Stressi pukkaa päälle eikä Suomen hauskin vitsi naurata

Stressin terveysvaikutukset selvitetään turpaduunarin termein. Poliitikoiden käyttämä konsulttimongerrus pysyy tästä tiedepläjäyksestä kaukana. Hauskaa Wappua!

.

.

.

Turpaduunarin tekstistä selviää myös miten lihavuus liittyy stressiin. Kiivaisiin kilpirauhaskiistoihin saadaan vaihteeksi kaiken kattava selitys. Niin kuin tässä ei olisi vielä riittävästi, nämä asiat vieläpä liittyvät toisiinsa, usko pois!

Unohda Marco Bjurström ja hali-hali-kurssit, sillä stressi on fysiologinen ilmiö, joka vaikuttaa ihmisen hormonitoimintaan, aivan siinä missä syömäsi ruoka ja pillerit, joita popsit ennaltaehkäisevästi, ettei tulisi niitä terveysriskejä.

Vuoden 2013 suurin lääketieteellinen kohu Suomessa oli suuri kilpirauhassota, josta sait lukea turpaduunarin blogikirjoituksia. Valvira vei luvat niiltä lääkäreiltä, jotka olivat halvoilla hormoni-pillereillä parantaneet potilaita. Niitä potilaita oli väärin, mutta kalliisti lääkitty vuosikymmeniä. Eihän sellainen sovi, että potilas parantuu väärällä tavalla.

Vastavetona Fimea antoi kyseiselle pillerille määräaikaisen erityisluvan aikavälille 4.3.2013-31.8.2013. Peräti puoli vuotta potilaita sai siis parantaa laillisesti ja KELA suostui maksamaan korvauksia.

Lääkekorvaustilastoissa näkyykin merkillinen kehitys kohdassa trijodityroniini eli T3. Tämä T3 ei sattumoisin ole Arskan tähdittämä tieteismäiskintä T3 – koneiden kapina (Terminator 3 – Rise of the Machines) vuodelta 2003, vaan muistutus suomalaisten hankalien potilaiden sinnikkäästä taistelusta byrokraatteja vastaan.

Mutta tässä siis se lukusarja: 0 – 0 – 0 – 1 – 788. Siinä on ytimekkäästi ilmaisten näkyvissä vuosina 2009-2013 ATC-koodilla H03AA02 (liotyroniininatrium) myönnettyjen KELA-korvausten saajien lukumäärä. Pitää vain muistaa, että markkinatalouden säätelemässä maailmassa, täytyy taas jokaiselle T3-pillerille hakea byrokraateilta se erityislupa, niin kuin ennenkin. Kesä 2013 oli pelkkä kokeilu.

Tässä vaiheessa onkin aika siirtyä pohtimaan sitä miten kilpirauhanen liittyy stressiin ja lihavuuteen. Vanhan kaavan mukaan, harmaapartainen ystäväni Birdie, saa selostettavakseen pölyiset historian opetukset.

Birdie vie meidät ajassa taaksepäin ihan 1930-luvulle asti. Silloinkin oli paha lama-aika kun pörssiäijät olivat vuonna 1929 sotkeneet koko maailmantalouden. Lokakuun musta torstai vei fyrkat ja työpaikat ja jengi oli syystäkin alamaissa. Noihin aikoihin Broda Barnes, Harvey Cushing ja Hans Selye käynnistelivät kukin omilla tahoillaan stressin ja sisäelintoimintojen tutkimuksiaan.

Nyt seuraa mielikuvaharjoitus. Palautetaan mieleen miltä jojo-laihduttajat Jope Ruonansuu ja Arttu Wiskari näyttävät aina ennen karppauskuurejaan. Mielikuvaharjoituksen aiheena on sisäistää omena-lihavuuden käsite. Kyseessä on siis tila missä naamataulu pyöristyy ja vatsa pömpöttää, mutta jalat ovat kuin anorektisella teinitytöllä.

omena_päärynä

Omena-lihavuuden vastakohta on päärynä-lihavuus, jossa perälauta leviää ja reidet näyttävät joulukinkuilta. Siinä on vähän erilaiset hormonit asialla.

Omena-lihavuus on ennen kaikkea stressi-lihavuutta. Hans Selye tutki asiaa niin innokkaasti, että tuli ehdolle Nobel-palkinnon saajaksi peräti kymmenen kertaa. No niin, eihän sitä voi julkisesti myöntää, että stressi on pahasta, ja niinpä Hans ei tietenkään saanut sitä palkintoa. Yksi hänen oppilaistaan sai kyllä sen sitten myöhemmin.

Asioiden monimutkaista vaikutusverkostoa tähdentääkseen Birdie näyttää taas lehtileikkeen missä Helsingin Sanomat ja palkittu huipputoimittaja Päivi Repo olivat taas asialla. Kotimaa-osion sivulta A13 saivat taas tiistaina 15.4.2014 hämmästyneet lukijat eteensä tekstin, jossa kerrottiin mitä yhdysvaltalaiset ja hollantilaiset tutkijat olivat saaneet aikaiseksi.

Helsingin Sanomille ei siis riittänyt, että lehti junttasi Suomen EU:n jäseneksi vuoden 1994 aivopesukampanjalla, vaan nyt koti-Suomi on jo osa Yhdysvaltoja.

Pariskunnille annettiin mittari, jolla piti mitata verensokeri heti herättyä aamulla ja illalla ennen nukkumaan menoa. Lisäksi puolisoille annettiin voodoo-nuket ja neuloja. Jos illalla oli kiukkuinen olo, nukkeen sai pistellä neuloja sen verran kuin kiukutti. Tutkijat arvelivat etukäteen, että neuloja pisteltäisiin enemmän silloin, kun verensokeri oli alhaalla. Sen tiedetään olevan illalla alempana kuin aamulla.

Unohdetaan nyt se häiritsevä tosiseikka, että voodoo-nuken pistely lasketaan nykyään huipputieteeksi. Keskitytään vain sitaatin viimeiseen lauseeseen, jonka mukaan verensokerin tiedetään olevan illalla alempana kuin aamulla.

Aamunkoittoilmiö eli Lontoon murteella Dawn Phenomenon on toki diabeetikkojen tuntema ilmiö, mutta kyseessä on epänormaali tilanne, jota yritetään välttää. Stressiin asiaa liittyy mielenkiintoisella tavalla!

Insuliini on hormoni, joka laskee verensokeria, mutta verensokeria nostavia hormoneja on useitakin. Stressiin liittyvä kortisoli on yksi näistä verensokeria nostavista veitikoista.

Cushingin syndrooma saa ihmiset Arttu Wiskarin ja Jope Ruonansuun näköisiksi ja saa aikaan myös insuliiniresistenssin. Kortisoli pukkaa veriarvoja korkeuksiin ja pyykkilautavatsan tilalle ilmestyykin rantapallovatsa. Miehille kasvaa rinnat, mutta alakerran keppiosasto ei taas vastaavasti toimi. Ja se armoton stressi siis nostaa näitä kortisoleja. Aina kun yt-kierroksista ilmoitetaan, niin henkilökunta alkaa voida pahoin ja lihoo.

Kortisoli myös vähentää T4-hormonin muuntumista aktiiviseen T3-muotoon ja nyt löytyi muuten villakoiran ydin. Käänteis-T3 eli rT3 lisääntyy samalla kun T3 vähenee, vaikka T4 pysyy samana. Stressitutkija Hans Selye oli itse endokrinologi ja hänen ideoimansa jatkotyö on vuosien saatossa antanut melkoisen selkeän kuvan ihmisen HPA-akselin toiminnasta.

Synteettinen trijodityroniini T3 kehiteltiin jo 1950-luvulla, mutta vielä tänäkin päivänä T4-hormonia eli levotyroksiininatriumia popsii peräti 284 863 suomalaista, joista liian harva saa aineesta mitään apua.

Birdie keksi selkeän vertauskuvan: Jos omasta jääkaapista on sunnuntai-aamuna maito loppu, ei se tarkoita, että maailmassa olisi liian vähän lehmiä. Samalla lailla alhainen T3 ei tarkoita että T4:stä olisi pulaa, vaan sitä, että välitysporras eli entsyymiosasto on siellä kaupassa/kudoksessa taas erehtynyt. Väärä dejodinaasi on ollut asialla ja kenties seleenikin on lopussa.

Yksi pahimmista lääkkeistä tämän muunnos-sössimisen takana on, yllätys-yllätys, statiinit. Vaikka Iltalehden lööppien perusteella voisi luulla, että kaikki jo tietävät statiinien vaaroista, niin tilastojen perusteella kulutus on kuitenkin vuosi vuodelta lisääntynyt. Lääkärit eivät selvästikään ehdi lukea lehtiä siellä golf-kentillä, sanoo Birdie eikä Bogey.

Vuonna 2013 statiineilla eli HMG-CoA-reduktaasin estäjillä oli käyttäjiä Suomessa 666 552 KELA-korvauksen saajaa, kun vuoden 2012 lukema oli 663 195 huijattua. Lisäystä oli 3 357 ihmistä kaikesta kohusta huolimatta. Todella rasvainen huijaus.

Näin järkyttävää tarinaa ei voi päättää muuten kuin huumorilla, joten lopuksi YLE:n Prisma Studion äänestyksen voittanut vitsi. Kansa on puhunut, tämä on siis virallisesti Suomen hauskin huumoripläjäys:

Suomalainen ja japanilainen yritys päättivät järjestää vuosittain soutukilpailun 8-miehisin joukkuein. Molemmat joukkueet harjoittelivat pitkään ja kovaa. Kun kilpailupäivä tuli, molemmat joukkueet olivat mielestään huippukunnossa, mutta japanilaiset voittivat ylivoimaisesti kilometrillä.

Tappion jälkeen suomalaisten joukossa vallitsi tappiomieliala. Yrityksen korkein johto päätti kuitenkin, että imagosyistä heidän olisi pakko voittaa seuraavan vuoden kisa. He asettivat projektiryhmän ratkaisemaan ongelmaa. Pitkien analyysien jälkeen ryhmä havaitsi, että japanilaisilla oli seitsemän soutajaa ja yksi mies peräsimessä kun taas suomalaisilla oli yksi soutaja ja seitsemän perämiestä.

Tässä kriisitilanteessa johto osoitti huomattavaa toimintakykyä. Päätettiin palkata konsultit tutkimaan oman joukkueen koostumusta. Muutaman kuukauden työn jälkeen asiantuntijat tulivat siihen johtopäätökseen, että joukkueessa oli liian monta ohjaajaa ja liian vähän
soutajia. Asiantuntijoiden raportin perusteella yrityksen johto teki välittömästi muutoksia joukkueeseen. Nyt joukkueessa oli neljä perämiestä, kaksi yliperämiestä, joukkueenjohtaja ja soutaja. Lisäksi soutajan motivoimiseksi kehitettiin bonuspistejärjestelmä.
”Meidän on laajennettava hänen työnkuvaansa ja annettava hänelle enemmän vastuuta.”

Seuraavana vuonna japanilaiset voittivat kahdella kilometrillä. Suomalainen joukkue erotti soutajan huonoon työsuoritukseen vedoten, mutta maksoi kuitenkin bonuksen johdolle sen osoittamista ponnisteluista.

Ensi vuotta varten suomalaiset ovat nyt kehittämässä uutta venettä.

Mainokset

17 thoughts on “Stressi pukkaa päälle eikä Suomen hauskin vitsi naurata

Add yours

  1. Taas täyttä asiaa. Minulla tuhottiin kilpirauhasen liikatoiminta radioaktiivisella jodilla. Näin minulle saatiin aikaiseksi kilpirauhasen vajaatoiminta. Johon otan thyroxin tabletin aamuisin . Kerran vuodessa kokeet otetaan ja kaikki on muka hyvin. Siitä huolimatta olen lihonut . Saanut omenavatsan ja rimppakintut.

    Tykkää

  2. Hyvä kirjoitus.

    Pitkäkestoisen stressin merkitys terveydelle on julkinen salaisuus, josta ei saa puhua tai kirjoittaa.

    Aivopesu lähtee jo lasten kasvatuksesta: lapset kasvatetaan hakemaan hyväksyntää suoritteiden mukaan. Mikäli onnistut, saat palkkion ja toisen ihmisen huomiota. Malliin ”jos saat kokeista kympin, saat sata euroa.”

    Hopea on häpeä, eli on hävettävää olla suoriutumatta. On häpeä, jos nautit vain siitä mitä sinulla on, etkä halua lisää jotain, ihan mitä tahansa joka vain maksaa jotain.

    Huono itsetunto onkin tärkeää, sillä kuka hullu esimerkiksi urheilisi nivelet paskaksi ilman, että pyrkisi saamaan muiden hyväksyntää (esimerkkinä ulkonäkö: lihava on ruma, laiha on kaunis)? Tai tekemään töitä kyrpä otsassa niin pitkään kunnes kroppa pettää.

    Ei stressaantunut ihminen voi tajuta olevansa stressaantunut kun stressi on kuulunut osaksi elämää jo lapsesta saakka. Ei ennen kuin jokin elin pettää, yleensä sydän tai pää. Hyvin usein keski-iän kynnyksellä. Nykyisin tosin yhä nuorempana. Ikinä stressiä ei oteta tutkimusten osaksi, koska stressi selittää paljon paremmin sv-taudit, diabetekset, lihavuuden jne. kuin mikään muu tekijä.

    Työterveyshuollossa voidaa mitata sydämen sykevälivaihteluita ja kortisolia, jotka osoittavat selkeästi stressitason, mutta hoitona on lähes aina saatesanat ”älä stressaa” ja vakavimmissa tapauksissa masennuslääkkeet. Sairausloma on kallista ja sairastunut leimataan luuseriksi.

    Stressissä sympaattinen hermosto ottaa vallan sisäelimistämme. Stressin tarkoitus on valmistaa meitä pakenemaan leijjonaa, eli nopeuttaa aineenvaihduntaa, lopettaa kehon korjaustoimet, nostaa verenpainetta jne.

    Pahimmillaan stressissä (etenkin säikähdyksessä) tulee pissit housuun, kun vasopressiini menee tappiin ja virtsarakko (ja miksei paksusuolikin) tyhjenee: jotta olisimme kevyempiä juoksemaan pakoon.

    Stressiä ei voi hallita ajattelemalla ”en stressaa”. Stressi on sisäsyntyistä ja geenit määräävät miten herkkiä olemme. Stressi on siis tavallaan tunteellisten ja tunnollisten ihmisten ongelma. Tunteettomat, narsistimaiset ihmiset eivät koe stressiä ja siksi he menestyvätkin paremmin kuin tunteettomat.

    Toki stressinsietokykyä voi yrittää parantaa harjoittamalla itselähtöistä lobotomiaa, eli opettelemalla olemaan vähemmän tunteellinen. Seurauksena voi kyllä olla sitten jokin muu vakavampi vaiva, lähinnä mieleen liittyvänä.

    Gastroenterologi näkee stressaantuneen ihmisen tunkiessaan endoskoopin joko suuhun tai peräreikään. Molemmista päistä näkyy miten suolisto liikehtii nopeammin kuin pitäisi. Diagnooseina voipi olla vaikka IBS (ärsyyntyvä suoli), johon lääkkeenä ei ole lepo vaan lääke (esim. Librax). Diagnoosina tuskin on stressi eikä varmasti tutkita sitä milloin parasympaattinen hermosto (siis se korjaava) toimisi oikein.

    Masennus se onkin jännä juttu stressin suhteen: pitkään koholla oleva kortisoli sekä sympaattisen hermoston yliaktiivisuus vahingoittaa aivoja.

    Pitkään jatkuneena mm. kortisoli tuhoaa reseptoreita, mm. serotoniinireseptoreita, jolloin normaali serotoniinimäärä ei riitä vaan tarvitaan lisää. Tähän masennukseen (ja moneen muuhun vaivaan) johtavaan vaivaan on olemassa esim. SSRI-lääke, jolla serotoniinia pilkkovan entsyymin toiminta blokataan, jolloin serotoniinin määrä lisääntyy koko kehossa (ei vain aivoissa, joissa se vika on).

    Ammutaan siis kokeeksi tykillä lääkeainetta koko kroppaan korjataksemme vaiva, joka voitaisiin korjata inhimillisyydellä. Inhimillisyys ei tuota mitään, lääkkeet tuottaa.

    Lihomisessakin stressi on tärkeä tekijä.

    Ihminen pyrkii korjaamaan mielialaansa syömällä ”suruunsa” (toiset taas reagoivat toisinpäin eli eivät syö), koska mielialaan liitetyt aivokemikaalit, eli serotoniini, dopamiini ja noadrenaliini eivät kohtaa niitä lukevien reseptoreiden kansssa.

    Eikä ihme, että miehelle kasvaa tissit (gynekomastia), kun lutenisoiva hormoni aivoista ei ohjaa kiveksiä tuottamaan testosteronia tai sitten SHBG on on lihomisen, eli hormonaalisen epätasapainon vuoksi matala ja kuljettaa pääosin estrodiaolia.

    Lihavuus ei ole syy, vaan seuraus hormonaalisten toimintojen pettämisestä (~ homeostaasi). Hormonaaliset toiminnot (endokriinisten toimintojen lisäksi) saa parhaiten pettämään pitkäkestoisella stressillä.

    Minä en arvosta tietoista kusetusta, jota täällä harrastetaan lääkäreiden, poliitikoiden ja muiden asiantuntijoiden toimesta.

    Nähdäkseen kokonaiskuvan, pitää hakea tietoa ulkomailta. Aluksi kannattaa opetella englantia.

    Hyvää taustatietoa aiheesta saa lukemalla vaikkapa seuraavat suomenkieliset kirjat:

    – Masennus ja sterssi, Susan Aldridge
    – Tautioppi
    – Psykoosi ja sen hoito
    – Biokemian ja solubiologian perusteet

    Powerpointteja ihmeteltäväksi englanniksi:
    – Stressin vaikutus aivoihin http://www.slideshare.net/nationalsafeplace/the-effects-of-stress-and-the-brain

    Videoita katseltavaksi englanniksi:
    – Stress, Portrait of a Killer, http://www.youtube.com/watch?v=eYG0ZuTv5rs
    – Undergraduate luennot Standordista http://www.youtube.com/watch?v=NNnIGh9g6fA&feature=list_other&playnext=1&list=SP848F2368C90DDC3D

    Tutkimuksia on pilvin pimein, joita voi tulkita miten kukin lystää tajuamatta:
    – kokonaisuutta
    – yhteiskunnan päämärää kuluttaa enemmän
    – päämäärää miksi ihmiskunnan evoluutiossa on tärkeää tappaa tunteet ja stressiherkkyys tulevista sukupolvista.

    Tykkää

  3. Kiitos Tuomari!

    Kommenttejasi on ilo lukea. Olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi stressistä ja sen syvimmästä olemuksesta. Kommenttisi antavat aina puhtia terveyssatiireilleni ja moni jatkokirjoitus on saanut inspiraatiolähteensä juuri sinun älykkäistä kommenteistasi. Juuri sinunkin takiasi jaksan näitä kirjoituksiani vääntää. KIITOS!

    Tykkää

  4. Stressin vähenemistä ei taidettu mainita koskaan syynä esim. Pohjois-Karjala-projektin sydänkuolemien vähenemisenä.
    Usko, että yleinen elintason nousu ja siitä vähentynyt stressi vaikutti hyvinkin paljon kyseiseen asiaan. Kunniahan on tietysti mennyt Pekka Puskalle ja margariinin syömiselle, vaikka sama asia tapahtui muullakin suomessa.

    Tykkää

  5. Tuomari kirjoitii: ”Ikinä stressiä ei oteta tutkimusten osaksi, koska stressi selittää paljon paremmin sv-taudit, diabetekset, lihavuuden jne. kuin mikään muu tekijä.”

    Tällaiselle putkiaivolle ei aukene. Voitko jotenkin aukaista tätä ja sitoa näitä ”evidensseillä”/indikaatioilla johonkin konkreettisempaan? Ja sitten näitä konreettisia löydöksiä pitäisi verrata nykyisiin virallisiin näkemyksiin, diabeteksen, lihavuuden ja sv tautien osalta.

    Oletko tehnyt näin, eli millä tavalla olet ”todistanut” omat kirjoituksesi itsellesi?

    Tykkää

  6. ”Jussipussi” kaipaa evidenssiä kysymällä ”Voitko jotenkin aukaista tätä ja sitoa näitä ”evidensseillä”/indikaatioilla johonkin konkreettisempaan?”

    En tiedä mitä konkreettista haluat, koska aihe on laaja? Stressin wikipediassakin on jo tavalliselle ihmiselle sisäistämistä http://fi.wikipedia.org/wiki/Stressi

    Ehkä on parasta lähteä siitä mikä on sympaattisen ja parasympaattisen hermoston tehtävä. Sympaattinen hermosto on se joka hallitsee stressissä ja parasympaattinen silloin kun ei olla stressissä http://fi.wikipedia.org/wiki/Parasympaattinen_hermosto

    Tiedätkö sanontaa ”hyvä työmies ei sairasta viikolla, mutta sairastaa viikonloppuna?”

    Minulla tämä ilmeni siten, että viikolla ei tullut koskaan sairautta, mutta perjantaina illalla nousi kuume ja viikonloppuna sairastettiin.

    Tämä on selvä merkki siitä, että sympaattinen hermosto oli koko viikon (yli)aktiivinen ja esti sairauksien puhkeamisen (= parempi immuunivaste). Sitten kun rentouduin viikonlopuksi, parasympaattinen hermosto otti vallan ja kehoa alettiin korjata.

    ”Ja sitten näitä konreettisia löydöksiä pitäisi verrata nykyisiin virallisiin näkemyksiin, diabeteksen, lihavuuden ja sv tautien osalta.”

    Otetaan pari esimerkkiä:

    1. Mikäli verenpaineesi on koholla, onko verenpaineen nousun syynä stressi, vai onko syynä virallisesti esiin tuodut asiat kuten liiallinen suolan käyttö, laardi tai liikkumattomuus ? Miten lääkäri varmistaa ettei kyse ole stressistä ennen kuin kirjoittaa sinulle verenpainelääkereseptiä? Mikäli verenpaine on koholla (kuten pitääkin stressissä olla), niin onko oikea hoito alentaa verenpainetta lääkkeillä?

    2. Lihavuus ja stressi liittyy olennaisesti yhteen jopa niin, että vanhempien kokema stressi voi näkyä lasten painossa. Kuten yllä luimme miten sympaattinen hermosto pyrkii nopeuttamaan aineenvaihduntaa stressitilassa (= tuottamaan energiaa lihaksille pakenemista varten), se myös tuhoaa kehoa sisältäpäin. Lihavuuteen käytetään hoitona ohjausta (ravitsemusterapia), lääkkeitä ja viimekädessä lihavuusleikkausta. Missään kohtaa koko prosessia ei ole psykologista tai edes mitattavissa oleva labroja (kortisoli, sykevälivaihtelu jne) siitä onko ihminen stressaantunut. Mikäli on, niin eikö ensin pidä hoitaa stressi ja vasta sitten lääkitä/leikata?

    3. Diabeteksen osalta asiaa on pohdittu vaikka näin http://www.diabetes.co.uk/diabetes-destress.html ja eipä stressiä taida juurikaan olla esim. diabetesliittomme ohjeistuksessakaan.

    Työstressin näkökulmasta kirjoitettuna Duodecimiltä löytyy aiheesta hauska suomenkielinen kirjoitus ”Aivot maitohapoilla” joka on suositeltavaa lukemista http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&viewType=viewArticle&tunnus=duo11373

    Työterveyslaitoksella on asiaan vihkiytyneitä osaajia ja heillä on hyvää tietoa sivuillaan http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/stressi/sivut/default.aspx

    Ilman stressiä emme olisi evoluutiossamme näin pitkällä. Lyhytkestoinen stressi voi olla jopa hyödyksi. Pitkään jatkuessaan stressi on kuitenkin erittäin tuhoisaa. En voi ymmärtää miksi stressiä ei mitata paremmin ja hoideta asiaan kuuluvalla tavalla.

    Tykkää

  7. Voi tietämättömät . Ei työ ole ainoa stressinaiheuttaja myös lähimmäiset kotona voivat käytöksellään aiheuttaa stressitason nousua. Kuinka moni nainen stressannut väkivaltaista juoppoa aviomiestään unohtamatta lasten stressiä ja pelkotilaa. Kuinka moni lapsi on joutunut stressaamaan äiti tai isä puoltaan. Jokainen voi itse päätellä mikä voisi aiheuttaa stressiä. Esimerkiksi kilpirauhanen reakoi stressiin josta aikuisena voi kehittyä struuma.

    Tykkää

  8. ”Tuomari”

    ”En tiedä mitä konkreettista haluat, koska aihe on laaja? Stressin wikipediassakin on jo tavalliselle ihmiselle sisäistämistä”

    Oletan ”Jussipussin” kommentin lukeneena, että hän kaipaa samaa kuin minä: kliinistä näyttöä stressinhallinnan merkityksestä vertailussa nykyiseen sv-tautien ennanktaehkäisyyn ja/tai hoitoon. Ts. vaikkapa vertaileva tutkimus jossa koeryhmä saa normihoitoa ja kontrolliryhmä stressinhallintaterapiaa tms.

    Esim. tässä osviittaa siitä mitä pitäisi löytyä

    http://archinte.jamanetwork.com/article.aspx?articleid=226464

    Kys. tutkimuksessa liki kahdeksan seurantavuoden (intervention itsensä kesto oli vuosi) aikana sv-tautitapahtuman kokeneiden keskuudessa havaittiin selkeitä hyötyjä käyttäytymisterapiasta. Siis sellaisia joilla näyttäisi olevan kliinistä merkitystä. Terapia oli toki sinällään selvästi monipuolisempaa kuin pelkkä stressinhallinta.

    Tykkää

  9. Tuomari kirjoitti:

    1. Mikäli verenpaineesi on koholla, onko verenpaineen nousun syynä stressi, vai onko syynä virallisesti esiin tuodut asiat kuten liiallinen suolan käyttö, laardi tai liikkumattomuus ? Miten lääkäri varmistaa ettei kyse ole stressistä ennen kuin kirjoittaa sinulle verenpainelääkereseptiä? Mikäli verenpaine on koholla (kuten pitääkin stressissä olla), niin onko oikea hoito alentaa verenpainetta lääkkeillä?”

    ”Pysäytetään filmi” tähän.

    ”Although stress is not a confirmed risk factor for either high blood pressure or heart disease, and has not been proven to cause heart disease, scientists continue to study how stress relates to our health. And while blood pressure may increase temporarily when you’re stressed, stress has not been proven to cause chronic high blood pressure.”
    http://tinyurl.com/b5slswm

    Nyt sinun pitäisi rakentaa argumentaatio miksi tämä yllä olisi väärin ja näytöt siitä miten stressi ”mekanistisesti” voi aiheuttaa kroonista verenpainetta/tautia.

    Tykkää

  10. Jallu kirjoitti: ”Stressin vähenemistä ei taidettu mainita koskaan syynä esim. Pohjois-Karjala-projektin sydänkuolemien vähenemisenä.”

    Jos katsoo Itärajan toiselle puolen, voi pohtia syitä. Näin wapun kunniaksi….

    http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(09)61034-5/abstract

    http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(13)62247-3/abstract

    Tupakka kokonaan pois ja kirkkaiden vaihto mietoihin/punkkuun ja ruoan yhteydessä nautittaviksi parantaisi edelleen suomalaisten terveyttä merkittävästi.

    Tykkää

  11. ”Jussipussi” kyselee ”Nyt sinun pitäisi rakentaa argumentaatio miksi tämä yllä olisi väärin ja näytöt siitä miten stressi ”mekanistisesti” voi aiheuttaa kroonista verenpainetta/tautia.”

    Stressi nostaa verenpainetta (ja pitkään jatkuessaan on monella tapaa tuhoisaa elimistölle), joka on sen tehtävä.

    Olennaista olisi tietää ennen lääkkeiden määräämistä se, johtuuko verenpaineen nousu stressistä vai ei. Se on se pointti, eikä se, aiheuttaako stressi pitkäkestoista verenpaineen nousua.

    Toisin sanoen, moniko syö verenpainelääkkeitä haittavaikutuksineen turhaan? Tai annetaanko potilaalle mahdollisuus todella valita rauhoittumisen ja lääkkeiden välillä? Ymmärtääkö verenpainelääkkeitä syövä ihminen sitä, että verenpaineesta voi päästä eroon vaikkapa siten, että jättää stressaavan duunin? Tai muuttaa ruokavaliota ja poistaa siitä haitalliset hiilihydraatit?

    Tajuatko pointin? Jos et, niin en voi asialle mitään.

    Tykkää

  12. Tosiaan ihmettelin samaa kuin Tuomari. Eikös Tuomarin suomen kielinen teksti ole vastaava kuin jussipussin englannin kielinen.

    Tykkää

  13. Tuomari kirjoitti:”Olennaista olisi tietää ennen lääkkeiden määräämistä se, johtuuko verenpaineen nousu stressistä vai ei. Se on se pointti, eikä se, aiheuttaako stressi pitkäkestoista verenpaineen nousua.

    Toisin sanoen, moniko syö verenpainelääkkeitä haittavaikutuksineen turhaan?”

    Stressi aiheuttaa hetkellistä verenpaineen nousua, ei aiheuta kroonista jos em tekstiin on luottaminen. Verenpainelääkkeitä ei määrätä hetkellisiin verenpaineen nousuihin. Ei siinä olisi järkeä.

    Rentoutuminen jne toimii hetkellisiin stressistä jouhtuviin verenpaineen nousuihin. Verenpainelääkkeet määrätään krooniseen verenpaineeseen ei hetkellisiin verenpaineen nousuihin.

    Jos kysyt että moniko syö verenpainelääkkeitä turhaan. Sinun pitäisi se todentaa/arvioida jos niin väität. Ei se mene siten että heität listan väitteitä ja kysymyksiä ilmaan, sitten pyydät muita uskomaan niihin ja selvittämään ne sinulle.

    Eli jo ensimmäisessä väitteessäsi on mielestäni ongelma. Kannattako edetä muihin jos tämä jää auki sinun näyttöjen osalta? Väitteiden laajentaminen esim sokeritautiin ei auta/päästä pälkähästä jos ei ole selvitetty tätä ensimmäistäkään.

    ”Omien uskomusten kriittinen tarkastelu ei ole ihmiselle luontaista, vaan se pitää erikseen opetella.
    Hannu Lauerma”

    Näissä keskuteluissa pitää meidän jokaisen varautua myös siihen että on väärässä.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Ylös ↑

%d bloggers like this: