Kännykkäprofessorin ”Himasraportti” tutkintaan

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

 

Kohufilosofi Pekka Himasen raportti on nostattanut pintaan avoimuuden tarpeen hyvien veljien (ja siskojen) toisilleen tarjoamissa etuisuuksissa. Professori Kari Jokela näyttää meille veljeilyn mallia. Lue ja hämmästele!

 

Tietokirjailija Erja Tamminen on valppaasti seurannut kännykkäveljien toimia. Tässä hänen tuore raporttinsa. Journalistinen vapaus salli minun tehdä pieniä luettavuutta parantavia muutoksia yllättäen ja tilaamatta tulleeseen mainioon sähköpostiviestiin.

Piilokorruptiota ja moraalin yleistä rappeutumista hienovaraisempi, mutta seurannaisvaikutuksiltaan jopa yleismaailmallisiin mittasuhteisiin yltävä tukitoiminnan muoto, voi olla viranomaisasemassa laaditut veljelliset asiantuntijalausunnot.

Teollisuuden tilipussi kasvaa oikeansuuntaisilla mielipiteillä samalla kun menettely näyttää ”ulkoisin silmin tarkasteltuna riippumattomalta. Tuttua tupakkateollisuudesta?

Vääränsuuntaiset säädökset taas saattavat merkitä tuntuvaa lovea
teollisuuden liikevoittoon, ja heikentää myös lausunnonantajan asemaa.

Kännykkäsäteilyn turvanormit eivät elektroniikkateollisuuden
liikevoittojen valossa ole mitätön tekijä, eikä olekaan yllättävää, että niistä on päätetty kuin Himasen raportista.

Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessori Kari Jokela on toiminut kännykkäsäteilyn lainsäädäntöä suosittavan ICNIRP-komission jäsenenä yli 10 vuotta. Hän, ja muutama muu veli ja sisko päättivät ottaa Suomessakin käyttöön ICNIRP:n raja-arvot, vaikka normeissa huomioidaan kapea-alaisesti vain säteilyn lämpövaikutus. Biologisia vasteita tai pitkäkestoista altistusta ei noteerata, vaikka niiden huomioiminen vahvistaisi säteilyturvallisuutta.

Säteilyturvakeskuksen biologisten vaikutusten asiantuntija, tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski, kyseenanlaistaa The Washington Times Communities -lehden kolumnissa  kollegansa Kari Jokelan menettelyn:

”Viranomaisasiantuntijana toimiva henkilö tukee näkemyksillään ICNIRP-normien soveltamista Suomessa. Mielenkiintoista, että kyseinen asiantuntija on itse ICNIRP:n jäsenenä ja samanaikaisesti suosittelee omaan sekä ICNIRP-kollegoidensa näkemykseen perustuvaa standardia.”

 

Leszczynskin mukaan normien puutteellisuudesta johtuen säteily ympärillämme lisääntyy. Leszczynskin lausunnoista johtuen hänen oma tutkimusrahoitus puolestaan samanaikaisesti vähenee.

Kari Jokelalla on vaikutusvaltaa ja hänen käsiensä kautta kulkevat muun muassa peruspalveluministerin allekirjoittamat vastaukset eduskunnasta tuleviin kirjelmiin.

Kun demareiden Eeva-Johanna Eloranta laati hallitukselle kirjallisen kyselyn väestön säteilyturvallisuudesta, Elorannalle vastattiin virheellisesti (!), että ICNIRP-standardi suojelee väestöä myös langattomien verkkojen pitkäaikaisaltistukselta. Jokainen ymmärtää, että mehän kaikki altistumme 24 tuntia vuorokaudessa, vaikka ICNIRP:n standardissa mitataan vaikutuksia vain lyhytkestoista, 6 minuutin altistusjaksoa tarkastellen.

Jälkipolvet tulevat myös muistamaan Jokelan päättäjänä, joka kannanotoillaan antoi tukensa perinteisen, erityisesti lapsille turvallisen lankapuhelinverkon käärimiseksi rullalle Suomessa. Kiinteän puhelimen tilalla voidaan Jokelan mukaan hyvin käyttää kännykkää muistuttavaa pöytä-GSM-mallia, vaikka kyseiset radiotaajuudet on Maailman terveysjärjestö WHO:n toimesta luokiteltu ”mahdollisesti karsinogeeniseksi ihmiselle”.

WHO:n syöväntutkimuslaitos painotti erityisesti lasten altistumisen minimoimista. Kännyköiden haitallisuudesta lapsille ei Jokelan mukaan ole varmoja todisteita, muun muassa siksi, koska Itä-Suomen yliopiston rottakokeissa ei ole nähty haittavaikutuksia. Tuskin tulee teille yllätyksenä, että tätä vitamiiniskandaalien ryvettämää opinahjoa on Nokia, operaattorit ja matkapuhelinteollisuuden kattojärjestö GSM-Association taloudellisesti tukeneet!

Mikäli Kari Jokelalta taas tiedustellaan sellaisista rottakokeista, joissa haittavaikutuksia on nähty, hänellä on tapana kommentoida, ettei eläimillä tehtyjä tutkimustuloksia pidä soveltaa arvioitaessa ihmiselle aiheutuvia terveysvaikutuksia. Intresseistä riippuu, onko rottakokeilla painoarvoa.

ICNIRP-komissio ei tunnusta biologisia vaikutuksia, vaikka tammikuussa julkaistiin laaja tieteellinen kooste, joka käsittää yli 1800 uutta raporttia sähkömagneettisten kenttien biologisista vaikutusmekanismeista.

Kaikkiaan 98 tutkimusta osoittavat, että säteily saa aikaan vahingollisia vaikutuksia aivoissa. Erityisesti todisteita siitä, että lapset ja raskaana olevat kuuluvat riskiryhmään, on runsaasti.

BioInitiative-ryhmän tutkijat suosittelevat uudeksi raja-arvoksi kännykkäsäteilylle 3 µW/m2 ICNIRP:n salliman enimmäisarvon 10 000 000 µW/m2 tilalle.

Toimiiko Säteilyturvallisuudesta vastaava professori ”harmaalla alueella” ja pitäisikö viranomaisten riippumattomuus arvioida uudelleen? Terveyden menettämisellä ei nimittäin ole hintalappua.

 

Onko kommentoitavaa?