Statiinin uhrit vai Stalinin uhrit?

Sain haastatella diplomi-insinööri Leino Utriaista viime viikonloppuna kirjamessuilla Helsingissä. Hän on kirjoittanut kolesterolilääkkeiden haittavaikutuksista. Tuskin haittaa vaikka lukisit hänen haastattelunsa tässä terveysblogissani.

 

 

Useimmat asiantuntijat arvioivat, että hirmuhallitsija Josef Stalin antoi käskyn tappaa 20-60 miljoonaa ihmistä. Niin hirmuinen asia on kyseessä, että muutama messuvieras näki kirjankannessa tämän hirmuhallitsijan nimen.

Nykyiset häikäilemättömät hirmu-hallitsijamme löytyvät lääkeyhtiöiden markkinakoneistosta ja johtoportaasta. Näiden yhtiöiden voittomarginaalit ovat niin tärkeässä asemassa, että yhtiöt ovat valmiita unohtamaan lääkkeiden haittavaikutukset, tarjoamaan seksipalveluja lääkkeiden markkinoinnissa, voitelurahaa tutkijoille ja lääkäreille, kieltäytyvät mainitsemasta markkinoimiaan tuotteita kielteisessä merkityksessä ja tuputtavat meille välillä hyvinkin kyseenalaisin menetelmin pillereitään.

Yksi lääkeyhtiö Pfizerin uhri oli kuin ihmeen kaupalla välttänyt kuoleman ja istui ilmielävänä edessäni haastateltavana. Tutustutaan yhdessä nyt Utriaisen kirjan antiin.

Diplomi-insinööri Leino Utriainen on kirjoittanut veret seisauttavan tietokirjan kolesterolilääkkeiden vaaroista ”Statiinin uhrit”. Synkänvärisessä kansikuvassa ollaan hautausmaalla. Aika lähellä oli, että hautakivessä olisi Utriaisen nimi. Näin ei kuitenkaan käynyt.

Christerin kysymys: Olit kuolla statiinilääkityksen haittavaikutuksiin, Leino. Miten voit juuri nyt? Varoitettiinko sinua statiinin haittavaikutuksista?

Leino vastasi näin: Kiitos, voin olosuhteisiin nähden ihan hyvin. Joudun etenemään vaivalloisesti kainalosauvalla, sillä minulla on tapana käyttää kroppani osat loppuun, vasta sitten osat vaihdetaan uusiin. Nyt on vuorossa lonkkaluun operointi ihan muutaman päivän kuluttua. Mutta kolesterolilääkkeet olivat koitua kohtalokseni. Lääkäri ei varoittanut minua statiinista. Niitä pidettiin turvallisina ja tehokkaina. Olihan niitä tutkittu huolellisesti. Kun 1990-luvun lopulla myönnyin lääkärin suosituksesta veren kolesterolipitoisuutta alentavaan statiinilääkitykseen oli lääkäri minulle auktoriteetti. Tuossa elämänvaiheessa minulla oli muita kiireitä, joten en nähnyt syytä tarkemmin selvitellä statiiniuskontoa, joka perustuu siihen luuloon, että kolesterolilääkkeen käytöllä saavutetaan pysyvästi terve verenkierto. Koska kokonaiskolesterolini oli jonkin verran yli viitearvon, totesi lääkäri, että kuolen ennemmin tai myöhemmin sydäninfarktiin, jos en aloita statiinilääkitystä. En tuolloin ymmärtänyt kysellä, kuinka varma henkivakuutus statiini on. Optimistina kuvittelin, että statiinilla sydäntautiriski poistuu kokonaan. Vanhin veljeni käytti jo statiinia ja suositteli minulle samaa. Hän kertoi, että ruokavaliossa ei tarvitse olla tarkkana, koska statiini pitää verenkierron kunnossa. Veljeni kuoli myöhemmin sepelvaltimotautiin. En valitettavasti edes tuossa vaiheessa oivaltanut, että statiini ei olekaan ihmelääke, kuten oli annettu ymmärtää. Syyskuussa 2006 sain niin rajun haimatulehduksen, että siitä voisi seurata jopa monielinvaurio. Onneksi nuori lääkäri arvasi heti kieltää statiinilääkityksen.

Christerin jatkokysymys: Minkälaisia haittavaikutuksia statiineilla on ja saako Suomessa puhua statiinien haittavaikutuksista?

Leino innostui luettelemaan kolesterolilääkkeiden haittavaikutuksia minulle: Selvittyäni hengissä statiinien haittavaikutuksista uskon, että yksi elämäni missioista, oikeastaan kansalaisvelvollisuuteni, on jakaa selvittämääni tietoa ja kokemuksiani statiinien käyttäjille. Toivon hartaasti, että uusia kohtalotovereita on tulevaisuudessa vähemmän kuin nyt. Yritän myös vaikuttaa kansallisiin hoito-ohjeisiin, käypä hoito -suosituksiin, jotka perustuvat ”viralliseen” kolesterolihypoteesiin eli olettamukseen kolesterolin yhteydestä sydäntauteihin. Toimintani aiheutti eräänlaisen haittavaikutusriskin: Minusta tuli epämieluisa ihminen innokkaasti statiineja suositteleville tutkijaprofessoreille. Se oli pieni haitta verrattuna tavoittelemaani kansalliseen hyötyyn. Otin tuon riskin tietoisesti.

Lipitor statiinin haittavaikutuksista voi mainita seuraavat: ummetus, ilmavaivat, dyspepsia (ruuansulatusvaiva), pahoinvointi, ripuli, ruokahaluttomuus, oksentelu, trombosytopenia (verihiutaleiden liian vähäinen määrä veressä), allergiset reaktiot, anafylaksi (äkillinen hengenvaarallinen allerginen reaktio, hiustenlähtö, hyperglykemia (korkea verensokeri), hypoglykemia (matala verensokeri), haimatulehdus, unettomuus, muistin menetys, päänsärky, heitehuimaus, tuntoharhat, tuntoaistin heikkeneminen, perifeerinen neuropatia (ääreishermostoperäinen kipu), makuaistin häiriö, näköhäiriö, maksatulehdus, kolestaattinen keltaisuus, maksan vajaatoiminta, ihottuma, kutina, nokkosihottuma, angioneuroottinen edeema (äkillinen paikallinen turvotus), rakkulaiset ihottumat, korvien soiminen, kuulon menetys, lihaskipu, nivelsärky, lihassairaus, lihastulehdus, rabdomyolyysi (lihaskudoksen äkillinen vaurio), lihaskouristukset, jänteen repeämä, impotenssi, gynekomastia (miehen rintojen kasvu), voimattomuus, rintakipu, selkäkipu, ääreisturvotus, väsymys, sairauden tunne, painon nousu

Christer lukee vähän Leinon kirjaa: ”Pfizerin myyntikampanja lääkäreille oli aggressiivinen. Lääkäreihin kohdistuva markkinointi on vaativaa. Monon saaminen oven väliin vaatii myyjältä lähes samaa ammattitaitoa hoitosuuntauksista kuin lääkärillä itsellään on. Tästä syystä Pfizer koulutti 13 000 ammattitaitoista myyjää.” Aika huikeaa!

Leino selitti: Tällaista se on! Mitään ei jätetty sattuman varaan. Viiden viikon koulutus sisälsi kursseja anatomiasta ja fysiologiasta. Koulutettavat kävivät läpi myyntisimulointeja, joissa aikaisemmin koulutetut näyttelivät ärtyneitä lääkäreitä. Kaikki tämä heijasti yhtiön johtavaa myyntiperiaatetta: Se halusi, että lääkärit eivät näe Pfizerin myyjää pelkkänä lääke-esittelijänä vaan uuden hyödyllisen hoitoinformaation tuojana. Esittely piti kyetä antamaan vaikka eteisessä, jos lääkärillä oli kiire.

Christer kysyy: Kirjasi antaa aihetta pohtia terveydenalan koulutusta Suomessa. Ymmärretäänkö miten syvälle koulutuksen sisältöihin tunkee riippuvuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Käypä hoito -suositus työryhmän aikaansaannoksista? Jääkö tilaa kriittiselle ja riippumattomalle tieteelliselle pohdinnalle? Vai onko kyseessä taitava tiedon pakkosyöttö THL:n suunnalta?

Leino myönsi, että THL ja Käypä hoito -suositus vaikuttaa lääkärikoulutuksen sisältöihin. Leino kertoo kirjassaan mm. tällaista: Yleisradio esitti Martti Backmanin toimittaman Mot-ohjelman nimeltä Rasvainen Kupla syyskuussa 2010 ja jatko-osan Kolesterolipommi lokakuussa 2010. Rasvateeman jatko-osassa Mot tarkasteli kriittisesti kolesterolia ja sen lääkintää statiineilla. Kolesteripommin esittämisen kynnyksellä päässäni iski tulta. Aioin käynnistää lääketieteellisen oppiriidan statiinilääkkeiden haittavaikutuksista. Haastajana olin minä maallikkona ja vastaajana Käypä hoito -ryhmä, johon kuuluvat valtakunnan tunnetuimmat sisätautiopin tohtorit ja professorit. En ollut saanut kolme vuotta aikaisemmin laatimaani haittavaikutusjuttua julkisuuteen Helsingin Sanomien kautta, joten ajattelin, että Mot-ohjelman avulla saan ehkä kokemukseni julkisuuteen ja statiinien haittavaikutuksista ryhdyttäisiin puhumaan. Lähetin kolme vuotta vanhan ’sairauskertomukseni’ Martti Backmanille, ja hän valitsi minut yhdeksi haastateltavaksi ohjelmaansa. Käypä hoito -ryhmä reagoi tilanteeseen nopeasti, kolme päivää Kolesterolipommi-ohjelman lähettämisen jälkeen lehdistötiedotteellaan, jossa kertoi, että ohjelmassa oli esiintynyt virhetulkintoja. Stt uutisoi aiheesta samana päivänä:

Asiantuntijaryhmä huolestui maanantaisessa Ylen Mot-ohjelmassa esitetyistä väitteistä, jotka voivat innostaa potilaita jättämään lääkkeensä omin päin keskustelematta edes lääkärinsä kanssa. ”Suomessa statiineja käyttäviä potilaita on onnistuttu seuraamaan niin hyvin, että vakavia sivuvaikutuksia ei ole juuri esiintynyt”, sanoo professori Antero Kesäniemi Oulun yliopistosta.  Mot-ohjelman johtopäätös haimatulehduksen yhteydestä statiinilääkitykseen on Kesäniemen mukaan lapsellinen.

Virallisesti oikeassa olevat professorit ymmärsivät, että me maallikot uskomme enemmän televisiota kuin hypoteeseja. Mutta miten väliporras eli tavalliset lääkärit näkivät tilanteen? Yritin saada muutamia lääkäreitä keskustelemaan sähköpostilla statiinin hyödyistä ja haitoista saadakseni käsityksen siitä, miten potilaita hoitavat lääkärit tuntevat hyödyt ja haitat. Kukaan lääkäreistä ei halunnut keskustella itse aiheesta. Sen sijaan he esittivät närkästyneitä kysymyksiä, mistä olin saanut heidän sähköpostiosoitteensa. Eräs lääkäreistä jopa kritisoi sitä, että minä insinöörinä hypin raja-aidan yli lääkäreiden reviirille. Hän kehotti minua siirtymään alkoholin aiheuttamien ongelmien tutkimukseen. Ilmoitin hänelle esiintyväni turhista statiineista kärsineenä potilaana ja veronmaksajana. Totesin myös, että alkoholin ja statiinien aiheuttamissa ongelmissa on vissi ero. Alkoholisairaus on yleensä potilaiden itsensä aiheuttama ongelma. Sen sijaan uusi kansantauti eli statiinien haittavaikutukset on lääketeollisuuden aiheuttama ja Käypä hoito -ryhmän sekä joidenkin hoitavien lääkäreiden tukema ongelma. Statiineihin vilpittömästi uskovat potilaat ovat joutuneet tietämättään kärsimään.

Christeriä kiinnosti Leinon käsitys lääketehtaiden innosta kehittää yhä uudempia ja kalliimpia kolesterolilääkkeitä.

Leino kertoi miten kovaa peliä oli käynnissä lääkeyhtiöillä, sillä kalliimmatkin statiinit haluttiin saada Kela-korvauksen piikkiin. Kirjassa kuvailen tätä taistelua potilaista ja heille kirjoitettavista statiiniresepteistä. AstraZenecan Crestor sai professori Timo Strandbergin mainoskampanjan jälkeen vahvemman niskalenkin, eli suuremman markkinaosuuden suomalaisten potilaiden ja Kelan, siis veronmaksajien, rahoista. Jälkikäteen on helppo tulkita tilanne vuoden 2008 alussa. Astra-Zenecalla oli kiire saada Crestor Kelan erityiskorvausten piirin ennen kuin Jupiter- ja Gissi-hf-tutkimusten epäonnistumiset julkaistiin. Suomalaiset päättäjät tekivät ratkaisunsa kaupallisen kolesterolihypoteesin perusteella. Koska Crestorilla saatiin LDL-arvoa alaspäin, se riitti. Sen jälkeen ei enää kiinnostanut, oliko LDL-arvon alentamisesta mitään hyötyä vai oliko lääkityksestä jopa pelkkää haittaa.

Christer sanoo: Sitten jysähtää varsinainen pommi, eli statiinien todetaan aiheuttavan laajamittaisesti diabetesta. Kerro lisää tästä!

Leino pudisti päätään ja jutteli lähes harmistuneena tästä peiteoperaatiosta: Kun AstraZenecan Jupiter-tutkimuksessa tutkittiin Crestor-rosuvastatiinin etuja terveille ihmisille sepelvaltimotautien ehkäisevässä tarkoituksessa, lääkittyjen potilaiden joukossa alkoi yllättäen puhjeta diabetesta selvästi useammin kuin lumelääkityssä vertailuryhmässä. Viideksi vuodeksi suunniteltu tutkimus lopetettiinkin jo vajaan kahden vuoden jälkeen. Lääkeyhtiöiden käsittämättömän oudon logiikan mukaisesti tutkimuksessa todetut ”hyödyt” markkinoitiin tehokkaasti lääkelupia myöntävälle FDA:lle, joka antoi Crestorille myyntiluvan myös kroonista matala-asteista tulehdusta hoitavana lääkkeenä. Tutkimuksissa todetut diabetesongelmat ohitettiin ja niistä oltiin hiljaa. Tieto diabetekseen liittyvistä ongelmista saatiin pysymään salassa jopa vuosia. Myös muissa tutkimuksissa havaittiin kuitenkin sama ongelma, ja FDA joutui tunnustamaan pakon edessä ikävän tosiasian lähes neljä vuotta Jupiter-tutkimuksen päättymisen jälkeen. FDA varoitti vuonna 2012 diabetesriskistä, joka liittyi ennen kaikkea Crestor-rosuvastatiiniin. FDA:n mukaan statiinin käyttö voi nostaa verensokeria statiinimerkistä riippumatta. Samassa tiedotteessaan virasto muistutti myös statiinin haittavaikutuksista ihmisten kognitiivisiin toimintoihin. Niitä olivat muun muassa muistin menetys ja sekavuus. Dyslipidemian käypä hoito -ryhmän puheenjohtaja Matti J. Tikkanen ymmärsi, että diabetesuutista voidaan hieman vesittää ennakoivalla jutulla Duodecim-lehdessä. Hän kirjoitti syksyllä 2011, että hyvään hoitoon liittyy uusi haitta. Tikkanen kertoi, että Jupiter-tutkimuksen tietoon suhtauduttiin varauksella. Kuitenkin muutamat muut tutkimukset osoittivat, että Jupiter-tutkimuksen tulokset olivat totta.

Kun huomioidaan statiinin pitkäaikaiskäyttö, varovaisenkin arvauksen perusteella nykyisestä statiinien käyttäjäjoukosta ehkä noin 25 000 ihmistä saa statiinista diabeteksen ennemmin tai myöhemmin. Onko statiini merkittävä syyllinen rajusti lisääntyvään diabetekseen? Jos on, varmuuden vuoksi statiinia syövät terveetkin ihmiset ovat lääketeollisuudelle kultakaivos. Näistä hyväuskoisista tulee sairaita ja loppuelämänsä ajaksi kahta lääkettä, statiinia ja diabeteslääkettä, käyttäviä lääketeollisuuden kanta-asiakkaita.

Christer mainitsi: Olet kaivellut kuolinsyytilastoja ja havainnut, että sepelvaltimokuolema on edelleen hyvin yleistä Suomessa, vaikka koululääketieteen tutkijat ja terveysviranomaisemme yrittävät muuta väittää.

Leino kertoi: Kun tarkastellaan koko kansaa, voidaan todeta, että sepelvaltimokuolemat eivät ole vähentyneet lainkaan 1970-luvusta. Erityisen huonoa on kehitys ollut statiiniaikakaudella eli 1990-luvun puolivälin jälkeen. Vielä vakavammaksi vetää, kun huomioidaan, että statiini aiheuttaa noin 20 prosentille käyttäjistä haittavaikutuksia. Suomessa statiinia käyttää noin 660 000 ihmistä. Tilastollisesti haittavaikutuksista kärsii siten noin 132 000 henkilöä.

Sepelvaltimotaudin ehkäisy työikäisillä kehittyi Suomessa hyvin 1970-luvulta 1990-luvun puoliväliin asti. Työikäisten sepelvaltimokuolemat vähenivät vuosina 1969–1995 eli ennen statiiniaikakautta 26 vuoden kuluessa yhteensä 2 477:llä, vuositasolla laskettuna. Vähenemistä oli keskimäärin 95 tapausta vuosittain. Vuonna 1995 otettiin statiinihoito viralliseksi hoitosuositukseksi kolesterolihypoteesin perusteella. Miten kävi? Vuosina 1995–2010 sepelvaltimokuolemat vähenivät 587:llä eli keskimäärin vain 39 tapauksella vuosittain. Näin kävi, vaikka statiinihoito lisääntyi sangen nopeasti. Vuosina 1995–2010 työikäisten statiineilla hoidettujen määrä kasvoi 21 600:sta 306 182:een. Statiinin käyttäjämäärä kasvoi siten noin 285 000 työikäisellä miehellä ja naisella. Vaikka statiinilääkitys yleistyi rajusti ja muut hoitotoimenpiteet, esimerkiksi pallolaajennukset, lisääntyivät ja kehittyivät, kuolemien vuosittainen vähentyminen putosi reilusti alle puoleen. Kun kolesterolitasoa lähdettiin pudottamaan vuodesta 1995 alkaen massiivisella statiinilääkityksellä, hyvä kehitys vaimeni merkittävästi myös työikäisten parissa. Vuonna 2010 statiinia käytti jo 680 611 henkilöä, mutta statiinien hyödyt eivät näy ainakaan sepelvaltimokuolemien lukumäärässä, koska sv-kuolemat ovat hitusen jopa lisääntyneet 40 vuoden kuluessa. Onko päässyt käymään niin, että kymmenillä eri keinoilla on saatu siirretyksi kuolemia vain 65 vuoden ikäpaalun toiselle puolelle, ”pois silmistä”? Elinajanodote on noussut monien kymmenten eri tekijöiden takia. Sepelvaltimotautien tehokkaimmat hoidolliset parannukset lienevät ohitusleikkaukset, pallolaajennukset, nopean toiminnan sydänkeskukset ja muut hoitotoimenpiteet. Vuosina 1969–2010 miesten elin ajanodote nousi noin kymmenen vuotta ja naisten kahdeksan. Naisten sepelvaltimokuolemia oli vuonna 1969 yhteensä 4 383 ja vuonna 2010 vastaavasti 5 599. Lisäystä koitui 1 216 kuolemaa eli 27,7 prosenttia. Sepelvaltimokuolemien kehityskulkua statiiniaikakaudella sopiikin edellä mainittujen tilastotietojen nojalla kummastella. Missä ihmeessä ovat ne vuosittain vähentyneet tuhannet sydänkuolemat? Tilastokeskuksen ja THL:n virallisista rekistereistä ainakaan ei löydy tukea Käypä hoito -ryhmän väitteelle. Lipsahtiko statiiniprofessoreilta hätävalhe?

Christer utelee: Statiini on tutkimuksissa todettu lihasmyrkyksi, mutta sen ei statiinilääkitystä puolustavien mielestä pitäisi päästä verivirran kuljettamana lihaksiin. Sen pitäisi päätyä maksaan estämään kolesterolin muodostusta. Näin ei ilmeisesti tapahdukaan varsinkaan jos geenisi eivät ole kohdillaan? Statiini pääsee verenkiertoon liian korkeina pitoisuuksina?

Leino innostui tästä ja kertoi: Potilaan perintötekijät voivat vaikuttaa merkittävästi lääkehoitojen tehoon ja turvallisuuteen. Nykyään käytössä on keinoja perintötekijöiden vaikutusten ennakoimiseksi lääkehoidossa, kertoo farmakogenetiikan professori Mikko Niemi Helsingin yliopistosta. Tiettyihin lääkkeisiin liittyviä haittavaikutuksia voidaan joko estää tai selvitellä tekemällä geenitesti. SLCo1B1-geenin perinnöllinen vaihtelu liittyy statiinien lihashaittoihin. Geriatrian professori Timo Strandberg ei kannata SLCo1B1-genotyypin testaamista automaattisesti jokaiselta statiinin käyttäjältä ennen lääkkeen aloitusta. Hän suhtautuu myös kuluttajille suunnattuihin geenitesteihin varauksella, koska jo tieto siitä, että itsellä on tietty geenimuutos, voi vaikuttaa haittojen ilmaantumiseen.

Professori Strandbergin kommentti halveksii inhimillisyyttä ja rehellisyyttä. Potilaalta pitää salata tieto geenimuunnoksesta, joka statiinin käytön kannalta tarkoittaa sitä, että statiini ei päädy kunnolla tai ollenkaan maksaan, vaan rikastuu verenkiertoon ja nostaa haittavaikutusriskin moninkertaiseksi verrattuna normaaleilla geeneillä varustettuihin ihmisiin. On moraalisesti erittäin tuomittavaa, että verovaroilla toimivat asiantuntijat vähättelevät ja piilottelevat haittavaikutuksia sekä potilailta että lääkäreiltä. Tämä on johtanut siihen, että haittavaikutuksista kärsitään ja kärsitään. Kipujen syitä etsitään vuosikausia erilaisilla kalliillakin tutkimuksilla, kuten magneettikuvauksilla. Vaikka potilas olisi kuinka kipeä, Käypä hoito -ryhmä todistaa, että kivulle ei löydy luotettavaa tieteellistä näyttöä.

Minä kiitän Leino Utriaista keskusteluhetkestä Helsingin kirjamessujen aikana ja toivotan kirjalle myyntimenestystä!