ei ole tarpeeksi yksilöitä,jotka eivät syö viljatuotteita?

    Siis asiaa ei tarvitse tutkia?

    Tykkää

  8. Allekirjoitan
    Saara Brax, tekniikan tohtori, tutkija, Kirkkonummi

    En ole tyytyväinen vastaukseen; jokaiselle vastauksessa esitetylle argumentille on annettava erikseen yksilöity täsmällinen lähde tai mielellään useampi, kun kerran niitä ”tutkimuksia on niin paljon”. Eri lähteet voisi kategorisoida näytön perusteella tutkimuksiin jotka raportoivat täysjyväviljan käytöstä ilman vertailuasetelmaa, vertailuasetelman kanssa suhteessa kuorittuun viljaan, viljattomaan ruokavalioon. Ei myöskään olisi kovin kallista toteuttaa muutama vertaileva koe vaikka rotilla, jolloin eri ruokavalioita voidaan äärimmäisen tarkasti säädellä. Lisäksi haluaisin myös nähdä tutkimustuloksia kasvisruokavalion ylivertaisuudesta verrattuna vähähiilihydraattiseen sopivasti proteiinia ja reilusti rasvaa sisältävään ruokavalioon.

    Edelleen jos tällaisia tutkimuksia, jossa verrataan täysjyväviljapitoisen ruokavalion terveellisyyttä viljattomaan ruokavalioon, ei ole olemassa, on ravintotutkijoiden lakattava esittämästä terveysväitteitä suurelle yleisölle asian tiimoilta kunnes asiallista tutkimusnäyttöä saadaan. Edelleen alan tutkijat Suomessa voisivat toimeentua organisoimaan laadukasta tutkimusta aiheesta. Nyt hutkitaan, vaikka ei ole tutkittu?

    Tykkää

  9. Onko sinulla tutkimus, jossa näitä kahta on vertailtu ja todettu viljattoman olevan parempi?

    Olisi mielenkiintoista lukea!

    Tutkimuksia, jossa on vertailtu täysjyvän saannin määrää sairastavuuten löytyy scholarilla helpostikin. Mutta niissä ei tosiaan viljattomuus ole ollut vertailukohta, vaan täysjyvättömyys/vähäinen saanti vrt. suurempi saanti. Silloinhan alkutilanne voi olla täysjyvätön vilja.

    Mitä taas IBS oireisiin tulee niin fodmap rajoitus on yksi mikä auttaa eli täysjyvän karsinta. Siten myös paleo. Siinä mielessä tutkimukset fodmap-rajoitteisen tai paleo ruokavalion pitkäaikaisesta käytöstä olisi myös mielenkiintoista luettavaa!

    Fogelholmin vastaus ei sinänsä tyydytä, oikeastaan parempi vastaus olisi ollut: ”Ei ole näitä kahta vertailevaa tutkimusta, sille on selkeästi tarve. Selvitämme onko resursseja käynnistää tämän tyyppinen tutkimus ja tiedotamme mahdollisuuksista osallistua siihen.”

    En kuitenkaan allekirjoita, että viljattomuus olisi parempi, sillä vakuuttavaa tutkimustietoa sen paremmuudesta en ole lukenut ja täysjyvästä en ole kokonet mitään haittaa itselleni tai läheisille.

    Tykkää

  10. Allekirjoitusta ei pyydetä viljattomaan ruokavalion paremmuudelle vaan alkuperäiselle asiantuntijoille esitetylle kysymykselle.

    Sami Uusitalo
    Dipl. ins. Espoo

    Tykkää

  11. Niin, se on merkillistä, että Fogelholm vaatii riittävän laajoja tutkimuksia todistamaan vijattomuuden vaikutuksia, mutta omaan näkemyksen oikeellisuuteen riittää spekulointi, kuten nähtiin. Viljaton ruokavalio olisi väkiselläkin vähähiilihydraattinen, ja sellaiselle laajalle tutkimukselle ei helposti löydy rahoitusta. Jo nyt tehdyistä pienemmistä tutkimuksista kun ilmenee, että laajan VHH-tutkimusten tuloksilla ei myydä diabeteslääkkeitä eikä vehnäjauhoa. Ei edes täysjyvällistä. Ihme kyllä, meneillään olevasta Fogelholmin vetämästä PREVIEW-tutkimuksestakin jätettiin VHH tietoisesti pois. Ko. tutkimuksessahan haetaan parempaa dieettiä diabeteksen ehkäisylle!!!.

    Tykkää

    1. Korjaus edelliseen. Viljaton ei tietenkään välttämättä ole vähähiilihydraattisempi, jos viljat korvataan esim riisillä ym, mutta todennäköisesti kyllä. Keliaatikoillahan on usein luonnollisesti gleteeniton (=viljaton) dieetti, ja kyllähän siitäkin saa halutessaan hiilarien suhteen isokalorisen viljaisan syömisen kanssa. Keliaatikot toisaalta ovat tutkitusti hoikempia ja heillä esiintyy vähemmän metabolista oireyhtymää, kuin terveillä verrokeilla.

      Tykkää

  12. Voi hyvänen aika. Tottakai sitä lihoo, jos on pitkään ollut hiilarittomalla ja alkaa syömään heti kerrasta kunnolla viljoja ja leipää. Kroppa pitäisi totutella taas pikkuhiljaa gluteenipitoiseen ruokaan. Siinä on muuten maha ihan sekaisin. Toiseksi, yksi mainitsi syövänsä ennen 5palaa ruisleipää ja nyt paino laskee, kun syö vain yhden. Olisikohan kalorit olleet liian korkealla ennemmin. 5palaa plus voi lisäksi, on aikamoinen kalorimäärä. Ei se lihominen siis viljoista johdu!

    Tykkää

Jätä kommentti Näinköhän vastausta kuuluu Peruuta vastaus