Lota lota – matikka tutuksi

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

 

Kirjoitukseni ”Osta lääkkeet ja maksa kirroosi” johti lukuisiin kommentteihin. Tällä uudella kirjoituksellani haluan erityisesti kiittää nimimerkkiä PubMed. Muutkin saavat toki tätä lukea ja kommentoida.

 

Aivan aluksi haluan kiittää kaikkia lukijoitani edellisestä kolumnista saamastani palautteesta. Kaikkein eniten haluan ilmaista kiitollisuudentunteeni  nimimerkille PubMed, joka haukkui minua siitä, että Birdie nimimerkin suojista loukkaa pyhää lääketeollisuutta.

 

Nimimerkki PubMed oli tosin väärässä, sillä Birdie on tuttavani lempinimi, jota hänestä on käytetty useita kymmeniä vuosia. Nimeen liittyy myös hauska tarina, mutta jääköön se nyt kertomatta. Birdie -nimi ei siis ole ystäväni itse keksimä. Olen pahoillani, että olen itsekin vahingossa puhunut Birdiestä nimimerkkinä. Antakaa anteeksi, joskus biologikin voi tehdä epätarkkoja merkintöjä.

Kenties nimimerkki PubMed haluaisi myös kieltää Tauskin laulut, koska hänkään ei käytä oikeaa nimeään juuri koskaan. Tunnen kyllä ihmisiä joiden mielestä Tauskin laulut pitäisi kieltää hänen äänensä takia, mutta se taas ei liity tähän kolumniin.

Lisäksi nimimerkki PubMed paljasti, että minun tekemisiäni seurataan myös Yhdysvalloissa, koska tietääkseni PubMed on Bethesda Marylandissa sijaitsevan valtionviraston ylläpitämä rekisterikanta.

Nimimerkki PubMed siis vahingossa todisti salaliittointoilijoiden teorian, että koululääketieteen edustajat ja lääketehtaat vaanivat keskustelupalstoilla syöttämässä tarinoita lääkkeiden ihanista vaikutuksista. Kiitos PubMed vuoden paljastuksesta!

Nimimerkki PubMed synnytettiin muistaakseni vuonna 1996, eli nelisen vuotta sen jälkeen kun syntyi käsite EBM (Evidence Based Medicine), eli näyttöön perustuva lääketiede. Kiukkuni hetkellisesti laannuttua, saan juuri ja juuri kirjoitettua, että EBM on tribuutti Geoffrey Roselle (1926-1993), eli ennalta ehkäisevän lääketieteen isälle.

Ennalta ehkäisevän lääketieteen nerokas kaupallinen oivallushan on se, ettei ole olemassa mitään sairauksia! On vain riskitekijöitä ja oireita. Tätä sirkusta pyörittää epidemiologinen koulukunta. Sokkotestauksella, eli plaseboa ja lääkkeitä ihmisille satunnaisesti syöttämällä, todistetaan tilastollisesti (eli näyttöön perustuen), että lääkitys auttaa.

Otetaan yksi esimerkki. Tulokseksi saadaan sokkotestauksessa vaikkapa, että lääke alentaa verenpainetta 4,3 prosenttia. Todistamatta jää toki se, että verenpaine olisi sairaus, mutta kyllä se saadaan siis alenemaan. Ihan sama logiikka oli statiinien suhteen. Kolesteroli laski mittauksissa kun koehenkilöille annettiin statiineja. Itse asiassa kolesterolin mittaaminen on aika hämäävää puuhaa, sillä itse asiassa kaikkia lukemia ei mitata. Saamme kuulla, että LDL-kolesterolin määrä lasketaan matemaattisesti Friedewaldin kaavan avulla. Muita mitta-arvoja pyörittämällä. Kannattaa kysyä vaikka Leino Utriaiselta.

Nyt tulen kohtaan, jonka Birdie (ei siis enää mikään nimimerkki!) kertoi minulle Koffin nelosen äärellä. Olen kirjoittanut runon Koffin nelosesta, siksi nautimme Birdien kanssa Koffin nelosta. Esitän tämän runon hyvin usein luennoillani koska se on hauska runo ja luentoni ovat hauskoja. Iltalehti on kieltänyt minulta mainonnan tässä kolumnissa. Siksi vain tuo pieni, huomaamaton piilomainos.

No niin, nyt siis sen nelosen ja Birdien seurassa heränneeseen ajatukseen. Helsingin Sanomien yleisönosastolla oli kirjoitettu, ettei ole erikseen kouluoikeustiedettä ja muuta oikeustiedettä. On vain oikeustiedettä ja vääriä uskomuksia. Siispä koululääketieteen vastakohta on väärät uskomukset?

Tätä olimme Birdien kanssa suuresti epäilleet. Oikeustiede on varmaankin myös sokkotestattua? Kyllä. Se tapahtuu näin: Osaa kansasta kohdellaan oikeudenmukaisesti ja osaa potkitaan viranomaisten puolelta päähän. Sitten katsotaan masennuslääkemyynnin mukaan miten oikeudenmukaisuus vaikuttaa onnellisuuteen. Tämä ala taitaa olla jatkuvan testauksen alla, eikä testejä ihan heti olla lopettelemassa. Näyttöä vielä kerätään.

Tässä vaiheessa tilasimme lisää nelosta, tietenkin sen B-vitamiinin takia. Jutut kyllä paranivat. Itse olen koulutukseltani biologi kun taas Birdie on… No niin, jääköön se toistaiseksi paljastamatta! Matikka on minulle siis kala, jonka latinankielinen nimi on Lota lota, mutta Birdielle matikka on kaavoja ja numeroita.

Lota lota – matikka tutuksi. Kuva haettu public domainista (Wikimedia Commons)

Kuva on julkaistu runoteoksessani ”Sietämättömiä runoja terveydestä”

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sen Koffin nelosen äärellä (olisikohan ollut neljäs?) aiheeksi tuli Pascalin kolmio ja todennäköisyyslaskenta. Omituista miten helpolta asia kuulosti Birdien kertomana. Ennalta ehkäisevä lääketiede lähtee siis siitä liikkeelle, että riskitekijät jakautuvat väestössä normaalijakauman tapaan. Tämä on se kuuluisa Gaussin käyrä. Puolet kuuluu pieneen riskiin ja puolet kuuluu suureen riskiin – eikö olekin helppoa? Ison riskin omaaville määrätään lääkkeitä, vaikkapa siis mittaamalla verenpainetta.

Koska kaikki riskitekijät jakautuvat teorian mukaan satunnaisesti, lisää lääkkeen tarvitsijoita saadaan kun mitataan useampia riskitekijöitä. Kaksi mittausta, vaikkapa verenpaine ja kolesteroli, aikaansaa jo tilanteen, jossa 75% tutkituista tarvitsee lääkettä. Pascalin kolmion (katso linkistä avautuva upea animaatio) mukaan kahden riskitekijän mittaaminen johtaa siihen, että 25% ei omaa yhtään riskitekijää, 50% omaa yhden riskitekijän ja 25% omaa kummatkin riskitekijät.

Kolme riskitekijää (verenpaine, kolesteroli ja verensokeri) saakin jo aikaan tilanteen, että 87,5% tutkituista kaipaa lääkkeitä. Peräti 12,5% tarvitsee lääkkeitä kaikkiin riskitekijöihin! Ja hurraahuudot kaikuvat lääketehtailla, Suomen sydänliitossa, Diabetesliitossa jne.

Varmuuden vuoksi samaan riskitekijään voidaan määrätä useita lääkkeitä, jolloin perusterve työtä tekevä Suomen kansalainen onkin jo saatu lääkkeiden suurkuluttajaksi. Kyllä hänelle aikanaan sitten lääkkeiden vaikutuksesta jokin aito sairauskin ilmaantuu, mutta se on sitten eri jutunaihe. Tätä lääkkeiden popsimista on tietenkin pakko jatkaa kuolemaan saakka, tai muuten kuolee, sanoo valkotakkinen setä siellä vastaanotossa. Erittäin loogista.

Mitään tekemistä tällä riskitekijöiden sirkustaiteella ei ole biologian, fysiologian tai kemian kanssa, vaan tämä on puhdasta tilastotiedettä. Jos joku kehtaa väittää, että statiinien aiheuttama mevalonaattireitin katkeaminen on syy lihaskipuihin, tällaisen väitteen esittäjä leimataan uskomuslääketieteen kannattajaksi.

Uskomuslääkintä on kirosana, jonka Auvo Rauhala keksi Duodecimin uudissanakilpailussa vuonna 1995 ja sai tästä oikein rahapalkinnon. Tämä on muuten tosi juttu, eikä mikään vitsi.

Myös väite, että lääkitys aiheuttaa haittavaikutuksia, joita lääkitään uusilla lääkkeillä saaden lääkekulutuksen kasvamaan, on helppo leimata uskomuslääkintään uskoville kuuluvaksi höpötykseksi. Tällaista ei nimittäin voi sokkotestein todistaa, koska epäeettiset tutkimukset on kielletty, ja tutkimus pitää keskeyttää jos jompikumpi vaihtoehto osoittautuu olennaisesti turvallisemmaksi kuin toinen.

Otetaan yksi esimerkki, joka valaisee meitä mistä tässä on kyse. Käytäntö, että viiltohaavoin itsemurhaa yrittäneen verenvuoto pitäisi yrittää tyrehdyttää, on oikeastaan uskomuslääkintää! Sokkotestejä ei ole olemassa kuiviin vuotaneista potilaista valvotuissa olosuhteissa lääkärin silmien edessä. Ajatus haavojen tukkimisesta perustuu uskomukseen ihmisen verenkierrosta ja fysiologiasta. Joskus tätä sanottiin lääketieteeksi.

Wikipedia Commons, public domain kuva rukoilijasta

 

Uskon terveellisen ravinnon merkitykseen ja siihen, että ihminen tarvitsee rasvaakin. Voita sen entrecoteen, foie grasin ja ruisleivän päällä. Siksi aion jatkossakin harjoittaa nestetankkausta ja värikkään, kasvisvoittoisen sekaruoan nauttimista mm. tuttavani Birdien oivallisessa seurassa. Aamen.