Mehiläiset häiritsevät rypsintuotantoa

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

 

Suomi on sittenkin mahdollisesti antamassa periksi ja kannattanee mehiläisille vahingollisten neonikotinoidien käytön rajoittamista. Rypsinviljelijät saavat tottua käyttämään sellaisia hyönteismyrkkyjä jotka eivät tapa tai häiritse ahkeria pölyttäjiä.

 

Suomi kannattaa ehkä neonikotinoidien käytön rajoittamista EU-maissa. Koville se otti. Ja ei tämä käytön rajoittaminen vielä ole mikään varma asia. Elintarviketeollisuuden lobbarit olivat viimeiseen asti sitä mieltä, että mehiläiset saa tappaa pois kunhan rypsipellot kasvavat. Saattavat vielä pistää lujasti kampoihin. Älytöntä luomakunnan tuhoamista, mutta aiempien tapahtumien valossa niin kovin ymmärrettävää.

Saksa on esittänyt kompromissia, johon Suomi on ajautumassa mukaan. Siinä annettaisiin EU:n jäsenvaltioille mahdollisuus myöntää poikkeuslupia, jos perusteellinen riskinarviointi ei osoita neonikotinoidien tietyntyyppisen käytön aiheuttavan riskejä mehiläisille. Suomi kannattaa Saksan ehdotusta ja haluaa jatkaa keskusteluja sen pohjalta.

Perusteellisissa riskinarvioinneissa otettaisiin huomioon sekä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n tekemä riskinarviointi että myös paikalliset olosuhteet. Riskinarvioinnissa selvitettäisiin, mikä merkitys neonikotinoidien mehiläisille aiheuttamaan vaaraan on viljeltävällä kasvilla, erilaisilla viljelytekniikoilla sekä kasvinsuojeluaineiden käyttömäärällä.

Suomi katsoo, että arviointi olisi tärkeää tehdä meillä käytössä olevilla torjunta-ainemäärillä sekä ottaa huomioon viljelytekniikkamme, joka poikkeaa keskieurooppalaisesta. Saksan kompromissisehdotuksen mukaan jäsenmaissa toimivilla yrityksillä olisi kolme vuotta aikaa toimittaa EFSA:n listaamia tarvittavia tutkimuksia. Tämän jälkeen aineet arvioitaisiin uuden tiedon valossa.

Mehiläiset ovat kovasti vähentyneet ja vahvasti epäillään näitä uusia hyönteisten torjunta-aineita. Suomen Mehiläishoitajain liitto on viestittänyt, että neonikotinoidien vaikutus ulottuu tuhoeliöiden lisäksi myös hyötyeliöihin, kuten mehiläisiin ja kimalaisiin.

Eräät aineista aiheuttavat mehiläisten suuntavaiston heikkenemistä. Kimalaisilla todettiin kuningattarien määrän vähenevän. Joidenkin torjunta-aineiden yhdistelmät olivat kimalaiselle vaarallisempia kuin altistuminen yhdelle aineelle.

Mehiläisille erityisen vaarallisia neonikotinoideja ovat imidaklopridi, tiametoksaami ja klotianidiini, joita kaikkia käytetään myös Suomessa.

Mitä mieltä olet? Tarvitaanko mehiläisiä? Onko tärkeää suojella suomalaista maataloutta ja monikansallisia hyönteismyrkkyjä valmistavia tehtaita kaikin käytettävissä olevin keinoin?

 

 

19 thoughts on “Mehiläiset häiritsevät rypsintuotantoa

Add yours

  1. Puskasta puskee Puska esiin ja sanoo:
    Syö rypsiä. Puskista tulee Schwab ja sanoo:
    Kukaan ei saa syödä voi-rypsiöljyseosta eikä voita. Kaikkien pitää syödä margariinia. Se on terveellistä.

    Kansalaisten kolesteroliarvot ovat nousseet ja ihmiset kuolevat.

    Tosiasia lienee se, että ylikansalliset yhtiöt päättävät asioista ja ohjailevat myös ministeri Koskista.

    Aikamme perusarvo on raha. Perusarvot kunniaan.

    Tykkää

  2. Mikä kysymys tuo viimeinen on? ”Tarvitaanko mehiläisiä?” Ei ole mikään mielipidekysymys. Me kuollaan nälkään ilman niitä!

    Christer kommentoi: Kiitos Mehiläinen aivan erinomaisesta vastauksesta!

    Tykkää

  3. Hyönteismyrkkyjen lisäksi mehiläisiin vaikuttaa radiotaajuinen säteily:

    ”Sveitsiläistutkija Daniel Favre raportoi vuonna 2011 mielenkiintoisesta kenttäkokeesta. Favren tutkimus on metodologisesti laadukas, koska se sisältää tilastollisen analyysin ja vertailuryhmän. Favre käytti kokeessa äänianalyysi-tekniikkaa, jolla hän selvitti mehiläisten käyttäytymisessä tapahtuvia muutoksia altistuksen aikana ja ilman altistusta.

    Viittä mehiläispesää tutkittiin kolmessa vaiheessa: ilman altistusta, altistettaessa suljetulle matkapuhelimelle ja altistettaessa puhetilassa olevalle matkapuhelimelle. Mehiläisten tuottamia äänisignaaleita vertailtiin edellä mainittujen kolmen vaihtoehdon aikana.

    Äänianalyysi paljasti, että mehiläiset tuottivat ääniä korkeammalla taajuudella ja amplitudilla 25 – 40 minuuttia sen jälkeen, kun matkapuhelin oli aktiivinen. Sen sijaan mehiläiset vaikenivat heti, kun kännykästä katkaistiin virta. Mehiläisten ääntelyssä ei kyetty havaitsemaan mitään poikkeavaa myöskään silloin, kun kännykkä oli pesässä, mutta sammutettuna.”

    Lue tarkemmin tästä:
    http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=5&id=6986

    Lue myös sivulta 98 täältä:
    http://www.sahkoailmassa.fi/Langaton-teknologia-ja-terveys.pdf

    Tykkää

  4. Te puhutte aiheen vierestä, kun itse tuholainen on joku muu. Missä maailmassa te elätte jos suhteelistukset eivät onnistu?

    Ja varroapunkin saatuttamiin pesiin juuri käytetään yleisesti HYÖNTEISMYRKKYÄ sopivasti annosteltuna.

    ”Suomeenkin jo 1990-luvulla rantautunut loinen nimeltä varroapunkki on tappanut paikoitellen kaikki yhdyskunnat.”

    http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/334308/Mehilaisilla+ennatykselliset+talvituhot

    Ratsastetaanko tässä nyt ”mukaluonnonsuojelun” nimissä, kun syy on loinen?

    Tykkää

  5. Pyytäisin nyt miettimään mikä on varmaa tutkittua tietoa ja mikä on ”ehkä” tietoa.

    Varmaa tietoa on se, että varroapunkki(varroa destructor) on totaalituhoaja Suomessa ja menee jopa osin torjunnan läpi.

    Viitaan aikaisempaan linkuiini:
    http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/334308/Mehilaisilla+ennatykselliset+talvituhot

    2012:– ”Pääkaupunkiseudulla asuva ystäväni menetti tänä talvena kaikki 110 pesäänsä. Ongelma on kasvanut ihan uusiin mittaluokkiin, kertoo lohjalainen mehiläistarhaaja Hannu Torkkel. Hänen 138 mehiläispesästään selviytyi kymmenen.”

    Toinen fakta on se, mitä hunajantuoottajat eivät halua kertoa eli torjunta-aineiden käyttö. Hunajanhan piti olla ”puhadsta”.

    Faktat Varroa Destructorista, Useita tutkimuksia:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Varroa_destructor

    Itse en ole päivittänyt tietojani, mutta toimiiko HYÖNTEISMYRKKY Apistan enään Varroapunkkeihin ollenkaan? Ollaanko jo yhdistelmäkäsittelyissä ja myrkkysekoituksissa?

    Tykkää

  6. Mihin enää voi luottaa ?
    Suomessakin myytävä maito saattaa sisältää serbialaista myrkkyrehumaissia.
    Il-uutisoi tänään siitä.

    Tykkää

  7. Aflatoksiini(homeinen serbialainen maissi) on kyllä aine jota ihmisen elimistö on pienissä määrin sopeutunut kyllä hajoittamaan vaikka se onkin maailman vaaralisimpia myrkkyjä.

    Tosin me kaikki sitten saamme samantyyppisiä(likimain) homemyrkkyjä asunoistamme eli tässä sitä mennään. Määrä se on joka ratkaisee. Niin mehiläisellä kuin ihmiselläkin. Siksi noita mehiläisiä uskalletaankin myrkyttää, kun ne loiset ovat herkempiä – ainakin ovat olleet.

    ”No animal species is immune to the acute toxic effects of aflatoxins; however, adult humans have a high tolerance for aflatoxin exposure and rarely succumb to acute aflatoxicosis.[6]”
    http://en.wikipedia.org/wiki/Aflatoxin

    Tykkää

  8. Selvennyksenä: Rypsistä EI torjuta mehiläisiä.
    Rypsin pahimpia tuolaisia ovat Rapsikuoriainen, Kirpat ja Kaalikoi. Mehiläiset ovat tärkeitä rypsin pölyttäjiä. Tuholaisten torjuntaruiskutuksissa tulee sen vuoksi tarkasti noudattaa mehiläisvaroituksia. Kukkivaa rypsi- tai rapsikasvustoa ei saa lainkaan ruiskuttaa tuholaisten torjunta-aineilla. Tämän asian Hra Sundqvist olisi voinut helposti tarkistaa vaikkapa googlettamalla ”rypsin tuholaiset”. Siis vielä kerran: rypsistä EI torjuta mehiläisiä!

    Christer kommentoi: Kiitos Jaagobbi isällisistä neuvoista koskien kirjoitustani. Minulla on välillä kovin värikkäitä otsikoita, joilla minä pyrin kilpailemaan Iltalehden blogipuolella lukijoiden kiinnostuksesta. Pitääkö aina joka käänteessä olla noin tosikkomainen, Jaagobbi?

    Olen vuonna 1987 väitellyt tohtoriksi biologian alalla. En tiedä onko minulla enää väitöstyöhön tarvittavista hoksottimista mitään jäljellä, mutta sen minä sanon, että jotain sentään ymmärrän biologiasta.

    Tykkää

  9. Varroapunkin torjuntaan käytetään myös oksaalihappoa, joka on luonnontuote mm. raparperissa.
    Punkkien torjunta on työlästä, josta syystä moni tarhaaja hoitaa homman huonosti tai jättää kokonaan tekemättä.

    Tykkää

  10. Ehkä se sitten on tosikkomaista oikaista tällaista tarkoitushakuista otsikointia. Tälläisillä otsikoilla kuitenkin luodaan vääriä mielikuvia ihmisille, jotka valitettavasti ammentavat kaiken tietonsa keltaisen lehdistön lööpeistä ja otsikoista.

    Tykkää

  11. Vieläkö porukalle saisi kaaliin sen, että se on se määrä eikä laatu joka ratkaisee. Ihan niinkuin ottaisi kossua tai absoluuttia. Riittävä määrä tappaa ja sopiva määrä ”elävöittää”.

    Ja varroapunkki on hyönteinen eli kaikki mikä tuhoaa punkkia on myös jossain määrin myrkkyä mehiläiselle. Annos taas rastkaisee.

    Minäpä teen sellaisen väiteen, että neonikotinoidit ovat HYÖDYLLISIÄ mehiläisille. Peruste – mehiläisillä on rypsiä ja rapsia jota hyödyntää, kun tuholaiset eivät ole niitä syöneet. KKaikki riippuu annostelusta ja ajankohdasta.

    Olen lehdistössä nähnyt sellaisiakin ylilyöntejä joissa yksi muka tarpeeksi myrkytynyt mehiläinen voisi tappaa koko pesän. Tälläisillä otsakeilla kun tietoa annetaan niin ei ihme, että paniikki syntyy.

    Tykkää

  12. Rainbow-maito jää kyllä juomatta tästä lähtien !
    Itäblokin maissa viis veisataan, millä rehua kasvatetaan, vaikka myrkyllä, moraalia ei ole kunhan saadaan tyhmien rahat.
    Älkää ostako myrkkymaitoa !
    Hunajateenjuontini jatkuu 🙂
    Hunaja on paras luonnonantibiootti ja niin hyvää ! Nalle Puh’kin sen jo tiesi !

    Tykkää

  13. Aflatoksiini eli serbien myrkkymaito on kyllä ihmiselle yksi tutuimmista aineista kautta maailmanhistorian ja olemme osin sille jopa resistenttejä. Afltatoksiini maississa ei todellakaan ole mitään luonnotonta vaan hyvinkin luonnontuote vaikka onkin supervaarallinen myrkky suurempina pitoisuuksina.

    Muistakaa, että ihminen on ollut raadonsyöjä/sekasyöjä enemmän tai vähemmän kautta historian. Nyt teollisessa yhteiskunnassa saatamme syödä jopa liian puhdasta ruokaa.

    Ja kyllä tässä parikytävuotta sitten vielä meni homeista viljaa myllyihin ja se syötiin.

    Kysynkin, että kumpi on luonnotomampaa Suomessa? Aflatoksiini vai mehiläisen tuottama hunaja? Nimittäin käytännössä kaikki hunajamehiläiset ovat ihmisen tänne tuottattamia.

    ”Tarhamehiläinen (Apis mellifera) on mesipistiäisiin lukeutuva hyönteislaji. Se on silkkiperhosen ohella toinen ihmisen kotieläimekseen ottamista hyönteislajeista. Se elää parvissa ja esiintyy Suomessa käytännössä ainoastaan tarhattuna.”

    Tykkää

  14. Tein testin syksyllä. Otin kännykän puhetilassa ja tyrkkäsin sillä ampiaispesää. Pesään tuli vain pieni lommo, mutta ampiaisten ääntely muuttui selvästi. Kuuntelin muuttunutta ääntä rauhallisesti.

    Miksi menin testaamaan? Kysyn tätä vieläkin itseltäni.

    Tykkää

  15. p.s. aiheuttaako vieras esine ampiaispesän ääntelymuutoksen vai kännykän säteily ? Voisko sama asia tapahtua ihmispopulaatiossa. Suht rauhallinen ääntely yön taksijonossa tai nakkarijonossa voi helposti muuttua jos joku alkaa etuilemaan tai urpoilemaan.

    Tykkää

  16. Kyllähän blogintekijän teksti on otsakeesta alkaen provosoiva ja ylilyövä.

    Jos arkielämästä poimitaan esimerkki niin samanlaisella ylilyöntimentaliteetilla kun tekee niin normi ruokakaupasta ei löydy yhtään elintarvetta joka ei tapa. Jopa pullotetusta vedestä löytyy pullon omia muovijäänteitä niin paljón että voidaan sen sanoa tappavan.

    Ja tavan mukaan asiaan liitetään yksi mahdoton ikiliikkuja:
    ”Rypsinviljelijät saavat tottua käyttämään sellaisia hyönteismyrkkyjä jotka eivät tapa tai häiritse ahkeria pölyttäjiä.”

    Viimeistään sana ”häiritsevä” lyö lukkoon kaiken.

    Olisi hauska tietää miten blogistin mielestä ihmiset tässä määrin voisivat edes elää ilman torjunta-aineita?

    Tykkää

  17. Ajankohtaista tietoa rypsin viljelystä Suomessa:

    http://yle.fi/uutiset/rypsi_vaihtui_rapsiin_kaupoissa__hammentyneet_asiakkaat_kyselevat_peraan/7328115

    Rypsiöljyä ei saa monista kaupoista enää ollenkaan, koska sen viljelyssä yleisesti käytetty torjunta-aine on kielletty. Tilaa valtaa yhä useammin ulkomailta tuotu rapsiöljy. Asiakkaita muutos on hämmentänyt, sillä rypsiöljyä on suositeltu esimerkiksi pienten lasten ruokavalioon.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Ylös ↑

%d bloggers like this: