Hyvinvointivaltiossa asuu pahoinvointikansa

Kokonaisvaltainen terveyslepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

 

Suomalaisten hyvinvointia on taas tutkittu. Moni meistä voi todella hyvin. Yhteenvetona emme todellakaan jää luokalle, mutta kaikilla ei mene niin kauhean hyvin. Se on huolestuttavaa. On syytä kantaa huolta eriarvoistumisesta.

 

MITEN SUOMI VOI?


Yli 7000 suomalaista vastasi valtakunnalliseen Hyvinvointibarometriin, jonka toteutti taas tänäkin vuonna johtava hyvinvointimedia Terve.fi. Saimme tietoa suomalaisten voinnista ja suhtautumisesta hyvinvointiin.

Kansallinen Hyvinvointibarometri 2012 -kyselytutkimus toteutettiin nyt kolmatta kertaa. Tutkimusaineiston ovat analysoineet yhdessä Terve Media Oy:n kanssa 15/30 Research Oy ja M3 Research Oy.

Kyselytutkimus toteutettiin kesä-heinäkuun aikana useissa verkkomedioissa, ja siihen vastasi kaikkiaan 7319 suomalaista. Heistä naisia oli 79% ja miehiä vain 21 prosenttia. Tämä kertoo minulle, että kyselytutkimukseen vastattiin pääosiltaan naisille suunnatuilla terveyssivustoilla ja kohdennettuun kyselyyn eivät miehet kovinkaan suurella innolla lähteneet mukaan. Tämä on vahinko.

En usko tämän miehisen näkökulman puuttumisen vaikuttaneen kovinkaan paljon barometrin lukemiin. Lisää miehistä näkökulmaa toivotaan sitten ensi vuonna. Julkistamistilaisuudessa oli läsnä enemmän naisia kuin miehiä.

Vastauksia kertyi pääosin Etelä-Suomessa asuvilta. Esimerkiksi lappilaisia tällaiset ”etelän kotkotukset” eivät valitettavasti juurikaan kiinnostaneet. Melkein puolet vastaajista (47%) asui isossa kaupungissa. Maaseudun näkökulmaa tarjottiin 15 prosentin verran.

Kolmannes vastaajista ilmoitti olevansa toimihenkilö, eläkeläisiä oli 13% ja vailla työtä oli 7 prosenttia. Rikkaat eivät vaivautuneet vastaamaan. Valtaosalla vastaajista oli alle 2700 euron kuukausitulot (brutto).

Tutkimuksesta kävi ilmi, että 62% suomalaisista antaa hyvinvoinnilleen arvosanaksi 8-10. Suomalaiset voivat siis edelleen mukavasti, mutta on aiheellista kantaa huolta Suomessa ilmenevästä eriarvoistumisesta. Jopa 80 % barometrin vastaajista oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä väittämästä, että Suomi on hyvinvointivaltio, missä hyvinvointi eriarvoistuu nopeasti eri syistä johtuen.

Samaan aikaan suomalaisilla riittää silti uskoa hyvinvointivaltioon kaikille lähtökohtaisesti tarjottavana mahdollisuutena. Yhteensä 67 prosenttia vastaajista on jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että hyvinvointivaltio Suomessa jokaisella on mahdollisuus hyvään elämään.

Suomalaiset ovat suurimmaksi osaksi onnellisia. Uskomus suomalaista hiukan surkeina mörökölleinä ei saa Hyvinvointibarometrista täyttä vahvistusta. Kyselyyn vastanneista jopa 64% ilmoittaa olevansa usein tai jatkuvasti onnellinen. Hyvinvointibarometrissa 2011 suomalaisten onnellisuusprosentti oli 61. Onnellisimmat suomalaiset ovat koululaisia, opiskelijoita ja vanhempain/hoitovapaalla olevia. Vähiten onnea löytyy työttömän, eläkeläisen ja 50-59 -vuotiaan elämässä.

Suomalaisten elämä ei silti ole jatkuvaa ruusuilla tanssimista. Kyselyyn vastanneista 18% ilmoittaa olevansa jatkuvasti tai usein ahdistunut ja 14% jatkuvasti tai usein masentunut. Jatkuvasti tai usein surullisia suomalaisista on jopa 17 prosenttia. Yli kuudensadan vastauslomakkeesta löytyi ilmoitus jatkuvasta syrjäytymisestä.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana tutkimus osoittaa, että varsin moni rakentaa ystävyyssuhteensa internetin varaan! Internet ajoi täpärästi ohi naapuruussuhteista. Ilman muuta tärkeimpänä pidettiin suhdetta omiin lapsiin ja puolisoon. Omien vanhempien ja ystävien sekä sisarusten varaan oli hyvä rakentaa sosiaalisuuttaan, ilmoitti tärkeäksi puolet vastaajista.

Hyvinvointibarometrissa kysyttiin myös suomalaisten ruokailusta ja ravitsemustottumuksista. Tutkimus paljastaa useita näkökulmia. Karppaajia, eli vähähiilihydraattista ruokavalio noudattavia, kömpi esiin koloistaan peräti 13 prosentin verran. Lisäksi peräti 53% suomalaisista huomioi hiilihydraattien saannin ruokavaliossaan. Eläköön hiilihydraattitietoinen ruokailu! Suuri osa suomalaista (72%) miettii aterioiden terveellisyyttä ja ravintosisältöä päivittäin tai lähes päivittäin.

Maku ajaa silti pohdinnoissa terveellisyyden ja ravintosisällön edelle, sillä päivittäin tai lähes päivittäin ruoan makua miettii 83% suomalaisista.

Me suomalaiset pistämme suuhumme hirvittävän määrän pillereitä purkista. Suomalainen täydentää ruokavaliotaan erittäin usein vitamiineilla ja hivenaineilla: niitä ilmoittaa käyttävänsä 87% tukimukseen vastanneista. Luontaistuotteita käyttää 23% vastanneista.

Joka kymmenes suomalainen käyttää kovia kipulääkkeitä vähintään päivittäin tai lähes päivittäin. Kivut vaimennetaan myös usein reseptivapailla pillereillä (5%).

Vanha väittämä suomalaisista kovina kahvinjuojina pitää tutkimuksen mukaan paikkansa. Päivittäin tai lähes päivittäin kahvia ilmoittaa käyttävänsä 75% vastaajista.

Vastaajista puolet tai yli puolet ilmoittaa, että oma aika riittää hyvin tai erittäin hyvin töihin, lepoon, kotitöihin, ihmissuhteisiin, liikuntaan sekä harrastuksiin ja vapaa-aikaan.

Hyvinvointibarometri paljastaa uutterasti töitä paiskivan kansan: peräti 67% suomalaisista ilmoittaa, että aika riittää hyvin tai erittäin hyvin töihin. Levon prosentit tulevat vasta tämän jälkeen: 54% kertoo, että lepäämiseen riittää aikaa hyvin tai erittäin hyvin.

Tutkimus osoittaa, että suomalaiset ovat varsin tyytyväisiä työtilanteeseensa. Keskimäärin työtilanteelle annetaan kouluarvosanaksi 8. Hyvinvointibarometrin vastaajista 70% antaa työtilanteelle arvosanan 8-10, mutta huomio kiinnittyy 18 prosenttiin, jotka antavat työtilanteelleen arvosanan 4-6.

Suuri osa meistä tiedostaa liikunnan tärkeyden ja haluaa muokata sen avulla kehoaan. Todellisuudessa tämä kuitenkin jää enemmän tiedostamisen ja toiveen tasolle, kun aikaa ja jaksamista siihen ei välttämättä kuitenkaan riitä tarpeeksi varsinkaan työssä käyvillä. Monet toivoivatkin lisää aikaa kuntoiluun tai painonhallintaan.

 

 

Advertisements

9 thoughts on “Hyvinvointivaltiossa asuu pahoinvointikansa

Add yours

  1. Knsallinen hyvinvointibarometri on ollut vain otanta tietyntyyppisten ihmisten hyvinvoinnista. Siitä ei kannata vetää johtopäätöksiä totuutena.
    Kuinka moni lukijoista tiesi vastata kyselyyn?

    Itsestään huoltapitävät jotka lukevat terveyssivustoja viikottain varmasti tiesi kyselystä ja myös vastasi siihen. Tuo ehkä hiukan vääristää saatua tulosta.

    Joka kymmenes suomalainen syö mielialalääkkeitä. Eniten maailmassa.

    Hyvinvointi lisääntyy rahan myötä, se lienee selvää.

    Tykkää

  2. Virheklikkaus ja erehdyin vähän lukemaan. Hohhoijjaa… go get life, please !!

    Christer kommentoi: Klikkaa uudestaan. Elämä on…

    Eräs toimittaja oli myös klikannut ja lukenut. Hän lähetti kriittisen sähköpostin:

    Hei,

    kerrot ihan pokkana ”Kansallinen Hyvinvointibarometri 2012 -kyselytutkimuksen” osoittavan sitä ja tätä ”suomalaisista”. Näin teet siitä huolimatta, että itsekin kiinnität hitussen huomiota vastaajajoukon vinoutumiin, esimerkiksi siihen, että miehiä oli vastaajista vain 21 %.

    ”Tutkimus” ei tosiasiassa kerro suuresta vastaajamäärästä huolimatta luotettavasti yhtään mitään ”suomalaisista” eikä tue ajatusta, että hyvinvointivaltiossa asuisi pahoinvointikansa.

    Vastaajien joukko oli surveyeksperttien kielellä tyypillinen ”itsevalikoituva näyte”, tässä tapauksessa vieläpä vain netin surffailijoista itsevalikoitunut näyte, jonka edustavuus on nollan luokkaa.

    Moisesta näytteestä saatuja tuloksia ei kukaan surveyammattilainen kehtaisi ruveta yleistämään niin, että tulokset muka kertoisivat luotettavasti jotain ”suomalaisista”.

    Terve.fi on keksinyt tekeleelleen komealta kalskahtavan nimen, mistä putiikkia tietysti voi lämpimästi onnitella; kritiikittömät kirjoittajat ovat tälläkin kertaa joukolla ja suurella mielihalulla nielaisseet ”kyselytutkimukseksi” nimetyn moskan. Lukijaparkoja käy sääliksi.

    Tykkää

  3. ”Lisäksi peräti 53% suomalaisista huomioi hiilihydraattien saannin ruokavaliossaan.”

    Toivottavasti suomalaiset ymmärtävät syödä tarpeeksi hiilareita!

    Tykkää

  4. Mahtaako tosiaan ne kaikkein huonoimmassa asemassa olevat moisiin kyselyihin vastata?

    Kaupungeissa köyhillekin riittää jonkinlaista aktiviteettia kun on kirjastot ja muuta palvelua. Maaseudun kurjista ei kukaan tunnu välittävän.

    Olisin muuten onnesta muikeana jos bruttotulo olisi meikäläisellä taiteilijalla edes 2000 kuussa. Ja en siis saa mitään apurahoja vaan elän työlläni.

    Christer kommentoi: Olette ihan oikeassa. Tämä kysely ei välttämättä heijastele todellisuutta. Olin tiedonjulkistamistilaisuudessa läsnä. Tilaisuus oli niin täynnä sitä ohjelmapuolta, että kriittisille kysymyksille ei jäänyt tilaa. Pidän hyvinkin todennäköisenä, että kyselyyn on valikoitunut ihmisiä, joilla menee sen verran hyvin, että heitä yleensä kiinnostaa terveyskyselyyn vapaaehtoisesti vastaaminen.

    Tykkää

  5. “Hyvinvointivaltiossa asuu pahoinvointikansa”

    Tälle annan täydet pisteet(+ se kuuluisa papukaijamerkki)!

    Suomalainen sisu takaa hyvinvointivaltion.

    Arktinen ilmasto kustannuksineen, veroineen ja ankeuksineen takaavat pahoinvoinnin samaan aikaan kun lämpimissä maissa biletys jatkuu ja jatkuu mm. meidän kustannuksella!

    Tykkää

  6. Erinomainen kommentti tuolta Christeriä lähestyneeltä toimittajalta. Lisäksi muistuttaisin siitä, että tämänkaltaisissa kyselyissä tuppaa perspektiivi vinoutumaan: varakkaissa länsimaissa vastaajien ongelmat korostuvat, kehitysmaissa taas se että huolimatta usein äärimmäisestä deprivaatiosta pyrkii moni näkemään pilvessä kuin pilvessä hopeareunuksen. Mutta kun asiaa tarkastellaan monipuolisesti kriittisen lähestymisen kestävillä mittareilla (mm. HDI, kuolleisuustilastot, väkivaltatilastot, lehdistön- ja mielipiteen vapauden indeksit jne. jne.), ovat erot aikamoisen selvät.

    Christer kommentoi: Ja Mie huomaa miten erinomaisen reilu minä olen kun tuon julki nekin kommentit, jotka eivät välttämättä imartele minua. Totuutta minä etsin tässäkin tutkimuksessa.

    Melko heppoinen tutkimus tämä oli, sen myönnän. Valitettavasti julkistustilaisuus oli sellainen, että siellä oli liikaa kaikenlaista ohjelmaa, eikä toimittajilla juurikaan ollut mahdollisuutta esittää kysymyksiä.

    Tykkää

  7. ”Ja Mie huomaa miten erinomaisen reilu minä olen kun tuon julki nekin kommentit, jotka eivät välttämättä imartele minua.”

    Christer, jos ja kun peräänkuulutat AVOINTA keskustelua, tulisi tämän tällaisen olla oletusarvo.

    Näin siis ideaalitapauksessa. Mutta valitettavasti tämä on netissä aivan liian vähäistä. Niinpä katson aiheelliseksi nyt maltillisesti kehaista sinua. Pidä tämä uusi linja. 🙂

    Tykkää

  8. joo, skuupit on kivoja. Aikanaan skuuppina taisi olla otsikko, jossa valtaosa suomalaisista käy kuntosaleilla ja käyttää lisäaineita. Todellisuudessa valtaosa tietyillä netin kuntosivujen kävijöistä käy jne jne.

    Niin no sivuilla kävijäthän ovat suomalaisia -> Suomalaiset jne -> Parin kolmen vuoden päästä uutinen kuntosivuilla kävijöistä on kääntynyt suomalaisiksi.

    Niin ja onko tosiaan terve.fi sivustolla tehty kysely valtakunnallinen hyvinvointibarometri ? Niin vähän yli 7.000 valikoitunutta vastaajaa ?

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Ylös ↑

%d bloggers like this: