Protelos vieköön – veritulppa kaatoi luukato-potilaan

Osteoporoosi-lääke Protelos oli tappanut Ranskassa, mutta onneksi Suomessa sen lääkkeen käyttö on turvallista. Vai onko sittenkään? Lue turpaduunarin raportti suomalaisesta lääkekusetuksesta.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea) kertoi, että mitään kiirettä ei ole lopettaa Protelos-lääkkeen käyttöä Suomessa. Turpaduunari ihmettelee kuitenkin miksi ihmeessä tällainen lääke on voinut saada myyntiluvan Suomessa? Yhdysvalloissa FDA alun perin kielsi myyntiluvan.

Ruokapöydän servietit meni sekaisin kun luin, että Servier oli taas vaikeuksissa. Servier on se salamyhkäinen lääkeyritys, joka on tunnettu kytköksistään politiikkaan. Yrityksen Mediator-lääke oli edellisen vuosikymmenen kohutuimpia markkinoilta poisvedettyjä yhdessä Merck-yhtiön Vioxx-skandaalin ohella. Muistatteko?

Pariisin slangia ymmärtävän kannattaa lukea tämä kirja: ”Mediator 150 mg, Combien de morts?” vuodelta 2010. Opuksen puhalsi markkinoille keuhkotautilääkäri Irene Frachon. Suosittelen KVG:tä (ei siis KBG, vaan Katso Vaikka Googlesta).

Suomalaisille tutuin Servier-tuote on ehkä kuitenkin ACE-estäjä ja verenpainelääke Coversyl perindopriili, joka on yskittänyt tuhansia suomalaisia jo vuosikausia.

Ranskan entinen presidentti Nicolas Sarkozy oli nuoruuden päivinään töissä Servier-yhtiössä. Tuskin servettejä taittelemassa. Turpaduunarin tietotoimiston oli siis aika selvittää politiikan ja lääketieteen hämärät sotkut. Niitä nimittäin riittää! Lukijalle selviää myös kannattaako juoda maitoa.

Kilpaileva tutkivan journalismin keskittymä nimeltä Helsingin Sanomat oli onnistunut 10.1.2014 loihtimaan Heidi Lämsän näppäimistöltä artikkelin Protelos ja Osseor -lääkkeistä mainitsematta lainkaan aineen vaikutusmekanismia tai valmistajaa. Näin ansiokasta artikkelia kelpaa siksi lainata muutaman lauseen verran:

Suosittu osteoporoosilääke vedetään ehkä pois markkinoilta (Heidi Lämsä, HS, 10.1.2014): Lääkkeen on havaittu nostavan potilaiden riskiä muun muassa sydänkohtaukseen, veritulppaan ja valtimotukokseen aiemmin tiedettyjen laskimoveritulppien ja vakavien ihoreaktioiden lisäksi. ”Ei ole pystytty varmuudella tunnistamaan, miksi näin on”, sanoo lääketurvallisuusyksikön päällikkö Leo Niskanen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta.

Suomi on selvästikin niitä harvoja maita, joissa käytäntö ja teoria kulkevat käsi kädessä kuin rakastuneet teinit. Mikään ei toimi, mutta kukaan ei tiedä miksi.

Turpaduunari rientää teinien ja ymmärtämättömien terveysalalla toimijoiden avuksi. Tietämättömyyden savuverhoa raotetaan. Suurena paljastuksena kerron nyt lääkäreille ja sivistyneille lukijoilleni, ettei luukato-lääke osu mahassa mihinkään luukato-nappulaan ja kytke pois luukato-nimisen virkamiesasetuksen, vaan kyllä tämä on ihan kemiaa ja biologiaa.

Kas näin, siellä ihmisen elimistössä jylläävät ja yhtyvät monenlaiset molekyylit. Kaikki yhdynnät eivät ole mieluisia ja toivottuja. Joskus syntyy äpäriä ja tässä Protelos-lääkkeessä jylläävä strontiumranelaatti on kyllä ihan vahingonlaukaus.

Strontiumit puhuin puhki ihan vanhanaikaisesti harmaapartaisen ystäväni kanssa, joka on näissä terveyssatiireissa tullut moneen kertaan tutuksi. Parta tutisi taas Birdiellä siihen malliin, että nyt on tiukkaa asiaa tulossa. Birdie ilmoitti heti, että strontiumranelaatin yhteyttä veritulppariskiin, ei voi pitää yllätyksenä kenellekään, joka vähänkin on lukenut lääketiedettä. Esimerkiksi näin tästä asiasta on kerrottu pölyisessä tiedelehdessä 37 vuoden takaa:

Prostaglandins are able to promote calcium entry into cells and excess prostaglandin activity coupled with a defect in intracellular calcium release could cause toxic accumulations of calcium in intracellular organelles such as mitochondria. (Horrobin DF, Morgan R, Karmali RA, Manku MS, Karmazyn M, Ally A, Mtabaji JP. The roles of prostaglandins and calcium accumulation in muscular dystrophy. Med Hypotheses. 1977 Jul-Aug;3(4):150-3.)

Sivistynyt ihminen ymmärtää tekstistä heti, että prostaglandiini E2 eli PGE-2 auttaa maa-alkali-metalleihin kuuluvaa kalsiumia imeytymään luihin, lihaksiin ja muihin kudoksiin. Protelos-lääkkeessä oleva strontium on myös maa-alkali-metalli, mutta siinä on yksi elektronikuori enemmän kuin kalsiumissa. Kalsiumin elektronit ovat sijoittuneet 2-8-8-2 ja strontiumin 2-8-18-8-2. Strontium on siis painavampi kuin keskeinen luumineraali kalsium.

Otin esille rautalangan: Vaikka kalsiumia on paljon luissa, sitä on myös lihaksissa (tärkeä hermoimpulssin välittäjä) ja koska sydän on mitä suuremmassa määrin lihaskimppujen lihaskimppu, niin kalsiumin korvautuminen strontiumilla näkyy tietenkin helposti sydämessä. Sydän on jatkuvasti käytössä (ehkä poikkeuksena muutama tietty ammattiryhmä) ja vaikeudet kasaantuvat kun strontiumia ilmestyy rakkaaseen elimeen aivan liikaa.

Kannattaa myös muistaa, että PGE-2 on tulehdus-eikosanoidi, joka aiheuttaa kuumeet ja kolotukset (KVG!). Parempi siis pitää PGE-2 aisoissa. Huono olo siis lisää kalsiumin ja strontiumin imeytymistä. Urheilussa tämä tunnetaan treenaamisessa: Vähän rääkätään kroppaa ja sitten levon kautta annetaan elimistön palautua entistä ehompaan kuntoon.

Tiedoksi myös tämä: Glukokortikoidit lisäävät luukatoa juuri siksi, että ne vähentävät edellä mainittuja tulehduksia!

Nyt tarkkana kuin porkkana! Servier-yhtiön Protelos-lääke, joka yllämainitulle Niskaselle on taktisista syistä vaikutusmekanismeiltaan tuiki tuntematon, lisää luun pintakerroksen kovuutta juuri siksi, että potilas tulee huonovointiseksi (yleinen haittavaikutus!). Elimistömme ei oikein diggaa strontiumista. Tulee veritulppa, valtimotukos, sydänkohtaus jne, mutta ikävä kyllä myös Stevens-Johnson-oireyhtymä eli savoksi punavihoittuma (KVG!). Jutta Urpilainen saisi lopettaa lakien rustaamisen. Menee iho läiskille jo pelkästä ajatuksestakin.

Protelos-lääkkeen tiimoilta käyty korvattavuusjupakka täällä Suomessa (KVG!) on ollut melkoisen sekavaa:

• Vuonna 2004 Protelos/Osseor-lääke hyväksyttiin Euroopassa osteoporoosin hoitoon vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla lonkka- ja selkänikamien murtumien ehkäisemiseksi. USA:ssa tämä lääke kiellettiin. Ryhdytään toimiin lääkkeen saamiseksi Kela-korvattavaksi
• 1.12.2010 Apteekeille lähtee tieto, että strontiumranelaatin (Protelos) korvattavuuden rajoitukset poistuvat
• 22.3.2012 Euroopan lääkevirasto varoitti Protelos-lääkkeen vakavista haitoista, mutta se kelpaa edelleen Suomessa naisille luukadon hoitoon
• 1.12.2012 Lääkkeiden hintalautakunta ottaa pois kaikki Protelos-lääkettä koskevat rajoitukset ja siitä tulee Kela-korvattava lääke  1.12.2012-31.1.2013 välisenä aikana (eli hyvin lyhyeksi aikaa!)
• 4.1.2013 Protelos-lääkkeen korvattavuusaika pitenee ja koskee nyt aikaa 1.2.2013-31.1.2015
• 1.11.2013 Protelos-lääkkeen korvattavuus laajeni myös koskemaan miehiä
• 10.1.2014 Euroopan lääkeviraston (EMA) lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC) suosittaa, että Protelos-/Osseor-valmistetta ei tule enää käyttää osteoporoosin hoitoon
• vuonna 2014, tullaanko rajoittamaan Protelos-lääkkeen myyntilupaa ja korvattavuutta? Onko Protelos liian vaarallinen lääke?

Protelos-lääke ei saanut FDA:lta hyväksyntää mahdollisesti sen takia koska aiempien lääkeskandaalien takia ilmiselvät uudet skandaalityrkyt pyritään pitämään poissa päiväjärjestyksestä. FDA on skarpannut. Leo Lutwak (KVG!) on yksi kuuluisimmista sisäpiirin tietovuotajista FDA:n sisällä. Lutwakin tapaus osoittaa sen kuinka raha jyrää valvontaelimissä.

Vuonna 1995 Wyeth halusi tuoda markkinoille laihdutuspillerin nimeltä Redux dekstro-fenfluramiini. Lutwak oli äänekkäimmin lääkettä vastustaneiden joukossa siinä lautakunnassa , joka hyväksyy uudet lääkkeet markkinoille. Osittain hänen ansiostaan Redux hylättiin äänin 5-3.

Wyeth ei tyytynyt tähän, vaan käytti hyväkseen hyväveli-kerhon suhteita. Lautakunnan jäsenet menivät vaihtoon ja pidettiin uusi äänestys Redux-lääkkeestä. Niin siinä kävi, että dekstro-fenfluramiini olikin turvallista ja se hyväksyttiin markkinoille 1996.

Haittavaikutuksia alkoi ilmaantua kuitenkin saman tien ja Redux vedettiin pois markkinoilta jo seuraavana vuonna, eli 1997. Redux-tapaus oli räikeä ihmishenkien vaarantaminen ja se tuli julkisuuteen (melkoinen ihme!). Miksi avoimuutta juhlapuheissa korostavat Evira, Fimea ja Valvira täällä Suomessa, eivät julkaise nimillä varustettuja äänestystuloksia lääkepäätöksistään? Näin Suomen kansa saisi edes tietää ne henkilöt noissa instansseissa, jotka kukin vuorollaan yrittävät saada porukan hengiltä. Se olisi avoimuutta.

Suomessa eletään persoonattomuuden kulttuurissa. Lääkkeitä tehtaillaan laboratorioissa ja lupia antavat nimettömät viranomaiset ja lautakunnat. Nimettömät, naamattomat ja munattomat elimet toimivat, mutta ihmisiä päätöksen takaa ei näy missään.

Mihin tämä nimettömyys lautakunnissa johtaa? Vapaana rehoittavaan lobbaustoimintaan! Lobbarit ja lääkeyhtiöiden konsultit saavat lahjoa ihan vapaasti ketä tahansa ja McKinsey ja Miltton suorastaan törmäilevät toisiinsa käytävillä.

Vihdoin on aika paljastaa loppuosio tässäkin kirjoituksessa.

Turpaduunarin aiheeseen liittyvät ravintovinkit: Maitoa kannattaa perusterveen juoda, mutta flunssapotilaan kannattaa jättää maitotuotteet pariksi päiväksi pois. Näin rasittuu sydän vähemmän. Maitotuotteet ovat hyväksi luustolle ja hermostolle, mutta kaiken lisäksi ne laihduttavat. Maidon laihdutusominaisuuksista löytyy ihan ihmiskokeita. Michael Zemel teki kuitenkin niin hienot hiirikokeet, että ne on pakko mainita.

Ensin Zemel lihotti hiiret sokerilla (!) ja pisti ne pulleat jyrsijät sitten vähäkaloriselle dieetille. Samalla kalorimäärällä kalsiumpitoisia maitotuotteita popsineet hiiret menettivät läskeistään peräti 69 prosenttia. Ilman maitotuotelisäystä rasvakerros väheni vain 8 prosenttia. Nyt siis kauppaan sitä Oltermannia ostamaan, davai, davai!

Mitä opimme tästä? Lääkeyritykset huijaavat meitä niin paljon kuin kehtaavat, lääkealan turvallisuuspäälliköt eivät taktisista syistä tiedä juuri mitään esim. luukato-lääkkeiden haittavaikutuksista ja maitotuotteet pitävät hoikkana.