Viherpeippo haluaa hamppua

Turpaduunarin terveyssatiiria on taas jaossa. Tätä kirjoitusta eivät kaikki ymmärrä. Julkaisen sen joka tapauksessa. Kesälläkin on syytä pitää aivot vireessä. Aivosi ovat vireessä, jos tajuat mitä kirjoitan. Oletko sinä yksi heistä?

 

 

Useilla meistä on työaikanakin mahdollisuus yrittää tunnistaa ympäristössämme punarinnan, sinirinnan ja muutosvastarinnan. Viimeksi mainittua kutsutaan myös hömötiaiseksi (Parus montanus). Sydäntäni lähellä on kuitenkin viherpeippoihin liittyvät ongelmat.

Kuten lukijani hyvin tietävät, viherpeippo (Carduelis chloris) on nelikosta ainoa kasvissyöjä eli vegaani ja se tunnetaan erityisesti mieltymyksestään hampun siemeniin. Se myös tunnetaan erityisestä alttiudestaan trikomonoosi -tautiin, joka onkin syynä siihen, että tämä äänekäs vegaani on harvinaistunut viime vuosina.

Eri lajien suhteellinen yleisyys on tiedossa siksi, että tiukkoja laskentoja suoritetaan säännöllisin väliajoin. On tärkeää tietää onko elinympäristössämme kulloinkin sinirintoja enemmän kuin punarintoja, vai onko muutosvastarinta vallannut alaa. Joka tapauksessa sekaravinnolla pärjää paremmin kuin kasvisravinnolla.

Entä sitten pyhärinta (Angelina jolie), joka kasvattaa poikueessaan sekä omia että vieraita jälkeläisiä? Harva on nähnyt tämän lajin luonnossa, mutta esimerkiksi Oscar-gaalassa vuoden 2012 helmikuussa laji näytti perin riutuneelta.

Pyhärinta tunnetaan soutamisesta ja huopaamisesta kasvisruokavalion ja sekaruokavalion välillä. Virallisesti tiedotettiin pyhärinnan kasvisruokaintoilun vieneen lähes Tuonelan portille. Idunsyönti onkin yksistään melko varma reitti ongelmiin.

Mieleen nousee pakostakin kysymys: Onko kipulääkkeiden käyttö (viherpeipon tilanteessa siis hampun eli kannabiksen) automaattinen seuraus tiukasta kasvisruokavaliosta? Onko runsaasti hiilihydraattia sisältävä ruokavalio ilman eläinproteiinia todellakin vaarallista? Aiheuttaako altistuminen keuhko-ongelmille itse ruokavalio vai kipulääkkeiden käyttö?

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO kehotti syömään lisää lihaa viimeisimmässä tiedotustilaisuudessaan 13.5.2013 ikuisessa kaupungissa Roomassa Viale delle Terme di Caracallalla. Heinäsirkkoja, matoja ja muuta mukavaa olisi hyvä nauttia. FAO:n metsäpolitiikan johtaja Eva Ursula Muller sanoi, että ötökät ovat kivoja. Tuttavani Birdie huomautti, että lehdistötilaisuuden paikka oli lähellä Villa Celimontanaa, missä oli usein jazz -festivaaleja. Festivaalihuvilan puistossa vipeltäviä ötököitä varmaan löytyisikin helposti satunnaiselle muuttomatkailijalle.

Kannabis suosii lähinnä CB1-reseptoreita, joten sen kipua poistava vaikutus perustuukin luultavasti siihen, että kehon omaa anandamidia jää enemmän tarttumaan vanilloidi-reseptoreihin. Viherpeipot suosivat kivun lievitykseen juuri kannabista, kun taas muut lajit käyttävät ibuprofeenia ja parasetamolia.

Biologina minua kuitenkin askarruttaa kysymys: Miksi kivut ovat yleistymässä myös sekaravinnon syöjillä? Ja miksi otetaan niin suuria riskejä kivun voittamisessa? Esimerkiksi Vioxx -tulehduskipulääke tappoi kymmeniä tuhansia yksilöitä ennen kuin sen valmistaja Merck veti sen pois markkinoilta.

Onko lajien ruokavalioon siis päässyt livahtamaan hepatotoksisia (eli maksalle myrkyllisiä) aineita? Onko aspergilloosi (homesienitauti) yleistymässä? Ovatko lisäaineet vaarallisia? Edessäni odottaa luomupihvi kotimaisten kasvisten ja tilamaidon kera. Syödessäni sitä jään miettimään asiaa.

 

Mainokset

7 thoughts on “Viherpeippo haluaa hamppua

Add yours

  1. Viherpeippo on viisas lintu ja tietää mikä sopii sille, siksi hampunsiemenet.

    Samoilla perusteilla minunkin aamun Asterixtaikajuomaani kuuluu hampunsiemeniä. Ei joka aamu, mutta silloin tällöin.

    Tykkää

  2. Hampunsiemen Ravintosisältö/100g: Proteiineja 35g, Hiilihydraatit 12g, Rasvaa 47g, Kuitua 6g. Omega 3 ja 6 rasvahapot 1:3. Sisältää kaikki välttämättömät 8 aminohappoa ja 12 muutakin. Eli hamppuhan on ihmiskeholle(ja muillekin elikoille) lähes täydellistä ravintoa. Mitä muuta tässä sitten pitäisikään syödä? Rypsiä?

    Tykkää

  3. Melkoisen viihteellistä ja nokkelaa tekstiä, kiitos.

    Ynnä myöskin ajatuksia herättävää, kuten varmaan oli tarkoitus.

    Meille lukijoille jää heittämäsi tehtävä: kuinka kehittelemme ajatusta.

    Tykkää

  4. Hyvää mietintää.

    Aivojen CB1 on jännä reseptori, kun lihavuuttakin yritettiin hoitaa siihen kohdistuvilla lääkkeillä. Harmi, että iso osa lääkkeen käyttäjiä päätti tappaa itsensä, kun lääkkeellä vei pois nautinnon ja halun elää.

    Kipulääkkeiden käyttö korreloisi mahtavasti hiilareiden lisääntyneeseen käyttöön. Eikä ihme, sillä liika sokeri edesauttaa myös homeiden ja bakteereiden kasvua. Mahtaisiko liika hiilihydraatti ja sitä kautta syntyvä sokeri olla syynä myös autoimmuunisairauksiin homeiden tuottamien entsyymien vuorovaikutuksella? Mahtaisiko epätasapainossa oleva bakteerifloora aiheuttaa myös useiden ihmisten ruoansulatusentsyymien epätasapainoa? Miksi niin monella on tärkkelysten vuoksi refluksitautia? Jopa vastasyntyneillä. Johtuuko se amylaasin puutteesta? Voisiko lastenruokiin dumpattava fruktoosi sekoittaa lastenkin ruoansulatustoiminnot?

    Toisaalta, voihan olla, että ihmiset ovat vain laiskoja, kuten viralliset määritelmät diabeetikoista ja lihavista diskriminoivasti määrittelee. Kipulääke vie luonnosta ja tunteistaan erkaantumassa olevaa ihmistä lähemmäksi kesto-orgasmia, jossa moni haluaa elää. Vaikka kipulääke ei aina toimisikaan kesto-orgasmin tavoittelussa, onneksi lääketeollisuus tietää miten tunteet pidetään kurissa kemian keinoin. Harmi vain, että ihmisessä oleva jäteasema, eli maksa, tuppaa monella rikkoontumaan (kolangiokarsinoomat, HCC jne) liiallisen kemikaalikuorman vuoksi. Näistä ei tietysti puhuta, tärkeintä on laittaa kuolintodistukseen jokin muu kuolemaan johtanut tekijä, kuten Inclutus cefebri (436) tai Puskan rakastama arterioscletaris (440) .

    Nyt kun karppihörhöt ovat keksineet miten parantaa diabetes 2 pelkällä ruoalla, pääosin lihalla ja rasvalla, täytyy keksiä miten sitä ”lihaa” tuotetaan madoilla ja nilviäisillä, sillä lehmillä ja sioillahan lihaa ei saa tuottaa, koska viherpeippojen mielestä loukkaamme tuontantoeläimen tunteita. Harmi, sillä keksimme transglutaminaasinkin, jolla lihan jämistä saa liimattua ihanaa gurmeeta tyhmälle kansalle. Joskus tyhmä kansa saattaa löytää viisasten kiven, kuten karppauksen, joka on kuin märkä rätti ravintoterapeuttien, lääkäreiden ja lääketeollisuuden kasvoille: montako miljardia on poltettu rahaa siihen, että em. ”älyköt” yritti parantaa diabetes 2:ta lääkkeillä ja ruokavaliolla?

    Aspergilloosin lisääntymistä voisi heikentyneen puolustuskyvyn lisäksi selittää sekin, että samaisia organismeja käytetään pesuaineiden entsyymiden valmistukseen, tosin geneettisesti manipuloituna. Kun pistämme likaiset aluskalsarimme pesukoneeseen yhdessä muiden vaatteiden kanssa, alhaiseen lämpötilaan (kiitos entsyymeiden), eli bakteerien jakautumisen kannalta otolliseen lämpötilaan, tulemme fermentoineeksi koko kakkabakteerikannan kaikkiin vaatteisiimme. Mukaanlukien entsyymijäämät aspergilluksesta.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Ylös ↑

%d bloggers like this: