Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet
Kuvassa on älliä tarjolla
Olin tänään ystävieni kanssa Loviisassa eräässä pienessä kahvilassa. Tilasin kahvia ja mustikkamurokupin. Hyvänmakuinen mustikkaunelma oli kahvilan pitäjän itse leipoma tuoreista mustikoista. Vaniljakastike ja murotaikina olivat ilahduttavasti myös itse tehtyä. Hyvää oli ja terveellistä.
Suomessa on käynnissä ruokavallankumous
Yhä useampi suomalainen on viime aikoina oivaltanut miten paljon meitä on huijattu ruokavalinnoissa. Lisäaineilla (E-koodeilla) tärveltyjä ruoka-aineita tyrkytetään pahaa-aavistamattomille kuluttajille parhaimmilla hyllypaikoilla. Kaupan myyntitilastot osoittavat kuitenkin, että tietä muutokseen on rakentamassa yhä useampi suomalainen. E-koodit vaihtuvat älliin: ostetaan yhä enemmän luonnollista, lisäaineetonta ja laadukasta lähiruokaa. Laitetaan lounasta lieden luona.
Muutos parempaan suuntaan olisi nopeampaa, jos Suomen päivittäistavaramarkkinat eivät olisi niin keskittyneet, sillä lähes 80 prosenttia alasta on kahden vahvan toimijan hallussa. S-ryhmän markkinaosuus on 44 ja Keskon 35 prosenttia. Lisäksi Suomen Lähikaupalla on 9 prosentin osuus sekä Lidlillä 4,8 prosentin osuus. Loppuosuus jakaantuu pienempien toimijoiden kesken. Molemmat suuret toimijat ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan vuodesta 2009, ja vastaavasti pienempien toimijoiden markkinaosuus on laskenut. Suomessa toimii yli 1 200 päivittäistavaroiden tukkukauppaa harjoittavaa yritystä. Suurin osa näistä on hyvin pieniä yrityksiä, mutta suuret tukkukaupat hallitsevat markkinoita pelottavalla tavalla. Suurimmat tukkukaupat ovat Inex Partners Oy (S-ryhmä) (vuoden 2010 liikevaihto oli 3 403,5 M€), Ruokakesko Oy (K-ryhmä) (vuoden 2010 liikevaihto 3 286,4 M€) ja Tuko Logistics Oy (vuoden 2010 liikevaihto oli 764,3 M€). Murra isojen tukkuliikkeiden mielivalta suosimalla lähikauppoja, pienempiä, paikallisia elintarvikeyrityksiä, ruokapiirejä ja -toreja sekä luomumaatiloja!
Muutosta parempaan suuntaan viivästyttää myös harjoitettu elintarvikepolitiikka (mm. kevyttuotteiden järjestelmällinen tyrkyttäminen, rasvakammon yleisyys, elintarvikkeiden tarkoitushakuinen sijoittelu ruokakaupassa). Ota vastaan painava tieto: kevyen aika on ohi. Kevyttuotteet eivät toimi, suosi sen sijaan täysrasvaisia mahdollisimman luonnollisia elintarvikkeita. Viis veisaa elintarvikepoliittisista linjauksista. Kysy mummolta mitä kaupasta kannattaa ostaa!
Muutos parempaan suuntaan olisi myös nopeampaa, jos Valtion ravitsemusneuvottelukuntaan valittaisiin vain sellaisia asiantuntijoita, joilla ei ole omaa lehmää ojassa. Nyt kun siellä istuu yksittäisten elintarvikeryhmien myyntiin erikoistuneita ihmisiä, joiden osittain ainakin voidaan ajatella suojelevan tiettyjen yritysten etuja, niin eipä siinä paljon muutosta parempaan voida nähdä. Tee maalaisjärkeviä ja itsenäisiä valintoja! Mielenkiintoisia aikoja voidaan odottaa kun yhä useampi suomalainen tekee täysin päinvastoin kuin virkakoneistomme kiemuroissa eläneet ihmiset suosittelevat. Merkkejä tällaisesta kapinasta on näkyvissä. Olen kiinnostunut kuulemaan esimerkkejä kapinaliikkeistä.
Joidenkin elintarvikkeiden systemaattinen vaino on myös käsittämätöntä vajaaälyisyyttä osoittava seikka. Raakamaito on mitä terveellisintä ja laadukkainta juotavaa, mutta senkin myynti on tehty mahdottoman vaikeaksi. Meijereiden kautta kiertänyt pilalle mennyt maito, nestemäinen roskaruoka, kyllä saa parhaimmat hyllypaikat, mutta missä on aito, pastöroimaton ja homogenoimaton rasvapitoinen raakamaito?
Pääjohtaja Pekka Puska, professori Matti Uusitupa ja monet muut terveysasiantuntijamme vainoavat kananmunia vain sen takia, että Suomen sydänliitto etunenässä on omaksunut oudon näkökulman kananmuniin. Niitä pitää syödä varoen koska kananmunan keltuaisessa on niin paljon kolesterolia. Höpö, höpö. Tutkimukset todistavat, että kananmunien kolesteroli ei juurikan vaikuta veren kolesteroliimme ja jos vaikutuksia onkin, niin ne ovat myönteisiä terveydellemme. Ainoastaan perinnöllistä kolesterolitautia, familiaalinen hyperkolesterolinemia, sairastavat noin 7 000 suomalaista voivat mahdollisesti olla vähän varovaisempia kananmunien suuhteen. Yli 5 000 000 suomalaista voi syödä kananmunia niin paljon kun tekee mieli.
Muutosta parempaan suuntaan rajoittaa myös kaupan asettamat omat lähestulkoon mielivaltaiset esteet: kynnysrahat, hyllymaksut ja markkinointirahat. Jos jokin pientoimittaja haluaa päästä kaupan valikoimiin, isot tukkuliikkeet ja S- sekä K-kaupat voivat estää tämän asettamalla erillisen kynnysrahan esteeksi. Markkinointi- tai jonkin muun maksun edellytyksenä voi olla, että pääsee kaupan valikoimiin. Kynnys- ja hyllymaksuille on vaikea löytää ymmärrystä. Alun perin hyllymaksuilla hankittiin uudelle tuotteelle paikka varastosta/hyllystä, mutta sittemmin merkitys on laajentunut käsittämään erilaisia maksuja ja muita kannustimia, joita tavarantoimittajat suorittavat kaupalle tuotteen elinkaaren aikana. Kaikki tämä rahastus vain sen takia, jotta kauppa ottaisi tuotteita valikoimiinsa ja edistäisi tuotteiden myyntiä ja/tai esillepanoa. Kynnys- ja hyllymaksut voivat vahingoittaa sekä vähittäiskaupan että tavarantoimittajien välistä kilpailua ja rajoittaa tuotevalikoimaa sekä johtaa korkeampiin kuluttajahintoihin. Hyllytilamaksut voivat sulkea pois kilpailijoita.
Muutosta parempaan suuntaan saadaan odottaa vielä tovi, sillä kirveellä olisi töitä suurissa keskusliikkeissä. Niillä on kiusallisen usein tapana periä markkinointirahaa, vaikka elintarvikkeiden pienvalmistajat eivät katso siitä olevan omalle yritykselleen ja tuotteilleen markkinoinnillista hyötyä. Suomessa on muitakin epäkohtia kuin tämä keskusliikkeiden mielivalta, mutta minun mielestäni asialle pitäisi pikaisesti tehdä jotain.
Lähteenä olen käyttänyt Kilpailuviraston selvityksiä 1/2012 ja omia juttujani Veteraaniurheilijan blogissa.
Käyttäkää älliä ja nauttikaa hyvää ruokaa – terveydeksi!
Kommentoikaa!
Turpaduunari (vanhoja kirjoituksia ; Ajankohtaisin tieto löytyy täältä: http://turpaduunari.fi/) 
E-koodatut lisäaineet eivät tee ruoasta automaattisesti huonompaa, eikä myöskään välttämättä parempaakaan. Osan käyttö on täysin terveydellisesti perusteltua ja osan kyseenalaista. Harvoin kuitenkaan on niin, että E-koodilla varustettu lisäaine ruoan ravintoarvoa oleellisesti muuttaisi. Ja tuotteen luonnollisuus ei tarkoita samaa kuin haitaton.
E-koodikeskustelussa on hyvä pitää järki mukana, mm. luonnon oma puolukka sisältää viittä eri E-koodattua ainesosaa: vettä, sokeria, kuituja, kivennäisaineita, happoja (E 200, E 210), hyytelöimisainetta (E 440), väriaineita (E 160a, E 163) ja aromeja.
Christer kommentoi: Tottakai olet oikeassa, että kaikki lisäaineet (E-koodit) eivät ole vaarallisia. Puolukka -vertauksesi ontuu pahasti. Kun esimerkiksi bentsoehappoa lisätään keinotekoisesti esim. johonkin mehuun, ei ole sama asia kuin jos luonto olisi alunperin tarkoittanut bentsoehapoksi osoittautunutta säilyvyyttä lisäävää kemiallista ainetta puolukkaan. Tuolla Veteraaniurheilija -blogissani olen käynyt tästä asiasta perusteellisempaa keskustelua, aloita vaikka näistä:
http://sundqvist.blogspot.fi/2008/05/sy-ruokaa-ei-lisaineita.html
http://sundqvist.blogspot.fi/2008/07/lisainepelko-aiheeton-sanoo-evira.html
http://sundqvist.blogspot.fi/2008/05/miss-suomalaistuottessa-on-eniten.html
Terveisin, christer
TykkääTykkää
Hei!
Ensiksi, olen iloinen että ravintokeskustelu laajenee ja ottaa uusia näkökulmia. Kiitos siis siitä. Mutta itse asiaan:
Kovienrasvojen epäterveellisyydestä on näyttöä, sitä on turha kiistää (kysymys siitä, onko riittävästi tai riittävän monipuolisesti jääköön ilmaan). Minkä tutkimuksien mukaan kovalla rasvalla ei olisikaan yhteyttää kolesteroliin? Ja kun tälläisiä tutkimuksia, joissa kovien eli tyydyttyneiden rasvojen epäterveellisyys on todistettu (edes jossain määrin) ja jotka teidän mukaanne ovat vääriä, on tehty, pysytyttekö osoittamaan ne virheet tutkimusmenetelmissä, jotka teidän mukaanne tämän väärän yhteyden kovienrasvojen ja kolesterolin sekä sydänsairauksien välillä ovat osoittaneet. Ja vielä viimeiseksi: Miten teidän mukaanne on mahdollista, että ihmiset, jotka ovat vuosi kaupalla näitä asioita opiskelleet ja ovat nimenomaan tiedemiehiä/naisia, eli perustavat ohjeistuksensa tutkimuksiin, ovat laatineet/saanet vääriä tutkimus tuloksia ja sitten väärentäneet nämä tutkimustulokset saadakseen ihmiset syömään esim. margariinia. Eli toisin sanoen: miten tällainen suuri peittely/valehtelu/väärentely operaation on ollut mahdollista ja nimenomaan näitä samoja tutkimustuloksia on saatu ympärimaailmaa. Enkä tarvitse salaliittoteoriaa, jossa margariini teollisuus on lahjonut koko ryhmän tiedemiehiä. Tai miksi he ovat niin perustavanlaatuisesti väärässä.
Kiitos jo etukäteen vastauksista. En siis itse ole mikään ravintospesialisti, mutta seuraan aikaani olen kiinnostunut ravinnosta.
Christer vastaa: Valitettavasti näyttö kovien rasvojen (puhuisin mieluummin kiinteistä rasvoista) epäterveellisyydestä ei ole kovin selvä. Tarvitaan vielä runsaasti lisää tutkimuksia tämän osoittamiseksi.
Margariinia vastustan sen takia koska siinä perusterveellinen kasviöljy muuntuu teollisessa prosessissa epäterveelliseksi. En minäkään salaliittoteorioihin sentään usko. Kyse on elintarvikkeiden markkinoinnista. Voi hävisi margariinille markkinasodassa, mutta viime aikoina voin käyttö on taas ilahduttavasti lisääntynyt.
Kiitos kommentista!
TykkääTykkää
Ja linkitän tähän vielä tutkimuksen, joka osui viime viikolla silmään:http://www.hs.fi/ulkomaat/Tutkijat+Kovat+rasvat+aiheuttavat+lihavuuteen+liittyvän+tulehduksen+/a1342411251680
Kyselisin mielelläni muiltakin ”terveystoisinajattelijoilta”, mutta he rajoittuvat nykyään karppaajiin, ja minä kun kaipaan puolueetonta ja ennen kaikkea kiihkoilematonta kantaa, en uskontoa (siis karppaus ei ole uskonto, karppaajat ovat uskovaisia).
Christer vastaa: Olen samaa mieltä, että karppaus voi olla uskontoa lähellä. Tunnen kiihkomielisiä karppaajia. Aika mielenkiintoisia tapauksia! En kuitenkaan tuomitsisi karppausta vain näiden kiihkomielisten kannattajien takia.
Tuo esille nostamasi hesarin raportti ei ole mikään uusi tutkimus. Kyseessä on lehden toimituksen esille nostama vanha juttu. Ehkä halutaan väkisin luoda sellaista kuvaa, että kiinteä rasva olisi kovin vaarallista. Ei ole!
Tyydyttynyt rasva ei sytytä tulehdusta rasvakudokseen. Lihavalla tuo rasvakudo tulehtuu kyllä ihan ”itsestään”. Jos nauttimamme tyydyttynyt rasva (aika monimutkainen ”rasvaseos”) jotain tekee rasvakudokselle, niin se lähinnä vaimentaa tulehdustilaa ja samalla helpottaa painonhallintaa.
Voit lukea enemmän kirjastani ”PaRas ruokavalio – luonnolliser rasvat kunniaan!” (Atar, 2011). Löytyy monista kirjastoista, kirjakaupoista ja sitä saa myös suoraan kirjailijalta.
terveisin, christer
TykkääTykkää
Kukaan täysjärkinen ei syö margariinia. Eläinrasvoilla ei yksinään ole mitään yhteyttä mihinkään terveyshaittaan. Sen sijaan margariini ja turhat hiilarit lihottaa ja sairastuttaa.
Joo, Eve, näin se taitaa olla kuin sinä kirjoitat!
terveisin, christer
TykkääTykkää
Pastöroimaton maito voi sisältää useita taudinaiheuttajia, kuten kampylobakteereja, kolibakteereja, listeriaa, salmonellaa, yersiniaa ja brucellaa. Sairauksiin, joita pastörointi voi torjua, kuuluvat tuberkuloosi, kurkkumätä, polio, salmonelloosi, nielutulehdus, tulirokko ja lavantauti. [1]
Yhdysvalloissa sairastuu vuosittain satoja ihmisiä raa’an (pastöroimattoman) maidon juomisesta. Erityisiin riskiryhmiin kuuluvat lapset, vanhukset ja raskaanaolevat. [1]
Yhdysvalloissa raakamaito onkin monessa osavaltiossa yhtä laitonta kuin huumeet. Esimerkiksi keväällä 2012 ratsattiin terveyskauppa ja pidätettiin raakamaitoa välittäneitä ihmisiä. Heidän takuusummansa nousivat miljooniin dollareihin, paljon korkeammiksi kuin henkirikollisilla. [2]
Kampanjointi pastöroimatonta maitoa vastaan alkoi 1800-luvulla, kun huomattiin maidon pastöroinnin vähentävän huomattavasti lapsikuolleisuutta. [2]
Kesäkuussa 2012 pikkulapset saivat hengenvaarallisen EHEC-infektion raakamaidosta Varsinais-Suomessa ja kaksi heistä joutui tehohoitoon. Raakamaito on riskielintarvike, joka on hyvä kuumentaa 60 – 70 asteeseen ja jonka tarjoaminen riskiryhmille kuten lapsille on arveluttavaa
Teksti:Wikipedia
Christer kirjoittaa: Kiitos huomiostasi koskien pastöroimattoman maidon terveysriskejä. Raakamaidon terveyshaittoja liioitellaan hyvin yleisesti. Kyseessä on todella vähäinen ongelma. Wikipedialta puuttuu yksi tärkeä lähde: Eviran selvitys Suomessa tuotetun raakamaidon biologisista vaaroista.
Tuon lähteen kun lukee läpi niin avautuu silmät seuraavalle seikalle: raakamaidon aiheuttamat vaarat (ruokamyrkytykset) ovat äärettömän harvinaisia. Lue raportti! Kymmenen vuoden aikana (1999-2009) todettiin Suomessa kaiken kaikkiaan noin sata raakamaidon mahdollisesti aiheuttamaa ruokamyrkytystä (tarkemmin tutkittaessa myrkytyslähteeksi osoittautui useimmiten jokin muu elintarvike tai esim. maa-aines). Raportin pitäisi löytyä Eviran sivuilta.
TykkääTykkää
Pääsääntöisesti E-koodeissa ei ole mitään vikaa, sillä ne ovat enimmäkseen ihan tavallisia aineita, joita esiintyy luonnossakin.
Click to access lis__aineopas.pdf
Oikeasti siis E-kooditonta valmisruokaa ei ole olemassakaan. Ei edes kotona valmistettuna.
Christer kommentoi: Olen aika lailla samoilla linjoilla Tasa Arvon kanssa. Jos ryhdytään hiuksia halkomaan, niin eihän mitään iskulauseita voisi kirjoittaa julki: ”Pois Eestä” -iskulauseeni vesittyisi kerta kaikkiaan jos työntäisin otsikkooni/iskulauseeseeni esim. että puolukassa on luonnostaan bentsoehappoa yms. lisäaineita. Tämä ei kuitenkaan poista sitä seikkaa, että pidän useimpia lisäaineita, joita lisätään jälkeenpäin ruokiimme elintarviketeollisuuden toimesta, aivan turhina ja pahoittelen lisäaineiden holtitonta käyttöä.
Kiittäen kommentista, christer
TykkääTykkää
Asioidessani elintarvikekaupoissa – jätän usein ostamatta tuoteen jossa on useampi E-merkintä.
Olen ihemtellyt miksei kaupoista löydy listaa näkyvällä paikalla – josta voisi tarkistaa E-merkintöjen sisällöt.
Onko näin E120 on punasista koppakuoriaisista jauhettua väriainetta – jos näin on – uskoisin monen jättävän ko. lisäainetta sisältävän tuotteen ostamatta ??
Christer kommentoi: E120 (karmiini, kokkiniili, karmiinihappo) on todellakin punaista väriä, jota saadaan hyönteisistä. Tarkemmin sanottuna kuivatuista Dactylopius coccus –hyönteisen (Kokenillikirva) naaraista. Sitä saa käyttää mm. juomiin, jälkiruokiin, jäätelöön, hilloihin, makeisiin, kahvileipiin ja hedelmänmakuisiin aamiaismuroihin.
TykkääTykkää
Tämä ruokakeskustelu ei johda mihinkään. Ne ihmiset, jotka toistaiseksi vapaan tiedonvälityksen kautta saavat muutakin kuin ”virallista” tietoa, ovat muuttaneet ruokailuaan, eivätkä enää palaa takaisin. Samalla kun olemme saaneet lopettaa turhan lääkityksen, niin voimme todeta, että ruokateollisuuden tehtävä on pitää ihmiset sen verran sairaina, että heille saadaan myydä lääkkeitä.
Christer miettii: Tällaista ruokakeskustelua kannattaa käydä. Yhä useampi oivaltaa saman minkä Erkkikin: Kun laatu astuu mukaan kuvioihin, vanhaan moskaan ei enää ole paluuta!
TykkääTykkää
Ilman E- aineita (ja muita lisäaineita jotka parantavat säilyvyyttä) olevia ruokia jos söisi jokainen niin kyllä olisi kova poru ruokamyrkytyksissä yms. kuolleista ihmisistä. Ja sama pätee raakamaitoon, siitä saatuja tauteja suomessa on vähän siitä yksinkertaisesta syystä että sitä juo niin harva ihminen verrattuna pastoroituun maitoon. Lisäaineet mitä ruokiin laitetaan on pääsääntöisesti hyvä asia, joskin olen siitä samaa mieltä että joskus niiden käytössä liioitellaan ja joskus niitä käytetään ”varmuuden vuoksi” vaikka ilmankin pärjäisi. Joskus vuosia sitten katselin englantilaisen dokumentin aiheesta joka avasi silmäni mitä tulee vainoharhaisuuteen ruuan suhteen. En valitettavasti muista sen nimeä, mutta oli verrattain valistava aiheesta e-merkintä ja aineet niiden takana. Ihmiskehossakin on useita e-aineita. Lienevätkö oikeasti pahasta kun niitä meissäkin on ihan luonnostaan useampaakin sorttia?
Itse luulen että ihmisen kannalta suurimmat ongelmat ruokien suhteen aiheuttaa viljellyt kasvit kuten vehnä, ruis, kaura jne. Biologisilta perusteiltaan ihminen on sopeutunut käyttämään ravinnokseen keräilemällä löytyviä ruoka-aineita kuten marjoja ja sieniä sekä lihaa ja kalaa. Viljelykasveille sopeutuminen ei ole vielä saanut riittävästi aikaa. Ehkä 100 000 vuotta ja sekin sopii meille ongelmitta, riippuen evoluution vauhdista jota ei pysty arvioimaan.
En minäkään ole mikään ravintotieteilijä, mutta kiinostunut aiheesta. Oikaiskaa toki jos olen täysin metsässä jossakin asiassa, mutta tälläinen näkemys itselläni on e-aineista. Eivät ne pääsääntöisesti ainakaan pahasta ole, ainakaan ruuan säilyvyyden ja sitä kautta terveyden kannalta ajateltuna.
Christer kommentoi: Erittäin hyviä ajatuksia sinulla, Esa! Evolutionäärinen näkökulmasi vastaa minunkin käsitystäni. Yksivuotisissa viljelykasveissa on runsaasti ongelmia, aivan kuten huomautat. Jaksan kuitenkin puolustaa tätä omaa näkökulmaani, että luonnostaan kasvissa, hedelmässä, marjassa tai eläimessä oleva lisäaine ei ole ongelma. Ongelmia syntyy sitten kun nämä yksittäiset lisäaineet valjastetaan laajapohjaisesti elintarviketeollisuuden käyttöön. Jäävuoren huippu on näkyvissä, lisäaineet pitäisi penkoa perusteellisesti ja asettaa elintarviketeollisuus todella tiukan paikan eteen. Tästä tulee enemmän juttua jatkossa.
TykkääTykkää
Varmasti e-aineissa on ongelmia kuten kaikessa muussakin mitä syömme. En silti oikein ymmärrä missä vaiheessa esimerkiksi joku säilyvyyttä parantava aine muuttuu pahaksi jos se siirretään vaikka puolukasta mustikkaan? Tämä esimerkki on ihan hatusta temmattu, mutta ymmärrät varmaan kysymyksen yleisellä tasolla? Tätä jos voisit avata hiukan missä kulkee se raja jossa jostakin ”hyvästä” aineesta tuleekin ”paha”. Itse olen ajatellut sen aina siten että jos ainetta itsessään ei muuteta (siis sen e-aineen kemiallista koostumusta) on se sama missä yhteydessä sen syö, puolukan mukana tai mustikan. Mahassahan ne kaikki menee iloisesti sekaisin sanoi mummoni aikanaan. Tämä pätenee tässäkin tapauksessa? Mutta tosiaan jos pystyt hiukan avaamaan tätä mihin perustuu sen aineen muuttuminen pahaksi jos se toisen ruuan mukana on ollut hyvä? Jankkaan tästä koska en ymmärrä tätä tapahtumaketjua lainkaan missä se muutos hyvästä pahaksi tapahtuu ja miksi.
TykkääTykkää
Onko olemassa tutkimuksia lisäaineiden yhteisvaikutukista tai niiden liittymistä esimerkiksi lisääntyviin lasten allergioihin?
Kyllä yksittäisten E-koodien sisältö ja vaikutus tiedetään hyvin (tai ainakin pitäisi tietää), mutta kun lisäaineita saattaa olla samassa elintarvikkeessa kymmenenkin, voi yhteisvaikutus olla sellainen, josta kellään ei ole hajuakaan.
Olen täysin samaa mieltä siitä, että mitä vähmmän E:tä ruoan valmisteluettelosta löytyy, sitä parempi on tilanne. Parasta on, jos valmisteluetteloa ei ole ollenkaan ts. ruoka on aitoa itseään 😉
TykkääTykkää
Lain mukaan vamistusaineet tulee ilmoittaa pakkauksessa. Valmistusaineiden lisäaineita ei tarvitse ilmoittaa. Tarkoittaa siis sitä, että E-koodien lisäaineita ja valmistusaineita ei ilmoiteta. Oletan, että E-koodit useimmitetn ovat jauheita ja todenäkoisesti niissä on tasaisen jakaantumisen vuoksi prosessissa paakkuuntumisenestoaineita, joille jotkut ovat allergisia.
Saksalaisilla sivuilla on erilaista tietoa E-koodeista suhteessa tauteihin. Eli mitä tauteja E-koodit aiheuttavat (Welche Krankheiten Zusatsstoffe machen kan*.de)
Kananrehu on kait meristä kalastamalla saatuja kaloja. Kala-allergikko reagoi kananmunan kalaproteiniin.
Luomumunat on eri asia.
Kasvatettuille lohille syötetään niinikään kalareuhua, mutta kuulemani mukaan myös antibioottia kuten aikaisemmin myös sioille ja kanoille. Merien ryöstökalastus jatkuu.
Viljan viljelyssä korret ovat tarpeettomia ja siksi käytetään kasvunestoaineita eli korren vahvistimia.
Maapallolla on alueita, joissa kasvinsuojeluaineiden vuoksi syntyy enemmän tyttölapsia, koska aineet simuloivat estrogeeneja. Miten terveellistä ravintoa sieltä tulee?
Avoimia kysymyksiä on liian paljon ja vastaukset ovat useimmiten vaikeasti selvitettäviä salaisuuksia.
Evertson
TykkääTykkää