Lääkinnälliset sienet

Pyysin sieni-intoilija Lari Laurikkalalta tietoa lääkinnällisistä sienistä. Tuli niin hieno vastaus, että jaan sen mieluusti lukijoilleni. Tässä siis lyhyen napakkaa täsmätietoa lääkinnällisistä sienistä.

 

 

Kantarelli, mustatorvisieni, männyntuoksuvalmuska, siiliorakas, lakkakääpä… Sienikausi on taas parhaimmillaan ja raikkaan syysilman lisäksi voimme nauttia tästä vuodenajasta siksi, että ihmiset eivät juokse karkuun kun puheenaiheeksi ottaa sienet. Kaikkina muina aikoina usean vuoden ajan olenkin saanut kokea monenlaista reaktiota ja hihittelyä kun laukusta on kaivettu pakurikäävän palaset tai kiinanloisikka-juomat. Tunnettujen ruokasienten sijaan puhutaankin nyt niin kutsutuista lääkinnällisistä sienistä.

Pakurikäävästä uskoisin lähes kaikkien jo kuulleen. Tuo metsiemme ”musta kulta” jota voi löytää kasvamasta koivun kyljestä on parin vuoden aikana noussut lähes jokaisen aikakausilehden sivuille. Okei, sattumalta joku kääpä pystyy vahvistamaan immuniteettia, saattaa hoitaa syöpiä ja maistuu jopa hyvälle. Vai onko se sattumaa?

Sienet eliökuntana ovat tärkeä osa ekosysteemiä ja ne ovat myös lähempänä meitä ihmisiä kuin kasveja. Ei, vielä ei ole todistettu sienen osaavan lentää tai käävän rakentavan omaa robotti-imuriaan, mutta paljon muita temppuja ne kyllä osaavat. Sienikuntaan on arveltu kuuluvan noin 1,5 miljoonaa lajiketta joista muutama sata on luokiteltu lääkinnällisiksi, eli niiden on ihmisillä todettu muun muassa parantavan vastustuskykyä, lisäävän energiaa ja tasapainottavan hormonitoimintaa.

Aasian suunnalla kyllä tiedetään näiden arvo. Lakkakääpää on todistetusti käytetty yli 4000 vuoden ajan Kiinalaisessa lääketieteessä ja Japanissa on 80-luvulta asti hyödynnetty siitake-sienistä valmistettuja uutteita virallisina syöpähoitoina. Pelkästään Kiinassa yli 35 miljoonaa ihmistä työskentelee sieniteollisuuden parissa.

Nykylääketiede ei toki ole myöskään unohtanut sienien mahdollisuuksia. Tänäkin päivänä noin 40% farmaseuttisista lääkkeistä hyödyntää sieniä ja maailman tunnetuin antibiootti, penisilliini, on sieni. Jaakko Halmetoja kirjoittaa Pakurikääpä-kirjassaan (2012) seuraavasti:

Fakta, että lääkinnälliset sienet tarjoavat antibakteerisia ja antiviraalisia vaikutuksia nisäkkäille turvallisesti, asettaa nämä sienet korkealle luonnollisina ja potentiaalisina lääkkeiden lähteinä. Aihetta tutkivan farmaseuttisen biologian (farmakognosia) ympärillä on tehty jatkuvasti mielenkiintoisia löydöksiä ja esimerkiksi vuonna 2009 sienistä eristettiin kokonaan uusi antiviraalisten lääkkeiden luokka (RC-183).

 

Entäs sitten käytännössä? Esimerkiksi jo mainittu lakkakääpä eli reishi on erittäin tehokas ja luonnollinen hormonitoiminnan säätelijä. Käytännössä sen käyttö siis poistaa stressiä ja parantaa unenlaatua. Koppelokääpä eli maitake laskee LDL-kolesterolitasoja ja tasapainottaa verensokereita auttaen painonhallinnassa. Kiinanloisikka eli cordyceps nostaa solujen energiantuotantoa ja pärisee seksiboosterina. Jopa kanttarellit sekä herkkusienet eli Agarigus-suvun lajikkeet ovat antiviraalisia ja immuniteetin vahvistajia!

Samalla kun kiistellään eri eläin- ja kasvikunnan tuotteiden syömisestä niin sienien hyödyntäminen on täysin unohdettu. Satoja miljoonia vuosia pidempi historia tällä maapallolla verrattuna ensimmäisiin kasveihin on varmasti jättänyt sieniin jotain mitä ei ihan heti löydä muualta luonnosta. Miksi et antaisi mahdollisuutta tai pikemminkin kääntäisi sitä korttia että todennäköisesti voisit nostaa suorituskykysi aivan uudelle tasolle jo yhden tai kahden lääkinnällisen sienen avulla?

Lopetetaan tämä sienirasismi ja nautitaan myös näistä luonnon antimista. Sienimetsälle tai kääpäteen keittoon, mars!

 

Artikkelin kirjoittaja, Lari Laurikkala, on sieni-intoilija, intohimoinen ruokaharrastaja ja kotikutoinen terveys experimentalisti. Hän toimii myös Four Sigma Foods nimisen luontaistuoteyrityksen tuotevastaavana.

 

Advertisements

14 thoughts on “Lääkinnälliset sienet

Add yours

  1. Kyllä Evira on eri mieltä, nää on vaarallisia, kun näissä ei oo kemikaaleja eikä lisäaineita.

    Kerrankin yksi lääkäri kommentoi Iltasanomissa, että pakurikääpää ei ole tutkittu, joten vaikutuksista ei ole mitään näyttöä. Toimittaja ei älynnyt kilauttaa Halmetojalle.

    Tykkää

  2. Voi, voi. Eipä tuolla asiantuntijallasi ainakaan biologian termit ja tieteelliset nimet ole hallinnassa. Ja kovin paljon väitteitä ilman faktaa. Tämmöisellä saadaan vain perusasioita ymmärtävät, luonnontieteellisesti ajattelevat taatusti vieroksumaan taustalla mahdollisesti olevia kiinnostavia havaintojakin. Toisaalta taas näin kaikenmaailman kriitikkotuomarit saavat lisää vettä myllyynsä. Onneksi heitä hyvä sitten koitella.

    Tykkää

  3. Hyvä Margariinin ystävät ry,

    Onko niin että kun joku lääketehdas haluaa tuoda uuden lääkkeen markkinoille heille lupaan riittää jos Halmetoja sanoo että hän on vähän tutkinut asiaa, että siittä vaan eiku myymään!

    Tykkää

  4. Ihan hyvä kirjoitus.

    On ihmisiä, jotka osaavat lukea ja ennen kaikkea ymmärtävät tekstin kokonaisuudessaan ja sitten on niitä, jotka keskittyvät oikeinkirjoitukseen ja jokaisen termin analogiaan ymmärtämättä mitä tekstissä sanotaan.

    Muistan eräänkin tohtorin, jolle joku oli vinkannut facebookissa, että kannattaisi lukea Kaisa Jaakolan hormoonidieetti-niminen kirja. Hän vastasi, että hän ei aio sitä lukea, kun ei osaa edes kirjoittaa sanaa hormoni oikein. Samainen tohtori on niitä, joille maailman totuus on peer-reviewed tutkimus ja mikään muu maailmassa ei voi olla totta. Kaiken lisäksi tällaiset kokonaisuuksia ymmärtämättömät ”älyköt” ovat sitten niitä, jotka ovat määrittelemässä meille näitä suosituksia ja aivopesemässä hännystelijöitään professoreina. Ei ihme, että maan asiat ovat sekaisin.

    Ihmisten kannattaisi minun mielestäni miettiä asioita myös primitiivisten tunteidensa (ei opittujen tai kemiallisesti tehtyjen tuntemusten) sekä evoluution kannalta, eikä vaatia joka ikiseen asiaan (tarkoitushakuista) tutkimusnäyttöä.

    Harvan ihmisen pää toimii niin, että pitää muistaa viisi miljoonaa tutkimustulosta ennen kuin uskaltaa syödä jotain.

    Missähän vaiheessa meille syntyy sellainen tunteistaan ja luonnosta irtaantuntut sukupolvi, joka ei osaa edes lisääntyä ilman tutkimustietoa?

    Koska en tiedä syötävistä sienistä juuri mitään muuta kuin että ne maistuvat hyviltä, en ala edes kieli poskessa asiasta kommentoimaan. Kehoitus niiden syömiseen on varmasti järkevä.

    Homesienistä tiedän hieman enemmän, lähinnä MVOC-asioissa. Hiivasienien suhteen mielenkiinnolla seuraan, miten suoliston vallanneet hiivasienet humalluttavat ihmiset jos syö hiilihydraatteja. Siis antibiooteilla tapettu bakteeristo saa tilalleen hiivasienet, mikä nyt ei ole yllätys kenellekään. Paitsi lääkäreille, jotka antibiootteja määräävät.

    Keskusteluissa unohtuu on se, että jos hiiva kerran saa ihmiset käymään ja sisäsyntyisesti humaltumaan, mitä muita myrkkyjä ne hiivat sitten tuottavatkaan sinne elimistöön? Entsyymit mukaanlukien.

    Tunteista sen verran, että silloin kun itsekin oli hyvin aivopesty virallisterveelliseen linjaan eli Becel + ruisleipä + 5% Polarjuusto + kurrimaito + 5% jauheliha linjaan, eli aikaan, jolloin lääkkeitä meni lapiokaupalla, inhosin yli kaiken kaikkea rasvaista. Etenkin jauhelihaa paistaessa suorastaan oksetti, jos siitä valui rasvaa tai jos osti ulkofileen, piti siitä leikata kaikki rasva heti pois.

    Nyt sitten kun ei ole mitään lääkkeitä (ehkä joidenkin mielestä tulisi olla, ettei kirjoittele tänne), tilanne on se, että rasvattomuus inhottaa ja rasvainen liha näyttää ja maistuu herkulliselta.

    Mikä tässä on sitten primitiivistä? Katsokaapa lapsia. Lapsi nuolee mielellään kyllä voiveitsen, muttei koske margariineihin. Lapsia ei ole vielä aivopesty, jolloin niiden tunteetkin ovat luonnollisia.

    Miten tämä liittyi artikkeliin? Siten, että on mahtavaa, että edes jotkut osaavat siirtää kansanperinnettä eteenpäin ja uskaltavat luottaa aitoihin tunteisiinsa.

    Tykkää

  5. Onpa tältä asiantuntijalta jäänyt hmm huomaamatta että sienet imee erittäin tehokkaasti kaikkia ilmansaasteita itseensä?

    Itse syön kyllä sieniä, mutta vain kanttarellejä.

    Tykkää

  6. ”Satoja miljoonia vuosia pidempi historia tällä maapallolla verrattuna ensimmäisiin kasveihin on varmasti jättänyt sieniin jotain mitä ei ihan heti löydä muualta luonnosta.”

    Aivan varmasti. Omaa luovuuttaanko blogisti tällä lauseella ilmaisee? Ja omaa luovuuttaanko Iltalehti tällaisella blogistilla ilmaisee? Kirjoituksen ei tarvitse olla totta, kunhan se vaan ei ole liiaksi epätotta.

    Tykkää

  7. Ei kai tuo kaikki ihan huuhaatakaan ole. Jos siis Kiinassa todella näiden sienien ympärillä pyörii teollisuus, on kai niistä sitten joillein jotain hyötyäkin ollut?

    Tykkää

  8. Sienet on hyvä lisuke ihmisen ravinnossa.
    Kausi on lyhyt ja määrät suhteellisen pieniä niin että lisäaine-/ympäristökemikaalien määrä lienee vähäinen verrattuna meidän ”jokapäiväiseen leipäämme”, joka on maustettu jos jonkinlaisilla E620:llä ym. aineilla.

    Tykkää

  9. Pidän tiikereistä enemmän

    ”Kiinassa”. Niin kuin esim. tiikerin luista jauhetun jauheen käyttämiseen mieskunnon kohottamiseen. Täytyyhän sen sitten toimia.

    Söisivät kiinanukot pontenssiongelmiinsa mielummin tuota Christerin pakurikääpää, vaikutus olisi heille varmasti aivan sama, mutta tiikerit saisivat elää rauhassa. Pakurikäävästä ei niin väliä ole, mielestäni.

    Tykkää

  10. ”Seppo”: onko sinulekin kehittynyt sellainen lukutaito, joka suodattaa mainokset ja kapiteelilla kirjoitetut tekstit? Lueppas artikkelin loppu, jossa mainitaan ”Artikkelin kirjoittaja, Lari Laurikkala, on sieni-intoilija, intohimoinen ruokaharrastaja ja kotikutoinen terveys experimentalisti.”

    Eli turha Christeriä on artikkelista syyttää.

    ”Satoja miljoonia vuosia pidempi historia tällä maapallolla verrattuna ensimmäisiin kasveihin on varmasti jättänyt sieniin jotain mitä ei ihan heti löydä muualta luonnosta.”

    Tämä pitää ymmärtää myös siten, että ihminen on osa luontoa ja elää ”sybioosissa” luonnon kanssa. Meissä on samoja geenejä kuin kasveissa, 70% samaa kuin banaanikärpäsessä ja olemme tiimiytyneet mikrobiemme kanssa.

    Jos ihminen on selvinnyt evoluutiossa tänne saakka syömällä satokausina myös sieniä, tai mikäli entisajan ”poppamiehet” ovat keksineet joihinkin sairauksiin yritys-erehdys-menetelmällä jonkin sienistä tehtävän lääkkeen, niin ei kait se voi kovin paha asia olla?

    Ongelma on vain siinä, että tittytainmenttiin (= pleikkari, tv ja muu viihde) aivopesemämme jälkipolvet ovat aina vain erkaantuneempia luonnosta. Tämä palvelee toki businestä, mutta ei varmasti paranna ihmisen terveyttä (kuten allergiat jne).

    Perinnetiedon katoaminen näkyy vaikkapa siten, että jos helikopterista tiputtaa 70-vuotiaan ihmisen keskelle korpea, selviää hän siellä huomattavasti pidempään kuin 20-vuotias. Vanhemmat osasivat tunnistaa ilmansuunnat mm. puiden pinnalla kasvavista jäkälistä ja tunnistivat mitä luonnossa voi syödä.

    P.S. olettekos kiinnittäneet huomiota miten Pekka Puskan eläköitymistä pohjustetaan lähes jokaisessa mediassa? Pirkasta lähtien hehkutetaan ruisleipää, parjataan voita ja korostetaan kolesterolin alentamisen merkitystä. Kuka tahansa tajuaa, että kyse on ohjaillusta totuudesta, kun niin moni media asiasta kirjoittaa samaan aikaan. Vielä kun ne martat saa tukiaisensa RAY:ltä, joka tukee myös tulevia ravitsemussuosituksia, niin kyllä pullankulutus kasvaa!

    Tykkää

  11. Dominikaanisessa Tasavallassa eräs paikallinen ystäväni vei minut ’sienimetsään’, tai oikeammin lehmien laitumelle, jossa lehmänläjien seasta sitten teimme erinomaisia sienilöytöjä.

    Tosin vain yhdenlaista sientä oli tarjolla, sellaista ohutvartista, pienihattuista sinistä sientä. Kettoliemellä oli hämmästyttäviä terveysvaikutuksia 😀

    Tykkää

  12. ”Kilauta Halmetojalle” -lausuntoni tarkoitti sitä, etttä Halmetoja todennäköisesti on Suomessa elävistä ihmislajin edustajista se yksilö, joka eniten tietää pakurikääpästä.
    http://www.jaakkohalmetoja.com/fi/pakurikaapa/

    Halmetoja ei itse ole niitä tutkimuksia tehnyt vaan hän on kirjoittanut aiheesta kirjan. Jos tarvitset tietoa pakurikäävästä, kilauta Halmetojalle, älä Lääkäri-lehden toimitukseen.

    http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=12367/type=1

    ”Saano huomauttaa, että terveyttä ei voi parantaa syömällä antioksidanttia sisältäviä ravintolisiä. Asiaa on tutkittu paljon. Samoin väite immuniteetin parantamisesta on Saanon mukaan kansanomainen, epätieteellinen käsitys.

    – Immuniteettia ei voi laittaa yhdelle akselille, että se olisi parempi tai huonompi. Sen täytyy olla oikeanlaista. Autoimmuunitaudit ovat hyvin voimakkaan immuniteetin seurausta, hän sanoo.”

    Tykkää

  13. No, nyt se H-oja linkitti mielenkiintoisen pakuritutkimuksen.

    http://www.scienceworldreport.com/articles/9594/20130920/anti-aids-tumor-properties-discovered-siberian-mushroom.htm

    Kääpää on tutkittu, tiedoksi vaan sinne lääkärikuntaankin.

    Halmetoja julkaisi julkisen uutiskirjeen, josta lainaus:

    ”Yksinkertaistettuna voisi todeta, että sienet ovat eliökuntana joutuneet kamppailemaan kehityshistoriassaan kohtuuttoman pitkään erilaisia bakteereita ja viruksia vastaan, jonka johdosta käytännössä kaikki sienet tuottavat solukalvolleen (ja sen ulkopuolelle) antibakteerisia ja hyvin usein myös antiviraalisia yhdisteitä. Mieleeni nousee esimerkkinä välittömästi mm. muutama viikko sitten paljon kansainvälistä mediahuomiota saanut tutkimus, joka tiivisti pakurikäävän sisältävän kaikista laajimman spektrin antiviraalista aktiivisuutta – tutkituista 33 eri sienestä (mm. HI-virusta vastaan) .”

    Edellä mainitun perusteella ilmoitan, että toimittajien ei kannattaisi soitella p-käävästä lääkärille vaan Halmetojalle.

    Tykkää

  14. Mieheni on skeptikko, joka ei usko ennen kuin kokee jonkun asian. Hän on saanut apua nukkumiseen ja stressinhallintaan lakkakäävästä, jota on tutkittu erittäin paljon (yli 2000 tutkimusta).

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Ylös ↑

%d bloggers like this: