Ruokasäännöt ranskalaisittain

Meidän pitäisi tutustua ranskalaisten ruokasääntöihin, sillä paljon siellä maassa tehdään oikein. Nyt se on helppoa. Voit lukea selostukseni ja innostua asiasta!

 

 

Kanadalainen professori Karen Le Billon on tutustunut ranskalaiseen ruokakulttuuriin. Äsken Atena kustansi hänen uusimman kirjansa käännöksen Suomen kielelle. Kirja on poikkeuksellisen kiinnostava. Suosittelen.

Miksi ranskalaiset lapset syövät ihan kaikkea? professori Le Billon kysyy ja biljoona kertaa törmättyäni ranskalaiseen paradoksiin minunkin mielenkiintoni herää.

Kirjassa kootaan hyvin yhteen ranskalaisten ruokailuun liittyvät säännöt ja käytännönläheiset vinkit. Puskalandia ei ole näitä sääntöjä juurikaan noudattanut, onhan rasvakammo edelleen vallitseva piirre maassamme. Voiko sellainen kirja olla minkään arvoinen, jossa lapsi saa kehotuksen syödä täysrasvaisia juustoja? Eikö sen pitäisi olla rypsiöljyllä terästettyä kevytjuustoa? Voiko lapsesta asti käyttää ihanaa voita ruoanlaitossa, eikö Puska vaihtanut voit margariineiksi?

Tervetuloa toisenlaisen valistuksen maailmaan! Ranskalaisessa ruokakulttuurissa on sisäänrakennettua tervettä järkeä, jota ei kukaan virallinen ravitsemusterapeutti Itä-Suomen Aliopistosta, ole ampunut tohjoksi. Esimerkiksi Ranskassa vanhemmat ovat vastuussa lastensa ruokailukasvatuksesta. Lapset, joiden vanhemmilla on selkeä auktoriteetti, syövät muita enemmän kasviksia, terveellistä ruokaa luonnollisia rasvoja kaihtamatta ja tämän seurauksena he ovat useimmiten normaalipainoisia.

Ranskalainen on ystävällinen, mutta luja lapsilleen. Määrätietoisesti hän vie lastaan/lapsiaan terveiden ruokailutottumusten äärelle: terveellinen ruoka on hyvää, lapselle opetetaan mikä on oikea annoskoko, oivalletaan yhdessä mikä on nälän tunne ja miten se nälkä tyydytetään ruoalla. Toisin sanoen, lapsille opetetaan syömisen taito. Terveellinen ruokailu ei ole vain sitä mitä syödään, vaan myös sitä miten, milloin ja miksi syödään.

Vanhemmat luovat yhdessä lasten kanssa ruokailun säännöt: onko lupa napostella vapaasti (EI)? ; sanotaanko lapselle, että tulisiko hän jo vähitellen syömään (EI) ; olisiko parempi vain todeta, että nyt on ruoka-aika, nyt syödään (KYLLÄ)! ; houkuteltaisiinko lapsi parhaiten syömään ruokaa toiveikkaalla lausunnolla, että nyt on äiti laittanut tosi herkullista ruokaa (KYLLÄ)! ; Ranskassa ei toimi supisuomalainen suostuttelukutsu lapselle, että maistaisit nyt edes vähän tätä ruokaa (EI).

Le Billon väittää oivallisesti, että ruoka ei ole lohduke, ei ajanvietettä, ei lelu, ei lahjus, ei palkinto, ei edes kurinpidon korvike. Sulosoinnut jatkuvat: opeta lapsesi odottamaan hyvää ruokaa pikemminkin kuin välttelemään huonoa ruokaa (huomaatko pienen, mutta tärkeän eron?) ; älä anna lapselle karkkia palkinnoksi äläkä lohdutukseksi ; rohkaise lastasi ammentamaan aisti-iloa ruoasta (supisuomalaisen sanoessa lapselleen, että einesmössö on pahaa, ranskalainen kysyy lapseltaan miltä einesmössö tuntuu kielellä, massussa ja tuleeko siitä hyvä olo ; vastaus on EI).

Ranskalaisten itsehillintä on ihailtavaa. Siellä syödään useimmiten kolme ateriaa päivässä ja hätävarana yksi laadukas väli- tai iltapala. No, eikö lapsilla ole kiljuva nälkä? Saattaa olla, jos ovat syöneet huolimattomasti esimerkiksi lounaan. Lohduttaako silloin ranskalaisäiti ja -isä nälkäistä lastaan rasvattomilla napostelutuotteilla niinkuin Suomessa valitettavan usein on tapana? Ei taatusti lohduta. Antaa lapsen odottaa seuraavaan ateriahetkeen, sillä kokemus on ranskalaisille osoittanut, että nälkäinen lapsi syö kiltisti. Suomessa nälkäiselle lapselle on liian usein tarjolla elintarviketeollisuuden uusimpia kotkotuksia. Herää Suomi!

Kun lapsi saa osallistua pöydän kattaukseen, ruoan valmistamiseen, ruoan aikataulutukseen yms., silloin säännöllisten ruokailurutiinien syntyminen on mahdollista. Pöydässä pitää olla terveyttä tarjolla, vaikka elämässä olisi kuinka kiirettä.

Älä pakota lapsia syömään lautasta tyhjäksi. Anna lapselle pieniä annoksia ruokaa ja suo hänelle mahdollisuus ottaa tai pyytää lisää. Tästä professori Le Billonin selkeästä ohjeesta seuraa tällainen ihanuus: Lapsi hallitsee omaa syömistään jo pienestä pitäen ja kasvaa aikuiseksi, jolla on terveelliset ruokatavat.

Ruokailu on sosiaalinen tapahtuma, eli parhaimmillaan perheenjäseniä yhdistävä rituaali. Lapset kuulevat vanhemmiltaan tarinoita maailmanmenosta, opitaan yhdessä tärkeitä sosiaalisia taitoja kuten esim. väittelemisen taidon loukkaamatta ketään. Siinä ruokapöydän ääressä porkkanapalan jauhautuessa takahampaiden varassa kystään hyviä kysymyksiä ja odotetaan omaa puheenvuoroa. Le Billon pyytää luomaan perheen sisällä omia ruokapöytärituaaleja. Yksi näistä voisi olla se, että jokainen kertoo päivällisen aikana mitä jännää päivän aikana on tapahtunut.

Hidas ruoka on onnen ruoka! Lapset syövät luonnostaan hitaasti. Mitä jos me aikuiset sovittaisimme tahtimme lasten mukaiseksi? Kiitä niitä jotka syövät ruokansa hyvin, älä rankaise huonommin syöviä. Vältä ylipäänsä kielteistä tunnelatausta ruokapöydässä. Tee ruokapöydästä juhlava paikka!

Minua on pyydetty kirjoittamaan lyhyempiä kirjoituksia. Tämä oli nyt tässä. Jos haluat lukea pidemmän version omasta jaarittelustani ja lisää analyysiä Karen Le Billonin kirjasta, lähetä silloin sähköpostia (christer.sundqvist@ravintokirja.fi) ja minä lähetän sinulle lisää luettavaa!

Mainokset

23 kommenttia artikkeliin ”Ruokasäännöt ranskalaisittain

  1. Juupa juu, ja ranskalaista kulttuuria sinä et juurikaan hallitse, vaikka väkinäisiä näkökulmia yrität esittää…
    Anna nyt jo olla, ja keskity suomalaiseen (suomenruotsalaiseen) kulttuuriin ja lasten kasvatukseen..

    Tykkää

  2. Ei siinä mitään paradoksia ole, vaan ranskalainen huuhtelee ihrat suolistostaan terveydelle hyväksi olevalla punaviinillä. Alkoholi on rasvanliuottaja ja punaviinissä on myös paljon favonoideja, jotka ovat nekin hyväksi. Noin helposti tämä muka paradoksi on selitettävissä.

    Lopulta, jos senkin Christer tietäisit, niin alkoholisteille ei juuri kerry ihraa verisuonten seinämiin. Lääketieteen opiskelijat tämän aina huomaavat, kun tekevät opiskeluun liittyviä ruumiinavauksia. Mm. broidini joka on nykyisin lääketieteen tohtori osasi tämän minulle kertoa.

    Haittapuolena tulee sitten maksakirroosi.

    Tykkää

  3. Täyttä asiaa jälleen. Lapset pitäisi opettaa jo aivan pienestä pitäen aitojen raaka-aineiden makuun sekä monipuolisiin aterioihin. Vaan mitä suomessa tehdään? Teollisuusruokaa pilteille usein heti laitokselta päästyä. Äidinmaidon korvikkeesta se alkaa. Pahimmillaan puolivuotiaasta jatketaan päiväkodin usein vanhus/ terveyskeskuksessa valmistetulla laitosruoalla. Esikoulu sujuukin jo eineksin. Koulumaailmassa sitten tutustutaan Puskan ja Fogelholmin suosittelemaan virtsan hajuisen rypsin käyttöön valmiiksi sekoitettujen salaattimixien kastikkeena sekä turrutaan keskuskeittiöiden tarjoamaan lisäaine-makujen maailmaan. Ravintolat kautta suomenniemen tarjoavat EDELLEEN lapsille ainoana vaihtoehtona niitä ”suosittuja” nauravia (aitoja) nakkeja kera (Åland) ranskalaisten sekä mummon (HK) lihapullia löysällä pussimuusilla. Näillä eväillä lapsista saadaan elämäänsä väsyneitä mutta nöyriä ja hyvästä ruoasta tietämättömiä Atrian ja HK:n sekä muutaman muun eineskauppiaan kassojen kasvattajia ja myös S-ja K kauppiaat ovat tyytyväisiä!

    Tykkää

  4. No eiköhän tähän riittäisi vanhojen suomalaiset ruokailutottumusten palauttaminen,

    aamulla ylös riittävän aikaisin ja aamupala, koulussa/ viikonloppuna lounas 11-13 välillä, päivällinen 17 – 18 välillä. Illalla piltit nukkumaan riittävän ajoissa.

    btw, jos Ranskassa lasten ruokailukasvatuksesta on vastuussa vanhemmat niin kukahan Suomessa on ? Ai niin vanhemmat, Toisaalta ilmeisesti Suomessa ei saa syyllistää vanhempia, kun he eivät huolehdi ruokailukasvatuksesta.

    Niin koulujen ruuat, varmaan olisi ihan kiva, että kouluissa olisi vielä omat keittäjät, ruuan lämmittäjien sijaan -> tiedä sitten ollaanko siitä valmiita maksamaan -> joko esim koulumaksu 300 e /lukukausi -> 600 e/ lukuvuosi/ koululainen. -> n.2 euroa lisää/ ateria. -> 300 oppilaan ala-aste olisko n.180.000 lisärahoitusta./ vuosi. Tai sitten äyrin korotus.

    Tykkää

  5. Pikku koulujen omia keittiöitä ei todellakaan lakkautettu aikoinaan kustannus säästöjen vuoksi…vaan haluttiin keskittää nekin rahat isojen toimijoiden taskuun. Sellaista toimintaa kutsutaan hyväveli-järjestelmäksi eli korruptioksi.

    Tykkää

  6. Hauska juttu, mutta valitettavasti tämä kirja kuuluu erääseen fantasiakirjallisuuden lajiin, jossa kerrotaan jostakin maassa, jossa kaikki on hyvin. Myös Suomi on turkkilaisessa kirjallisuudessa saanut olla tällainen mallimaa. Ranskalaisesta nirsoilusta saa hyvän kuvan lukemalla ranskalaista kirjallisuutta. Daninos taitaa olla vähän vanhaa tekstiä, mutta siinä kuvattu ranskalainen ei poikkea syömätavoiltaan suomalaisesta juntista, joka ottaa ruisleipää Kanarian saarille.

    Kokemukseni mukaan ranskalainen nuori on yhtä epäluuloinen ruokiensa suhteen kuin suomalainen nuori. Vasta yli nelikymppinen ranskalainen suhtautuu ruokaan suvaitsevaisesti.

    Tykkää

  7. Isopää se kirjoittelloopi ”Ei siinä mitään paradoksia ole, vaan ranskalainen huuhtelee ihrat suolistostaan terveydelle hyväksi olevalla punaviinillä. Alkoholi on rasvanliuottaja ja punaviinissä on myös paljon favonoideja, jotka ovat nekin hyväksi. Noin helposti tämä muka paradoksi on selitettävissä. ”

    Eiköhän rasvan hajoita lipaasit ja alkoholin hajoittaa taas muut entsyymit.

    Alkoholin metabolia ihmisessä: http://hamsnetwork.org/metabolism/

    Rasvojen metabolia http://en.wikipedia.org/wiki/Fatty_acid_metabolism

    Alkoholismi neuroendokriinisesti http://www.genome.jp/kegg-bin/show_pathway?hsa05034

    Muut metaboliat löydät http://www.genome.jp/kegg-bin/get_htext#B6 valitsemalla KEGG Brite, Metabolism, Homo Sapiens.

    Noin muutoin meidän ja ranskisten vertaaminen on hankalaa, koska genetiikkamme poikkeaa toisistaan niin paljon.

    Se mikä toimii, on kiireetön ja stressitön ruokailu, aidoista raaka-aineista tehtynä, jolloin ihmisen homeostaasi pysyy kondiksessa ja ne nälkäsignaalit dopamiinireaktioineen pysyvät aisoissa. Ranskassa on varmasti vähemmän myös obesogeneettisiä sotkuja, toisin kuin täällä meillä ihmiskokeiden luvatussa maassa.

    Olen kyllä Christerin kanssa samaa mieltä, että kyseinen kirja voisi olla kotien peruslukemistoa. Sitä ennen pitäisi kuitenkin yhteiskunnasta kitkeä päähänpotkimismentaliteetti, antaa ihmisille aikaa perheilleen ja opettaa ruokailun perusteet totaalisesti uudelleen.

    Tykkää

  8. Niin paljon omienkin lasteni koulussa halutaan panostaa tähän järkevään ateriarytmiin, että viidesluokkalaisetkin ruokailevat kello kymmeneltä aamulla. Pärjää siinä sitten ilman välipaloja sinne perheen yhteiseen päivälliseen asti…

    Tykkää

  9. Even linkittämä artikkeli oli hyvä. Kun katsoo isoa kuvaa, niin virkamiehiä käytetään teollisuuden lobbaamana siksi, että heillä ei ole minkäänlaista vastuuta tekemisistään.

    Jos esimerkiksi ihminen sairastuu leivästä keliakiaan, niin kuka kantaa vastuun? Ei kukaan. Entä jos saa diabeteksen (tyyppi 2), kun noudattaa vähärasvaista hormonihäiritsijäruokavaliota (~sokeri+soijjaproteiinivalmisteita)? Kuka kantaa vastuun? Ei kukaan. Varoitellaanko näistä riskeistä ihmisiä esimerkiksi viranomaisten kuten THL toimesta? Ei varoitella.

    Kananmunien ja voin vaarallisuudesta kyllä paasataan niin että joka ikinen tietää niitä varoa. Kananmuna ja voi eivät kuitenkaan sairastuta.

    Ei ihme, että viranomaiset ja laillistetut (= oikein aivopestyt) ravinto/laihdutusarvuuttelijat saavat kansalta paskaa niskaansa.

    Niin pitkään kun viranomaiset tai muut tahot eivät ota todellista vastuuta tuottamistaan asioista, on fiksuinta hankkia sellaisia elintarvikkeita, jotka varmasti tietää mitä ne ovat. Mielellään vaikkapa SlowFood-tiloilta, esimerkiksi http://www.slowfoodhelsinki.fi/

    Eineksiin kajahtaneille ruonlaitto on tietysti ongelma. Ehkä pitäisi perustaa uusavuttomien ruokaryhmiä ja jaella paikallisten tilojen ruoka-aineet kotiovelle?

    Nestlé ajoi Kotijäätelön alas, eli jäätelöautoja olisi saatavilla halpaan hintaan. Olisiko niille käyttöä lähitilojen jakelussa? Tilaus nettiin ja lihat kotiovelle. Siinä säästyisi luontokin, koska on täysin järjetöntä liikuttaa 2000 kg painoista autoa 20 kilometriä edestakaisin törkeän kalliiseen kauppakeskukseen yhden kilon maitopurkin takia.

    Tykkää

  10. Kaikki on lähtöisin ammoisilta leiritulilta. Saman henkiset alkuisät kokoontuivat omille nuotioilleen, tarinoivat omia juttujaan ja söivät, lauloivat ja joivat omia lauluja omine juomineen. Meidän alku-suomalaisten nuotio
    oli etäämmällä, sinne meidät oli ajettu. Rumia, tyhmiä ja luotaantyöntäviä kun olivat. Sieltä oli aika ankeata kuunnella muilta nuotiolta kiirivää ilonpitoa. Ei sellaisesta junttilaumasta voi poikia kuin ankeuteen pakottajia, ilon vihaajia, kaiken kieltäjiä ja itsensä kusettajia.

    Kulttuuria ei voi muuttaa, se on geenien sinfoniaa, ilon ja suvaitsevaisuuden ylistystä. Taiteen ymmätämiseen kuuluu olennaisesti myös kauneuden ja nautinnon taju….

    Tykkää

  11. Monopoli on paha asia, varsinkin jos kyseessä on ihmisten terveys. Hyvänä esimerkkinä: Kalevan terveystoimittaja Väyrynen oli saanut kuulla alansa huippuasiantuntijalta Ursula Schwabilta, että D-vitamiini on vaarallista, jos ottaa yli mikrogrammaa. Väyrynen ottaa kymmenen mikrogrammaa, kertoi Väyrynen kolumnissaan.

    Schwab on ominut jonkin ihmeen terveysmonopolin itselleen yhdessä Fogelholmin kanssa – ja sitten tämä Kalevan toimittaja uskoo tai sen käsketään uskoa joka jumalan sanaa.

    Tykkää

  12. Mainittakoon nyt pisteeksi i:n piälle, että kyseinen kolumni julkaistiin myös Iltalehdessä siellä muualta poimittua -palstalla -jonne jokainen voi ehdotella, mitä poimittaisiin muista lehdistä.

    Muutama muukin on todennut, että kuka tarvii enää näitä perinteisiä sanomalehtiä – ne kun ovat täysin talutusnuorassa. Oikeampaa tietoa saa nettiguruilta.

    Kiitos T-tuunari, heikkilä, posti, raikasweb, sovijärvi, ahonen, sundvik, halmetoja, ristiranta, jaakkola, manninen, elinahytönen, havaintojauudestamaailmanjärjestyksestä, terveysalykkaat, rokotusinfo, verkkomedia.. ymymymymym,ymymymm…ymm

    Tykkää

  13. jee,

    kaikki voi kirjoittaa mitä tahansa jee, nettigurut jee.

    niin ma margis kolme viestiä, eikä kukaan viitsi provosoitua.

    Niin ja tuomarille, ihan kiva, että jos kotijäätelö autot olisivatkin koti kasvis/ marja autoja, tai liha autoja.

    Tykkää

  14. He-he..

    Kukaan ei voinut provosoitua, koska kirjoitin silkkaa faktaa. Ja miksi kolme viestiä siksi kolme viestiä:

    en muistanut kaikkia tärkeitä asioita yhdellä kerralla kolmella kerralla muistin.

    Tykkää

  15. Ruuan merkitys D-vitamiinilähteenä on vähäinen: 90% ihmisen D-vitamiinista on peräisin iholta (ellei hän ota D-vitamiinia ravintolisänä). Suomalainen saa ruoastaan alle 10µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia.

    Kaikkein huonoin tilanne on maahanmuuttajilla, joilla esiintyy usein erittäin vakavia D-vitamiinin puutoksia. Syynä tähän on tumma iho (suomen UVB 3-6 on liian alhainen tuottamaan lainkaan D-vitamiinia iholla) ja ruokavalio. Heidän kotimaassaan UVB-indeksi on läpi vuoden 8-15, kun Suomessa se on keskikesällä 3-6. Talvella Suomen UVB-indeksi on 0.
    http://www.prweb.com/releases/2013/6/prweb10851751.htm

    D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.

    Meillä ”asiantuntijat” Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.

    Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne…), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.
    https://www.vitamindcouncil.org/blog/proceed-at-your-peril/

    Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.

    Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.

    Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!

    D-vitamiinin syönti purkista läpi vuoden pitäisi olla itsestään selvä asia, mutta yllättävän harva edelleen ymmärtää D-vitamiinilisän tärkeyden. Ja jos ymmärtää, niin valitettavan harva nauttii sitä riittävästi. Tutkimusten mukaan virallinen suositus ei riitä edes vastasyntyneelle. Viralliset suositukset eivät edes nouse.

    http://personal.inet.fi/koti/remeli/D3.htm

    Tykkää

  16. D-vitamiinin (tai minkä tahansa vitamiinin) purkista syöminen on kaksiteräinen miekka.

    Toisaalta, jos syö vitamiinit purkista ilman, että ne tuotetaan kehon biokemiallisin reaktioin puhtaasta ravinnerikkaasta ruoasta, niin voiko olettaa, että ihmisen sisäiset biokemialliset reaktiot hiipuvat?

    Mikä sitten on toksinen raja D-vitamiinille, jos ihminen itsessään tuottaa tuhansia mikrogrammoja D-vitamiineja auringonvalossa?

    Jos koko kehosta jalat ja kädet saavat 15 minuuttia auringonvaloa keskikesälä, tuottaa keho D-vitamiinia 3000 (75 uG) – 20000 (500 uG) IU:ta per 15 minuuttia.

    Vai onko riskinä se, että kun statiineilla ja Benecolilla on saatu verenkierrossa olevat kolesterolit minimiin, ihmiseltä lähtee henki jos vitamiinien (ja hormoneiden) perusraaka-aine, eli kolesteroli loppuu?

    Itse en syö Verlassolla tai muulla sotkulla tehotuotettua lohta, eikä luonnosta tahdo enää puhdasta kalaa saada, syön syksystä kevääseen 125 uG D3:a lähes joka päivä, vaikka sen tuotantometelmät ovatkin hieman outoja. D2 on taas tehty homeilla, eikä sekään oikein innosta D3:n vaihtoehdoksi.

    Esimerkiksi tällä http://nadir.nilu.no/cgi-bin/olaeng/VitD-ez_quartMEDandMED_v2.cgi voi laskea D-vitamiinin saannin auringosta. Koordinaatit saa osoitteen mukaan vaikkapa tällä http://www.gpsvisualizer.com/geocode

    Lomakkeeseen valitaan longitudi ja latitudi, ihotyyppi, millainen sääolosuhde (pilvetön, pivetön), otsoonikerroksen tiheys (voi olla oletus), korkeus merestä ja maan tyyppi.

    Jos vitamiini D:n metabolia kiinnostaa, löytyy tästä se mitä ihmisessä tapahtuu kun sitä syö http://www.kegg.jp/kegg-bin/highlight_pathway?scale=1.0&map=map04977&keyword=vitamin%20d

    Olisi mielenkiintoista saada Schwabin ja muiden tutkimushörhöjen faktiset syyt vitamiinitasojen nostamista vastaan (paitsi tuo alhainen kolesteroli ja hengenlähtö, joka on itsestäänselvyys). Vanhat tutkimukset ovat mitä ovat, itäsuomen yliopisto ei osaa edes mittalaitteitaan kalibroida ja tulkitsijatkin taitaa olla ties minkä rehupisneksen lakeijoita.

    Tykkää

  17. Ranskalaisilla on sekin etu puolellaan, että heidän lehmänsä tuottavat toisenlaista maitoa kuin meillä. Sellaista sydänterveellisempää, joten kelpaa sitä juustoa syödäkin. Ja kun syö rasvaista edamia, saa luustoaan varten K-vitamiinia. Koko vitamiinia ei tarideta edes mainita, kun koululaisille opetetaan terveellisiä elämäntapoja.

    nimim. ”heikottaa”, kirjoitti: ”No eiköhän tähän riittäisi vanhojen suomalaiset ruokailutottumusten palauttaminen ..päivällinen 17 – 18 välillä. ”

    Ei taida, sillä fransmannien illallinen ei todellakaan ole kuudelta, vaan paljon myöhemin. Meksikolainen vaihto-oppilastuttuni ihmetteli Suomessa sitä, miksi täällä syödään illallinen niin aikaisin ja miksi täällä ylipäätään syödään koko ajan.

    ”btw, jos Ranskassa lasten ruokailukasvatuksesta on vastuussa vanhemmat niin kukahan Suomessa on ? Ai niin vanhemmat, Toisaalta ilmeisesti Suomessa ei saa syyllistää vanhempia, kun he eivät huolehdi ruokailukasvatuksesta.”

    Suomessa ei oikein voi syyllistää, kun täällä ei kukaan saa kertoa, miten tulisi tehdä ja silloin ketään ei voi enää syyttää (=syyllistää) siitä, ettei noudateta hyviä neuvoja. Oppimattoman on vaikea siirtää tietojaan eteenpäin, kun niitä ei kerran ole.

    Kouluruokailu on Suomessa todella onnettomasti järjestetty sen osalta, kuinka paljon aikaa siihen saa käyttää. Neljäsluokkalainen poikani sanoo, että ruokailuun on varattu aikaa 15 minuuttia. AIkaa olisi enemmänkin, mutta kun syömisen päälle on pakko mennä vielä pihallekin ennen seuraavan tunnin alkua.

    Tykkää

  18. Minä en ole muuten koskaan käynyt Kanarian saarilla, mutta ihan hyvin voisin ottaa laukun pohjalle mukaan Oululaisen jälkiuunileivän ja tarjoaisin paikallisillekin. Olen siis juntti.

    Tykkää

  19. ”Toisaalta, jos syö vitamiinit purkista ilman, että ne tuotetaan kehon biokemiallisin reaktioin puhtaasta ravinnerikkaasta ruoasta, niin voiko olettaa, että ihmisen sisäiset biokemialliset reaktiot hiipuvat?”

    Ei nähdäkseni. En ole törmännyt evidenssiin D-vitamiinisupplementaation kielteisestä vaikutuksesta D-vitamiinisynteesiin.

    ”Mikä sitten on toksinen raja D-vitamiinille, jos ihminen itsessään tuottaa tuhansia mikrogrammoja D-vitamiineja auringonvalossa?”

    D-vitamiinisupplementaatiolla voi toki periaatteessa saada myrkytystilan aikaiseksi, muttei se taida kovin helppoa olla. Ei senkään suhteen tietenkään kannata vetää ylisuuria annoksia, ihan jo siitäkään syystä että näyttöä eduista ei näiden suhteen ole.

    ”Vai onko riskinä se, että kun statiineilla ja Benecolilla on saatu verenkierrossa olevat kolesterolit minimiin, ihmiseltä lähtee henki jos vitamiinien (ja hormoneiden) perusraaka-aine, eli kolesteroli loppuu?”

    Ei ole. Se määrä kolesterolia mikä tarvitaan mm. solujen toimintaan on murto-osa siitä tasosta joka on ns. fysiologinen taso eli enintään 1,5 mmol/L. Ei statiineilla tms. päästä siihen pisteeseen, että

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s