Tarjouksessa Saarioisten valmisruoka-aate

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

 

Suomalainen perheyritys Saarioinen Oy esitteli 15.1.2013 tulevaisuuden ruokatrendejä. Terveysbloggaajanne oli tietenkin paikalla. Lue raporttini tarkkaan.

 

Ennen kuin alkaa tilaisuuden annin kriittinen tarkastelu ja omaperäisten muistiinpanojeni tulkinta, haluan kiittää Saarioinen Oy:tä miellyttävästä tavasta, jonka soisi yleistyvän näissä yritysten informaatiotilaisuuksissa: Yrityksen toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä oli itse paikalla ja kätteli jokaisen tilaisuuteen tulleen henkilön. Hän kätteli myös terveystoimittajat.

Otetaan nyt sitten kaikki ylistys yhdellä kertaa, niin se on sitten käsitelty: Tilaisuudessa pidettiin erittäin tasokkaita puheenvuoroja, ruokatarjoilu oli maistuvaa ja oikeita valintoja tehden saattoi syödä ravitsevan aamiaisen ja lounaan.

Jos olivat puheenvuorot loistavia, niin samaa ei voi sanoa joidenkin puhujien kyvystä vastata lukuisiin kysymyksiin. Puhujat olivat tehneet kotiläksynsä hyvin. Osattiin korostaa yrityksen perinteitä, perhearvoja ja nostalgiaa niin makeasti ja ihan ällöttävyyteen saakka. Kun oli kysymysten vuoro oltiin monttu auki ja ohitettiin suurin osa tärkeistä havainnoista.

Nöyryyttä kehiin, Saarioinen! Olette mokanneet, teillä ei mene hyvin. Suoraselkäisesti pitää myöntää vaikeudet eikä piiloutua liirum laarumin taakse.

Saarioinen saneeraa ja potkii ihmisiä kilometritehtaalle. Äitejä saa kenkää. Oivallisen hyvin meitä kätellyt toimitusjohtaja lienee jossakin toisessa tilaisuudessa loihtinut esille tällaista liirum laarumia:

”Tavoitteenamme on ennakoida entistäkin paremmin kuluttajatarpeita ja hakea kasvua etenkin valmisruokatuoteryhmiin, koska uskomme niiden kehittymiseen pitkällä aikavälillä.”

Ei, ei ja vielä kerran ei. Valmisruokabisnes pitää ajatella ihan uusiksi moniksi vuosiksi eteenpäin. Voi tulla 7 laihaa vuotta samperin lihavalle kansalle. Tämän päivän tilaisuudessa rummutettiin välipalojen puolesta. Luulin jo sen älyttömyyden poistuneen kuvioista, mutta ei näissä yrityksissä, jotka kulkevat kansalaisten kanssa kohti 7 laihaa vuotta.

Kyllä kansa jo vähitellen tietää, että kevyttuotteet ja runsaat välipalat ovat eräs merkittävä tekijä ylipaino-ongelmassamme. Mitä tekee markkinointi- ja viestintäjohtaja Ritva Mäenpää kauniisti hymyillen? Joo, kehua retostelee näitä tuotteita! Voi pyhä Sylvi sentään. Pekka Puskan istuttamasta riippakivestä (rasvattomuus, välipalakulttuuri), voi ottaa pesäeroa. Sen aika on tullut.

Suomen kansa haluaa syödä maistuvaa, sopivan rasvaista ja ravitsevaa, suurella sydämellä valmistettua vaikkapa isien laittamaa ruokaa. Jos nimittäin Saarioisten äidit eivät osaa parempaa!

Minulla on käsissäni Kaisu ja Leena Avotien Saarioisten juhlakirja vuodelta 2011. Sen sain ihan omistuskirjoituksella. Kiitos.

Saarioisten tarina alkaa Sahalahden kartanon valmistumisella 1840-luvulla. Paljon on makkarapitsaa kinkkupitsana syöty ja paljon muita ihmeellisyyksiä matkan varrella suomalaisille tarjottu.

Hellyttävällä tavalla Kaisu Avotie tuo meille luennollaan esille näitä merkkipaaluja. Kanaviillokki 1940-luvun lopulla, säilötyt punajuuret 1950-luvun alusta, laatikkoruoat 1950-luvun puolivälistä.

Jo yli 55 vuotta on tarjottu ruoanlaittoon helpotusta siellä kotona ja tehokkaita ratkaisuja suurkeittiöihin. Uusavuttomia äitejä on synnytetty siinä samalla, mutta se lienee yritysidean mukaista ja voi niitä uusavuttomia kunnallispoliitikkoja, jotka ulkoistavat koulujen, päiväkotien, työpaikkojen oman osaavan henkilökunnan ja ottavat tilalle suurkeittiörumiluksia tehokkaine logistiikkoineen. Tuskin kukaan Saarioisten tehtaalla nukkuu huonoja yöunia tämän tapahtuneen tosiasian edessä.

Fosfaattikysymys askarrutti Kaisua. Makkaraan tungetaan fosfaatteja kun ei suolaa enää saa käyttää sitovana aineena. Mitä sidotaan? Joo, vettä tietenkin. Saarioisten ruuissa on paljon vettä ja fosfaateilla lihankin sisään saadaan tungettua sitä kraanavettä.

Ruokakeskustelu on Kaisun mielestä liian syyllistävää. Valmisruokia syyllistetään. Ovat kuulemma mainettaan parempia. Uskoo ken haluaa. Minä sanon EI eineksille ja valmisruoalle. Sano sinäkin. Ei se ole syyllistämistä, vaan terveysvalintaa.

Yhden asian suhteen olen täsmälleen samaa mieltä Kaisun kanssa: Ruoan arvostus on saatava taas kunniaan!

Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä piti hengästyttävän ruokakulttuuria puolustavan puheenvuoron. Saimme kuulla mistä tällä hetkellä keskustellaan kuumeisesti: ruokavalioiden kirjosta, ravitsemussuositusten haastamisesta (maallikot vastaan akateemiset asiantuntijat), konsensuksen voimasta ja kehon viisaudesta vastapelureina.

Jännällä tavalla olemme eksyneet pois makujen maailmasta. Mikä on pohjoismainen ruokamaku, kysyy Johanna. Ilmoille loihditaan viisaus:

”Suomalainen ruokakulttuuri on sitä mitä ja miten Suomessa syömme”.

Ja Johanna lisää häkää pyttyyn:

”Ruokablogeista syntyy ruokapolitiikkaa jos me niin haluamme.”

Olen samaa mieltä, mutta tämä edellyttää, että taitavimmat ruokablogistit pitää ottaa vakavasti ja antaa heille mahdollisuus synnyttää ajankohtaisia yhteiskunnallisia keskusteluja vaikka ne eivät seuraisikaan terveyspoliittista vallitsevaa konsensusta.

Mennään kohti rennompaa ja tietoisempaa ruokasuhdetta tulevaisuuden arjessa ja juhlassa, sanoo Johanna lopuksi.

Ritva Mäenpää puhui siitä miten tämän päivän arki on täynnä kiiltokuvamaista suorittamista. Voimakkaimmin ruokaan liitetään perhearvot. Myös kanssakäyminen ja sosiaalisuus korostuvat.

Valmisruokien markkinaviestinä tarjottiin ajatus siitä miten hyvin nämä teollisuuspöperöt kykenevät tarjoamaan ratkaisuja syömiseen liittyviin emotionaalisiin ja käytännön tarpeisiin. Multaisista perunoista ja porkkanoista halutaan Saarioisten rakentamassa keittiössä eroon. Tilalla on teknologian avulla tuotettu valmis, puhdas, ehkä kiltin näköinen juures.

Se oli minulle kauhea yllätys, että valmisruokia epäillään tietämättömyyden vuoksi. Kyllä teollisuusruoasta tiedetään jo riittävästi. Kauppa (ja yllättäen myös kuluttaja) haluaa pitkään säilyvää ruokaa ja elintarviketeollisuus valmistaa sellaista meille. Myös meille, jotka oivallamme, että tuoreen ruoan pitääkin mennä pilalle. Ennen pilaantumistaan se ruoka syödään! Tämä tiedoksi uusavuttomille.

En ymmärrä miksi ihmiset keräävät niin valtavia ruokavarastoja sinne koteihinsa? Pitämällä ruokaa varastossa lähikaupassa, voisimme viestittää myös Saaroisten perheyritykselle, että nopeammalla ruoan kierrolla olisi paljon pelastettavissa.

Saarioinen Oy:n lokakuussa 2012 teettämä tutkimus selvitti, mitä arki ja syöminen ovat tulevaisuudessa. Emme todennäköisesti syö ruokapillereitä, mutta on mahdollista että me tulostamme ruokamme itse siellä kotona kolmiulotteisella tulostimella! On ainakin kuituja riittävästi! Ruokatulostimia on jo olemassa. Miten hulluksi tämä maailma menee?

Tulevaisuudessa välipalojen merkitys kasvaa (EI, EI, EI! Apua.) ja ruokabrändit tulevat vahvasti esille. Ruoan paikallisuus korostuu ja syntyy todennäköisesti (uudestaan) paikallista ruokakulttuuria. Kokkaaminen muuttuu joidenkin yksittäisten ihmisten harrastukseksi, vaikka perinteinen ruoanlaittotaito rapistuu rapistumistaan.

Näin on tilanne merkittävän valmisruokatuottajan suhteen. Suosittelen nöyryyttä yhä valistuneempien kuluttajien viidakossa. Me terveysälykkäät kuluttajat jaksamme käydä tätä taistelua, koska siinä on sydän mukana. Saarioinen, muistakaa tekin pitää sydän sykkivänä suomalaisuudelle, perhearvoille, laadulle, lisäaineettomuudelle…

 

Mainokset

11 thoughts on “Tarjouksessa Saarioisten valmisruoka-aate

Add yours

  1. Hyvä kirjoitus.
    Heitin kaksi vuotta sitten mikroaaltouunin kierrätykseen ja ostimme parhaan mahdollisen uunin. Uunin jossa tulee kokkailtua viikonkin ruoat kerralla hemmetin kätevää ja kivaa. Uunissa on vaikka mitä varusteita ja juttuja valmistaa voi aivan mitä vaan ei tarvitse myrkkyöljyissä käristellä paistinpannulla yhtään mitään.
    Pakastimesta ei löydy eineksiä vaan itse valmistamiamme ruokia joita sulattelemme ja lämmitämme liedellä tai uunissa.
    Edullista ja oman suun myötäistä ruokaa.
    Liha kannattaa ostaa lihakaupasta koska valmis kaasupakkauksissa on vedellä painoa nostettua huonolaatuista lihaa.
    Jauheliha kannattaa jauhattaa itsevalitusta paistista tiskillä ja makkarat kannattaa myös siivuttaa lihatiskillä haluttuun viipale vahvuutteen riittoisampaa ja edullisempaa. Perunat ja porkkana suojaa juuri se multa/hiekka mikä siinä nyt on epämielyttävää Saarioisten mielestä.
    Oikeastaa ei Saarioisilta tarvitse ostaa yhtään mitään ei ainakaan tule yhtään tuotetta mieleen mitä en itse voisi valmistaa edullisemmin ja varmasi on maukkaampaa, enkä ole ammatiltani kokki.
    Jos haluaa jotain laatikoita esimerkiksi niin netistä löytyy napinpainalluksella reseptejä ja ohjeita ruoanvalmistukseen. Vaimo kuorii lapset pilkkoo ja minä sujautan uuniin ja kello ilmoittaa milloin ruoka on valmista yhteiseen päivälliseen ,lounaasen tai aamiaiseen.
    Koirakin tykkää ja voi hyvin eikä tule roskaa pakkauksista.

    Tykkää

  2. Eräs entinen työkaverini kävi kerran työkomennuksella makkaratehtaala. Tehtaan nimeä en mainitse olen niin kiltti Suomalaista teollisuutta kohtaan.

    Hän ei tämän työkomennuksen jälkeen enään koskaan ole syönnut yhtään makkaraa.

    Eines ruoka on suurelta osin heikkolaatuista ja todella mautonta. Samaan gatekoriaan liitän myös suurkeittiöiden tuotteet. Toki koskaan ei saisi yleistää toivottavasti myös poikkeuksia on.

    Einesruoka on tehtu uusavuttomille ihmisille, jolle ei onnistu kuin juuri ja juuri ruuan lämmittäminen mikrossa tai sitten he syövät sen kylmänä.

    Tykkää

  3. Mielestäni, blogistin kannattaisi lähteä avaamaan ongelmaa perheen ajankäytöstä, eikä haukkua tuottajia.

    Kiireiset vanhemmat, kiireiset lapset.

    Jos jotkin valmiruokatuottatajat vastaavat tarpeeseen, niin mitä pahaa siinä on? Saavat lapset ainkin ruokaa, useimmiten.

    Todella pöhkö blogisti, sanon minä.

    Vaan jatkakon vaan – en vastusta.

    Christer kommentoi: Taidan jatkaa. Pöhkö saa olla mutta ei tyhmä.

    Tykkää

  4. Söin eilen Saarioisten valmispizzan. Se täytti tehtävänsä erinomaisesti, koska sillä lähti nälkä. Muuta en Saarioisten valmispizzalta vaadi.

    Christer kommentoi: Nuorena ja nättinä voi pärjätä Saarioistenkin ruoalla, mutta sitten kun on enää nätti, pitää jo vähän ajatella mitä suuhunsa pistää!

    Tykkää

  5. Saarioisten suunta on ihan väärä, tuotteet on mautonta suurkeittiömössöä. Suunta pitäisi olla toinen, kohti pienten valmistajien tuotteita. Omalla paikkakunnalla on pieni pitopalvelu, jonka tuotteita saa myös lähimarketista. On meinaan makaroonilaatikko kuin kotona tehtyä….eikä harmaata, mautonta koiranoksennusta niinkuin Saarioisella.

    Saarioinen…..parantakaa tuotteitanne !!!!!!

    Tykkää

  6. Antti Heikkilän kirja ”Diabeteksen hoito ruokava-liolla ” sai silmäni avautumaan,miksi ja mitä meille
    syötetään.
    Muutin ruokavaliotani ja nyt olen kutakuinkin terve.

    Christer kommentoi: Olen kuullut, että olisi muitakin kirjoja ja kirjailijoita, jotka avaavat silmiä…

    Tykkää

  7. En muista koska olen viimeksi ostanut saarioiselta mitään valmisruokaa. Tai einesruokia muutenkaan. Ei tulisi mieleenkään. Mikroa en ole omistanut ikinä. Ruoka ei saisi olla vain vatsantäytettä.

    Christer kommentoi: Kun mikroaaltouuni sanoo bling, silloin kaikki toivo on mennyt…

    Tykkää

  8. Saariosten ”äitien tekemä” ruoka ei tapa Suomessa ketään, mutta nälkä tappaa maailmalla miljoonia joka vuosi. Se suuri ongelma ei ole mitä, vaan miten paljon me syömme. 50-60-luvuilla naisen paikka oli hellan ja nyrkin välissä. Herkintä mitä mies saatoi sanoa oli:”Naiselleni pitää olla hella”. Kysykääpä eines-foobikot äideiltänne ja mummoiltanne oliko se niin kauheaa kun pitkän työpäivän jälkeen saattoikin einesten myötä selvitä edes vähän helpommalla kotitöistä. Jos suurin syömiseen liittyvä ongelma teillä eines-foobigot on luomu-lounaslistan laatiminen, eikä miten saada rahat riittämään edes ateriaan päivässä, niin EVVVK.

    Tykkää

  9. Jollekin kommentoijalle joka sanoi jotain ajankäytöstä… Eines maksa/makaroonilaatikkoa lämmitetään uunissa 30 min. Siinä ajassa teen alusta asti maukkaan pasta-aterian sipulista, kermasta, lohesta jne. Tai kanafilepihvit riisillä, salaatilla ja kermaviilikastikkeen. Tai joku muu. Ihan alusta loppuun. Jos on niin mieletön kiire, tee vaikka viikonloppuna ison satsin makaroonilaatikkoa, ja pakasta annoslaatikoihin.

    Mikrosta en luovu, koska siinä on näppärää sulattaa esim marjoja tai lämmittää lihapiirakoita, tai vaikkapa tuo pakkasesta otettu omatekoinen makaroonilaatikko – jos nyt on niin kiire ettei uunissa ehdi käyttää.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Ylös ↑

%d bloggers like this: