Helsingin Sanomat mukana Alzheimer-huijauksessa

Aivopesutoiminnan valtalehti Helsingin Sanomat on Alzheimer-kusetuksessa mukana. Lääketeollisuutta ja hiilihydraattimafiaa kuuluu Suomessa suojella kuin liito-oravia.

.

.

.

Maassa jossa Olli-Pekka Kallasvuo luennoi johtamisesta, pidetään sellaisia ihmisiä salaliittoteoreetikkoina, jotka uskaltavat vihjata, että lääketehtaat yrittävät lisätä liikevaihtoaan. Nokia, Finnair, Kesko, Itella ja monet muut yrityksethän ovat Suomessa todistaneet, että yritystoiminnan ydintehtävä on antaa potkuja ja kiertää veroja.

Niinpä ei ollut yllätys, että Helsingin Sanomissa jatketaan aivopesua vakavan terveysaiheen johdosta. Birdie (se harmaapartainen ystäväni) oli vähällä tukehtua aamuiseen Bulletproof kahviinsa päätyessään tiistaina 11.3.2014 Hesarin Kotimaa-osaston sivulle A13. Toimittaja Päivi Repo oli kirjoittanut Kotimaa-sivuille jenkkitutkimuksesta. Alzheimerin tautia ennustettiin verianalyysin avulla.

Suurimman järkytyksen aiheutti seuraava hämäävän kiero lause:

Tutkijat löysivät kaikkiaan kymmenen eri rasvaa, joita alkaa ilmaantua vereen, kun aivoissa on alkanut syntyä muistisairauteen johtavia muutoksia.

Ei ihme, että Birdiellä oli voikahvi mennä väärään kurkkuun, kun tällaista potaskaa tekstin muodossa joutui nielemään. Ei olisi pekkapuskakaan moiseen ihmetulkintaan pystynyt ja juhanieskola ei olisi tällaisella bullshitillä meitä rokottanut. No niin, hypervinttilaatikkokohtaus meni ohi ja turpaduunari jatkaa:

Kaikki jenkkitutkimuksesta kiinnostuneet tiesivät jo 9.3.2014 mistä tässä asiassa oli kyse, olihan se tutkimus silloin ilmestynyt Nature Medicine -lehdessä. Hesarin uutisointi meni täysin metsään kuin Ponsse-harvesteri.

Lukijoiden kannattaa muistaa, että tämä samainen Päivi Repo oli Kotimaa-osaston sivulla A15 perjantaina 21.3.2014 referoinut yliopistoprofessoria seuraavasti:

Diabeteksesta on tulossa niin yleinen, että se voi joskus kuulua ihmisen normaaleihin ominaisuuksiin. Näin arvioi Lundin yliopiston professori Leif Groop, …

Sama Groop, joka Markku Laakso kavereineen onnistui vuonna 2007 kuoppaamaan järjen hivenistään loputkin kuolemattomaan lausahdukseensa Duodecim-lehdessä vuonna 2007:

Glukoosipitoisuus on kuitenkin jatkuva muuttuja, joten diabetesdiagnoosi on aina hallinnollinen päätös, jolla ei ole välttämättä patofysiologisia perusteluja.

Helsingin Sanomat jatkoi innokkaana Alzheimer-linjalla ja lauantaina 22.3.2014 löytyi Lauantai-osion sivulta 4 seuraava lause:

Vuoden 2012 Työ ja terveys -tutkimuksen mukaan 17 prosenttia työikäisistä – eli noin 400 000 suomalaista – koki pitkäaikaisia tai toistuvia muistin tai keskittymisen ongelmia.

Artikkelissa tietenkin todettiin myös perisuomalaiseen tapaan, että korkea kolesteroli altistaa muistisairauksille. Voi yhdentoista kerran sentään, tätä potaskan määrää on turpaduunarin vaikea käsittää. Jos kolesterolilla tässä on jokin rooli, niin kyllä se on löydettävissä kolesterolin vähentymisenä aivokudoksessa. Annetaan diplomi-insinööri Leino Utriainen -nimiselle statiinitaustojen selvittäjälle vuoro:

Omat kokemukseni statiinista ja sen haittavaikutuksista olivat täysin päinvastaisia kuin mainosten maailma antoi ymmärtää. Kohtuullisen toipumisen jälkeen totesin statiinin käytön lopettamisen aiheuttaneen ihmeellisiä asioita. Ulkomuistini, erityisesti nimimuisti, on parantunut todella paljon. Olen kirjoitellut jo kolme kirjaa monilta osin ulkomuistista. Lähde: Statiinin uhrit, Atar, 2013

Kolesterolia alentava lääkitys sai Leinon haiman huutamaan hoosiannaa ja muistin pätkimään. Muisti palasi vähitellen ennalleen kun statiineista luovuttiin. Leino jatkaa valistustyötä:

FDA varoitti vuonna 2012 statiinin haittavaikutuksista ihmisten kognitiivisiin toimintoihin. Lääkkeen todettiin aiheuttavan muun muassa muistin menetystä ja sekavuutta.

Ja lisää tulee:

Ennen statiinilääkityksen määräämistä pitää tiedostaa, että statiini aiheuttaa myös harmaakaihia. Silmäterän kalvot tarvitsevat korkean kolesterolipitoisuuden, jotta eivät sameutuisi. Kun statiini alentaa kolesterolitasoa, silmäterän kalvon läpinäkyvyys alkaa heiketä ja harmaakaihi kehittyä. Matalan kolesterolitason vaikutus harmaakaihin normaalia nopeampaan syntymiseen on todettu sekä eläinkokeissa että ihmistutkimuksissa.

Statiinia käyttävillä diabeetikoilla on tuplariski saada harmaakaihi: diabetes ja statiini.

Varoitustaan varten FDA kävi läpi AERS-haittavaikutusrekisterinsä tiedot arvioidakseen statiinin vaikutukset kognitiivisiin toimintoihin. Muistihäiriöiden alkamisaika vaihteli huomattavasti. Ne saattoivat alkaa jo yhden päivän päästä statiinihoidon aloittamisesta tai vasta vuosien kuluttua. Tapaukset eivät näyttäneet olevan yhteydessä dementiaan. Tohtori Paul Thompson kiinnostui statiinin vaikutuksista aivoihin, koska hän huomasi, että monilla potilailla ilmeni muistiongelmia. Hän aloitti tutkimuksen aiheesta ja sai rahoituksen Yhdysvaltojen kansalliselta terveysinstituutilta (NIH). Tutkimus tehdään mittaamalla aivojen magneettista resonanssia sekä ilman statiinia että statiinin käytön aikana. Näin voidaan mitata aivojen metabolista aktiivisuutta tosiajassa. Tutkimus ei ole vielä valmis, mutta alustavien tietojen mukaan statiinin käyttö heikentää aivojen muistitoimintaa ja aivojen pinta-alasta tarvitaan isompi osa muistamiseen. Statiini aiheuttaa aivoihin ”aivosumua”. Thompson on todennut: Lihaskipujen lisäksi kolesterolilääkitys vaikuttaa aivotoimintaan – Aivojen magneettikuvaus paljasti merkittävän eron aivotoiminnassa ennen statiinien käyttöä ja käytön aikana.

Arizonan yliopistossa tutkitaan mahdollisia syitä statiinin aiheuttamiin muistinmenetyksiin eli miten statiini saa aikaan sekavuutta ja muistinmenetyksiä. Tutkijoiden käsitys on, että lääke aiheuttaa epätavallista turvotusta aivoissa. He kutsuvat sitä helminauhailmiöksi, mutta eivät tiedä ilmiön varsinaista mekanismia. Tanskalaistutkimus kertoo statiinin aiheuttamista hermostosairauksista. Sen mukaan statiinia korkeintaan kaksi vuotta käyttäneillä oli 14-kertainen riski saada ääreishermostosairaus verrattuna niihin, jotka eivät käytä statiinia. Kun statiinin käyttö oli jatkunut yli kaksi vuotta, riski nousi 26-kertaiseksi. Lähde: Statiinin uhrit, Atar, 2013

Tutkivan turpaduunarin tieteelliselle pohdinnalle on nyt käyttöä. Yhdessä Birdien kanssa alammekin odottaa Tutkivan Journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkintoa, vaikka hangista ei ole enää tietoakaan.

Koska emme kumpikaan aivan sanantarkasti muistaneet mitä alkuperäisessä artikkelissa (Mark Mapstone et al. Plasma phospholipids identify antecedent memory impairment in older adults.) sanottiin, niin lähdimme liikkeelle takaisinmallinnus-tekniikalla, eli Lontoon murteella Reverse Engineering. Se on muuten kaikkein helpoin tapa selvittää onko esimerkiksi Helsingin Sanomien toimittaja lukenut itse artikkelin vai tyytynyt lehdistötiedotteen apinointiin.

Aluksi pohdimme mitä artikkelista jäi pääasiallisesti mieleen ja mitä tekniset löydökset kaupunkilaisjärjellä tulkiten luultavasti olivat. Sitten poimimme täikamman avulla kaikki seikat, jotka paperissa ilmoitettiin. Lopuksi takaisinmallinsimme tulokset ravitsemussuosituksista. Rasvakammoisia suomalaistutkijoita kiinnostanee tietää jo nyt suosittelemmeko rasvaista ruokavaliota Alzheimerin hoitoon Mapstone et al. paperin perusteella. Vastaus on: kyllä. Rasvaista tekstiä on jaossa.

Muistutamme ensinnäkin, että tutkimuksen mukaan legendaarinen apolipoproteiini E (APOE4) -alleli ei vaikuttanut tuloksiin mitenkään. Alzheimer ei siis näyttäisi olevan mikään geneettinen sairaus, vaan pikemminkin stressin, väärien lääkkeiden ja huonojen ruokavalintojen avulla hankittu puutostila aivoissa. Tämä on tärkeä pointti muistisairauksien ennaltaehkäisysssä.

Toisekseen muistutamme, että Georgetownin yliopiston miehet olivat löytäneet rasvatutkimuksessaan myös alentuneita aminohappojen määriä. Tämä viittaa ruoansulatuksen tärkeään rooliin.

Kolmanneksi tulee esille Helsingin Sanomien uutisankan päävirhe. Tutkimuksessa oli löydetty kymmenen rasvaa joiden ALENTUNUT määrä kertoo Alzheimer-riskistä. Ei siis niin kuin Päivi Repo kirjoittaa, että aivoista liukenee jotain ylimääräistä rasvaa vereen. Niinkin voi tietenkin tapahtua, mutta ei tässä Mapstonen tutkimuksessa.

Virhe on ymmärrettävä, mutta anteeksiantamaton. Ainahan meitä suomalaisia on valistettu, että rasva sairastuttaa meidät, ja nytkin Repo menee tähän rasvadogmiin mukaan. Todennäköisesti sen takia koska ei ole alkuperäistä paperia lukenut.

Jatketaan pian Mapstonen tutkimuksen ruotimista täikammalla, mutta otetaan tähän väliin hiuksia nostattava faktatieto. Alzheimerin oireyhtymästä on tapana puhua myös nimellä tyypin-3-diabetes. Mikäli valtamediaa seuraavalle lukijalle termi ei tunnu tutulta, muistutetaan, että Tekniikka ja Talous -lehti on uutisoinut moisesta asiasta. Termi tyypin-3-diabetes lanseerattiin Yhdysvalloissa vuonna 2005. Alzheimer ja ruokapöytä ovat aivan toistensa vieressä.

Työterveyslaitoksen tutkimus Työ ja Terveys 2012 todellakin kertoi, että 17% 20-68 -vuotiaista työikäisistä suomalaisista kokee muistamisongelmia ja muistaakseni naiset nuorempina kuin miehet. Tilastokeskuksen määritelmän mukaan työikäisiksi lasketaan kaikki 15-74 -vuotiaat, joten oikeasti muistiongelmaisia on vähintään 690 000 suomalaista, mukaan lukien Helsingin Sanomien toimittajat.

Täikampa esillä ryhdymme nyt raapimaan esille täsmälliset rasvalöydökset Mapstonen paperista. Tutkimuksessa mitattiin noin 150 erilaista rasvaa, mutta ei sentään ihan kaikkia tarvitse noteerata. Kyllähän elimistön toiminnassa sentään kemian lait ovat voimassa. Eli nyt mietitään mistä on puutetta kun yläkerrassa pätkii.

mapstone_1

Minun mielestäni kaksi fosfatidyylikoliinia olivat yhtä todennäköisiä ja ne olivat tietenkin metabolomiikan alkeet tuntien:

– phosphatidylcholine diacyl C38:6 (PC aa C38:6)
– phosphatidylcholine diacyl C40:6 (PC aa C40:6)

Fosfatidyylikoliini on yleisin fosfolipidi lipoproteiini LDL-partikkelin pinnalla. Erona triglyseridiin glyserolissa on kiinni vain kaksi rasvahappoketjua ja kolmantena on paikalla fosfaatti ja koliini peräkkäin. Ja tämä Posse on siis todella, todella, todella yleinen.

Birdie hieman ärsyyntyi yksityiskohtaisesta vastauksestani, joten hän takaisinmallinsi oman vastaukseni tarjoten luennon vesiapinahypoteesista antropologiassa (KVG!), erilaisten rasvahappojen jakaumista fosfatidyylikoliinin sn-1 ja sn-2 paikoissa, sekä tietenkin kehuja siitä, että osasin arvostaa EPA- ja DHA-rasvahappojen merkitystä aivoille. Tipuin tietenkin kärryiltä tässä vaiheessa, mutta ei siinä mitään, nyt siitä on sentään muistiinpano olemassa ihan tässä blogissani. Voin palata sitä ihmettelemään sitten kun metabolomiikka, terveystoimittajien retoriikka jne. tympäisevät.

PC aa C38:6 saadaan aikaiseksi esimerkiksi niin, että sn-1 paikalla on ihana oleiinihappo C18:1 ja sn-2 paikalla vielä ihanampi eikosapentaeenihappo (EPA) C20:5. Vastaavasti PC aa C40:6 voisi muodostua steariinihaposta C18:0 ja dokosaheksaeenihaposta (DHA) C22:6. Lohta, kananmunaa ja täysrasvaisia maitotuotteita kannattaa siis nauttia riittävästi.

Birdien mielestä ravinto-antropologian Cunnane-Crawford teoria (KVG!) merenelävien vaikutuksesta aivoille selittää miksi Itä-Suomen yliopiston (Kuopio) höpinöiltä ei voikaan vaatia samaa tasoa kuin rannikkokaupunkien viisailta Bostonissa, New Yorkissa, Helsingissä, Turussa ja Oulussa.

Birdien kanssa päädyimme siis tukemaan niitä kahta fosfatidyylikoliinia ja tunnustamaan niiden terveysarvot. Näitä ennen lesitiineiksi nimettyjä rasvoja saa siis luvan vetää jos haluaa pitää Alzheimerin loitolla. Näin arvelemme.

Birdie innostui silminnähden karnitiinien maailmasta. Karnitiini laskettiin joskus ennen muinoin vitamiiniksi aivan kuten koliini ja inositoli, mutta luokittelut ovat aina vaikeita, ristiriitoja herättäviä ja muutoksille alttiita.

Lopulta puuduttavan tylsän (sorry Birdie!) historialuennon jälkeen Birdie sanoi, että koska karnitiinit liittyvät lähinnä palmitiinihapon aineenvaihduntaan, jokin C16-asyylikarnitiini oli aika todennäköinen. Toisaalta C3-propionyylikarnitiinia pidetään B12-vitamiinin puutoksen indikaattorina.

Kevennyksenä muutama sitaatti turpaduunarin rasvakirjasta (PaRas ruokavalio – luonnolliset rasvat kunniaan!, Atar, 2011)

Jos luonto on halunnut varmistaa joidenkin rasvahappojen saatavuuden, niin tuntuu luonnolliselta, että niitä myös enemmän nautitaan ja käytetään hyödyksi. Tässä yleisimmät rasvat: Öljyhappo, linolihappo, palmitiinihappo, alfalinoleenihappo ja steariinihappo.

Varoitus tyydyttyneistä rasvoista on turha, sillä uusimman tutkimustiedon mukaan tyydyttyneet rasvahapot eivät todellakaan kohota veren kolesterolia eivätkä myöskään aiheuta sydän- ja verisuonitauteja.

Arvaustemme yhteenvetona voimme siis sanoa, että eläinrasvojen puute on pätkivän muistin pahin aiheuttaja. Tämä aiheuttaa sokerin hyödyntämiseen liittyviä insuliini-ongelmia, jotka lopulta heijastuvat rikin rooliin elimistössä. Aiheesta on jaettu Nobel-palkintoja, joten ei tämä arvovaltainen päättelyketju niin monimutkainen lopulta ole. Eli nyt kananmunia syömään!

Tutkija Mark Mapstonen tutkimus ei aiheuta pettymystä ja arvauksemme menevät kutakuinkin oikein. Kun voilla hyväkuntoisina pidetyillä silmillämme siristelemme tutkimuksen taulukoita ja listauksia, niin löytyyhän sieltä kymmenen rasvan joukosta PC aa C38:6, PC aa C40:6, AC C3 sekä AC C16:1-OH. Lopuista kuudesta rasvasta eniten ihmetystä herättää PC aa C40:1 ja PC aa C40:2. Muut neljä ovat ihan järkevän tuntuisia löydöksiä. Esimerkiksi Anna Floegel on yhdistänyt lysoPC a C18:2 rasvan tyypin-2-diabetekseen. Yhteys tyypin-3-diabetekseen ei siis olisi mikään jymy-yllätys.

Ja vielä kertauksena: Näiden yllämainittujen rasvojen vähäisyys viestittää siis ennakoivasti päälle iskevästä Alzheimer-mörköstä. Helsingin Sanomat sekoilee.

Huomionarvoista on myös huomata veren alentuneet pitoisuudet serotoniinia, fenyylialaniinia, proliinia, lysiinia ja tauriinia. Serotoniini eli 5-HTP muodostuu tryptofaanista B6-vitamiinin säestyksellä, joten kapellimestari turpaduunari antaa taas lisäsyitä pihvin purentaan ja eläinrasvojen käyttöön eikä suinkaan rypsiä ja soijaa suosivaan vegeilyyn.

Jäljellä on enää lihaisa lopetus. Sen tarjoaa meille ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm. Hän kirjoitti näin vuonna 1987 ilmestyneessä kirjassa ”Ravitsemusvalmennus” (sivulla 136):

Lihaa, kalaa tai kanaa tulee syödä pääruokalajina ainakin yhdellä aterialla päivässä. Normaali annos valmistettuna on 100-150 g. Lisäksi on suositeltavaa syödä voileipien päällä lihaleikkeleitä paitsi lihan ravintosisällön, myös raudan imeytymistä edistävän vaikutuksen takia.

Mainokset

31 kommenttia artikkeliin ”Helsingin Sanomat mukana Alzheimer-huijauksessa

  1. Voisiko arvoisa kirjoittaja tehdä blogista lyhyen yhteenvedon (summary). Ei näin pitkää juttua viitsi lukea kuin innokas asianharrastaja. Ellei ole tarkoituskaan, ei tarvitse tehdä mitään yhteenvetoa.

    Tykkää

  2. HS on elintarvikealan ja MTK:n asialla ollut pitkään.

    Lehti on viime aikoina kovasti markkinoinut uusia suosituksia ruokailuun eli hiilarimäärien lisäämistä.

    Kaikkialla muualla tätä suuntausta pidetään vaarallisena, varsinkin erilaisten glukoosien merkitys joita saadaan mm leivästä, ”sokeritaudin” lisääntymiseen on osoitettu.

    Eli maatalouspolitiikkaa terveyden kustannuksella.

    Tykkää

  3. Omilla vanhemmillani oli hyvä muisti loppuun asti, koska olivat syöneet voita ja juoneet punaista maitoa koko ikänsä. Äiti eli 93 vuotiaaksi ja muisti oli terävä kuin partaveitsi. Olen pannut merkille sen, että nämä anorektikoilta näyttävät vanhukset ovat usein dementoituneita, ja hieman pyöreillä ihmisillä muisti pelaa.

    Tykkää

  4. Jaa´a, pistipä miettimään. Tunnollisesti statiineja vuosikausia mussutelleena ja juuri harmaakaihi leikkauksesta selvinneenä.
    Kovin paljon en tekstin slangista sisäistänyt. Jotenkin vahvistui kalvava epäilys, että mikähän tämän kaiken, kasvavan lääkityksen tavoite olikaan? Kuka hyötyy ja mitä?

    Tykkää

  5. Yhteenvedon kannalla olen minäkin. Ei tällaista löperöä lavertelua kukaan tervejärkinen jaksa lukea. En tiedä onko kirjoittaja nk. ammattikirjoittaja, mutta kannattaisi kirjoitelmiaan luetuttaa jollakulla muulla sen verran, että selviäisi saako niistä mitään tolkkua.
    Ihan ensiksi kannattaisi selvästi sanoa, mikä on se väite, joka on pielessä (tähän saakka kirjoittaja selvisi ihan hyvin, vaikka sinnekin mentiin muutaman mutkan kautta). Sen jälkeen tulee perusteellisesti ja pitävästi selvittää, miksi väite ei pidä paikkansa, mihin kirjoittajan tiedot pohjautuvat jnejnejne. Nyt tuosta kirjoitelmasta ei saanut yhtään mitään tolkkua, ainakaan jos ei itse jo tiennyt miten asiat ovat (kirjoittaja itse varmaan ymmärsi kirjoituksensa täydellisesti, ja piti sitä varmaan jopa hyvin kirjoitettuna.)
    Kuka ihme on Birdie, miksi se ketään kiinnostaisi, ja mitä on Bulletproof-kahvi? Oliko kirjoittajan lääkitys nyt aivan kohdallaan oli se kysymys joka minulle hyvin varhaisessa vaiheessa tuota sepustusta lukiessa heräsi.

    Tykkää

  6. Harpoin blogin läpi, kun ei asia kiinnostanut kovin paljon tällä kertaa. Sen haluan vain todeta, että Hesarilla on näitä kampanjoita, ainakin poliittisia. Kuuluisin oli Suomen saamiseksi EU:n jäseneksi. Pitkäaikaisin ja nyt kuumaksi puhallettu on kampanjointi Suomen saamiseksi Naton jäseneksi. Tuollaiset lehden vahvat mielipiteet johtavat lukijoiden manipulointiin. Juttuja valitaan ja painotetaan agendan mukaan, ja varsinkin kolumnien tapaisissa otetaan railakkaasti kantaa milloin mitenkin kunhan se palvelee agendaa. Lyhyesti sanottuna totuus on ensimmäinen uhri, kun lehti alkaa kampanjoida jonkin asian puolesta ja jotain toista asiaa vastaan.

    Tykkää

  7. Muistisairaudet lisääntyvät kohisten ja vika ei ole pelkässä ikääntymisessä, koska nuoretkin siihen sairastuvat.

    Ravinto on suuressa roolissa sen ennaltaehkäisyssä, mutta ei viralliset ravitsemussuositukset sellaisenaan, vaan osa siitä poiketen.

    Ei leipomoiden ja margariinitehtaiden näkemystä vaan oikeata tietoa?

    Miksi media ei tee mitään?

    Pullamössömedia ei uskalla kirjoittaa totuuksia, kun mainostajat saattavat häipyä. Eihän lehtiä kukaan uutisten takia osta eikä lehdet elä lehtien myynnillä, vaan mainoksilla.

    http://personal.inet.fi/koti/remeli/alzheimer.htm

    Onhan medialla journalisteja, jotka työnsä osaavat, mutta onko heillä vapaat kädet?

    http://www.journalistiliitto.fi/pelisaannot/journalistinohjeet/

    Netti on kyllä väärällään tietoa ja lääkäreiden kirjoja ja vaikka mitä, joten terveystietoa ei tarvitse kysyä Ursula Schwabilta, Mikael Fogerholmilta tai Suvi M. Virtaselta, joiden vastaus kaikkeen on rahoittajien maksama ”tieto”.

    Tykkää

  8. Aloitetaan rasvalla ja 2 tyypin diabeteksella.

    Josko se Alzheimer olisi 3 tyypin diabetes tai sitten aivan jotain muuta?

    ”Comparison of the long-term effects of high-fat v. low-fat diet consumption on cardiometabolic risk factors in subjects with abnormal glucose metabolism: a systematic review and meta-analysis.

    Abstract
    The aim of the present systematic review and meta-analysis was to examine the long-term effects ( ≥ 12 months) of high-fat (HF) v. low-fat (LF) diet consumption on the indicators of glycaemic control as well as cardiovascular risk factors in pre-diabetic and diabetic individuals.

    …HF and LF diets might not be of equal value in the management of either pre-diabetes or type 2 diabetes, leading to emphasis being placed on the recommendations of HF diets.”

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24666665

    Tykkää

  9. Eve kirjoitti: ”Pullamössömedia ei uskalla kirjoittaa totuuksia,”

    Asiassa saattaa olla muitakin tekijöitä mukana, tiedostamattomiakin?

    ”The Asch Experiment Hilarious! Or Is It?”

    Tykkää

  10. Asiasta sivuun mutta mielenkiintoista seurata käsitelläänkö ko tuoretta tutkimuskoostetta Suomen medioissa?

    ”For the study, published April 2 in the American Journal of Hypertension, researchers analyzed 25 prior studies. They found that low levels of salt consumption may be linked with a greater risk of death.

    The study actually shows that both too much salt and too little are harmful, said Graudal.

    ”Salt intake above 12,000 mg [milligrams] is associated with increased risk of cardiovascular disease and mortality,” he said. In other words, high levels of daily salt intake could shorten a person’s life span and raise their risk for heart disease.

    And Graudal noted that the same effect is seen at the other end of the spectrum, when too little salt is taken in each day.

    The safest range? Between 2,645 and 4,945 mg of salt a day, the study authors said. And most of the world’s populations consume that amount, according to background information in the study.

    The new analysis contradicts current public health policy in the United States, but is unlikely to change it.”

    http://www.webmd.com/food-recipes/news/20140402/cdc-salt-guidelines-too-low-for-good-health-study-suggests

    Tykkää

  11. Asiaa. Ihmiskunnan pahin terveysuhka on lääketeollisuus. (Välttämätön paha, kukaan ei yritäkkään väittää etteikö moderni lääketiede saa aikaan ’ihmeitä’, mutta lääketeollisuus on eri asia). Sillä lopun aikaa on helppoa tehdä rajattomasti rahaa ja kun alkuun on päästy niin osalla rahasta korruptoida poliitikot, lait ja tehdä rajattoman rahanteon vieläkin helpommaksi. Masennus’lääkkeet’ ovat yksi parhaista ’rahasammoista’, paketti jo varoittaa että (voit)tulet hulluksi ja tapat itsesi. (Ja kalliita ovat moiset ’lääkkeet’ 😦 Kumpikohan on parempi, en tiedä? Kolesteroli vai masennus mutta hyviä ’ihme käärmeöljyjä’ teollisuudelle molemmat…

    Tykkää

  12. Christerillä saattaa olla samanlainen tunne kuin aikoinaan Excel-kouluttajalla: jatkokurssille (funktiot, pivotit jne) tuli ihminen, joka väitti osaavansa Excelin perusteet hyvin (edellytys jatkokurssille osallistumiselle). Jossain vaiheessa kouluttaja kuitenkin ihmetteli, miksi oppilas käyttää taskulaskinta. Oppilas vastasi yksikantaan ”lasken nämä tulokset näihin soluihin”. Ihminen luuli osaavansa (kaiken), vaikkei osannutkaan (oppimiskäyrän ensimmäinen vaihe).

    Christerin tekstejä puolustaakseni ymmärrän hyvin sen, että lukijalle pitäisi asiat kertoa siten, että hän itse kuvittelee keksineensä sen, mitä kirjoittaja on tiennyt jo vuosia sitten. Eli ei pidä kertoa miten asiat ovat, vaan johdatella ajatusprosesseja siten, että ihminen itse oivaltaa asiat. On kuitenkin lähes mahdotonta tietää minkä tasoisia lukijoita täälläkin on. Osa lienee kommentoimassa puhtaasti akateemisista lähtökohdista, osa jostain muista.

    Exceliin palatakseni, verrataan Exceliä ja Alzaimeriin liittyvää DNA:ta.

    Ajatellaan, että ihmisen genomin n. 3 miljardia emäsparia ovat Excel-taulukko. Osa näistä taulukossa olevista arvoista ovat niitä, jotka määräävät miten proteiinit tuotetaan geeneillä (DNA – RNA – Proteiini). Osa taas niitä, jotka määräävät mitkä edellisistä proteiineja koodaavista geeneistä ovat aktiivisia (epigenomi).

    Alzaimeriin viitaten lähtökohdaksi voisi ottaa vaikkapa sen, että kaikilla ei ole sille altistavia geenejä. Tällä hetkellä tiedetään noin 150 erilaista mutaatiota http://snpedia.com/index.php/Alzheimer%27s_disease

    ApoE4-geenin osalta löytyy helppoja oppimateriaaleja vaikkapa Youtubesta http://www.youtube.com/watch?v=9wfnXTmd24U jos haluaa itseään sivistää asian suhteen.

    Keskimäärin 7,2 ihmistä sadasta Eurooppalaista geeniperimää omaavista sairastuu Alzhaimeriin ikävuosien 50-79 välillä. Periytyvyyden arvioidaan olevan välillä 60-80%, eli ympäristö merkitsee täten 20-40%.

    Exceliin palatakseni: mikäli taulukossa on 3 miljardia arvoa ja osa niistä muuttuu (eli mutatoituu) tuntemattomasta syystä, moniko oikeasti tajuaa, että muutoksia on tapahtunut ja mikä vaikutus niillä on lopputulokseen ollut?

    Jokainen, joka on linkitellyt Exceliin tietoja monesta eri lähteestä on joskus ajautunut tilanteeseen, jossa laskenta tuottaa hyvän näköisiä tuloksia, mutta tarkempi datan analysointi paljastaa lähdetietojen olleen täyttä kuraa.

    Tässä mielessä pelkkään DNA:han tuijottaminen ei ole järkevää. Pitää tajuta myös ympäristössä tapahtuvat muutokset ja pohtia, olisiko sittenkin tärkeää palauttaa jotain takaisin sille tasolle, jossa sairastuvuutta ei esiintynyt (esim. jos vanhemmilla ei ollut Alzhaimeria ja sinulla on DNA:ssa korkea riski sairastua, pitäisikö miettiä miten vanhemmat elivät kun eivät sairastuneet). Eli epigenetiikan kannalta saisimme asiat palautettua paremmalle tolalle http://www.news-medical.net/news/20131007/Epigenetic-regulation-linked-with-pathogenesis-of-Alzheimers-disease.aspx

    Nämä taustalla ajateltuna, tuntuu täysin idioottimaiselta väittää rasvojen aiheuttavan Alzhaimeriin liittyvien geenien aktivaatiota.

    Mikäli näin olisi, tuskinpa Homo Sapiens (kehityspolku on Eukaryota; Metazoa; Chordata; Craniata; Vertebrata; Euteleostomi; Mammalia; Eutheria; Euarchontoglires; Primates; Haplorrhini; Catarrhini; Hominidae; Homo; Homo Sapiens) olisi voinut evoluutiossa tähän pisteeseen kehittyä.

    Se, mikä huolettaa suuresti, on aivoihin kohdistuvien muutosten valtava lisääntyminen Autismista lähtien. Toivottavasti teolliset hienoudet sokereineen ei tee meistä ja meidän jälkipolvistamme narsistisia skitsofrenikoita, joilla ei ole tunteita ja realismi pyörii harhaisissa tutkimuksissa 🙂

    Lähteet:

    Plassman BL et al. (2010) . “Systematic review: factors associated with risk for and possible prevention of cognitive decline in later life.” Ann. Intern. Med. 153(3):182-93.
    Patterson C et al. (2008) . “Diagnosis and treatment of dementia: 1. Risk assessment and primary prevention of Alzheimer disease.” CMAJ 178(5):548-56.
    Gatz et al. (2006) . “Role of genes and environments for explaining Alzheimer disease.” Arch. Gen. Psychiatry 63(2):168-74.
    Bergem et al. (1997) . “The role of heredity in late-onset Alzheimer disease and vascular dementia. A twin study.” Arch. Gen. Psychiatry 54(3):264-70.)
    Kim J et al. (2009) . “The role of apolipoprotein E in Alzheimer’s disease.” Neuron 63(3):287-303.
    Avramopoulos D (2009) . “Genetics of Alzheimer’s disease: recent advances.” Genome Med 1(3):34.
    Farrer LA et al. (1997) . “Effects of age, sex, and ethnicity on the association between apolipoprotein E genotype and Alzheimer disease. A meta-analysis. APOE and Alzheimer Disease Meta Analysis Consortium.” JAMA 278(16):1349-56.
    Reitz C et al. (2013) . “Variants in the ATP-binding cassette transporter (ABCA7), apolipoprotein E ϵ4,and the risk of late-onset Alzheimer disease in African Americans.” JAMA 309(14):1483-92.
    Ohara T et al. (2012) . “Association study of susceptibility genes for late-onset Alzheimer’s disease in the Japanese population.” Psychiatr. Genet. 22(6):290-3.
    Edland SD et al. (2002) . “Dementia and Alzheimer disease incidence rates do not vary by sex in Rochester, Minn.” Arch. Neurol. 59(10):1589-93.
    Hendrie HC et al. (2001) . “Incidence of dementia and Alzheimer disease in 2 communities: Yoruba residing in Ibadan, Nigeria, and African Americans residing in Indianapolis, Indiana.” JAMA 285(6):739-47.
    Yamada M et al. (2008) . “Incidence of dementia, Alzheimer disease, and vascular dementia in a Japanese population: Radiation Effects Research Foundation adult health study.” Neuroepidemiology 30(3):152-60.
    Thies W et al. (2013) . “2013 Alzheimer’s disease facts and figures.” Alzheimers Dement 9(2):208-45.
    Roses AD et al. (2010) . “A TOMM40 variable-length polymorphism predicts the age of late-onset Alzheimer’s disease.” Pharmacogenomics J. 10(5):375-84.
    Jun G et al. (2012) . “Comprehensive search for Alzheimer disease susceptibility loci in the APOE region.” Arch. Neurol. 69(10):1270-9.
    Logue MW et al. (2011) . “A comprehensive genetic association study of Alzheimer disease in African Americans.” Arch. Neurol. 68(12):1569-79.
    Kuwano R et al. (2006) . “Dynamin-binding protein gene on chromosome 10q is associated with late-onset Alzheimer’s disease.” Hum. Mol. Genet. 15(13):2170-82.
    Cupples LA et al. (2004) . “Estimating risk curves for first-degree relatives of patients with Alzheimer’s disease: the REVEAL study.” Genet. Med. 6(4):192-6.
    Green RC et al. (2002) . “Risk of dementia among white and African American relatives of patients with Alzheimer disease.” JAMA 287(3):329-36.
    Naj AC et al. (2011) . “Common variants at MS4A4/MS4A6E, CD2AP, CD33 and EPHA1 are associated with late-onset Alzheimer’s disease.” Nat. Genet. 43(5):436-41.
    Hollingworth P et al. (2011) . “Common variants at ABCA7, MS4A6A/MS4A4E, EPHA1, CD33 and CD2AP are associated with Alzheimer’s disease.” Nat. Genet. 43(5):429-35.
    Moretti L et al. (2012) . “Cognitive decline in older adults with a history of traumatic brain injury.” Lancet Neurol 11(12):1103-12.

    Tykkää

  13. Ymmärrän hyvin Tuomarin ihmettelyn.

    Miksi, oi miksi ? exceliä vai ei, no laskukoneella laskien ja kirjoittaen voi laskuttaa puoli- tuntisen lisää.

    Tykkää

  14. Kun kerran Christer on ainoa oikeassa oleva alan guru, niin miksi ihmeessä hän ei lähestynyt aivopesutoiminnan valtalehteä, ja vaatinut julki ihan oman näkemyksensä lehdessä?

    Tod.näk. olisi julkaistu, jos teksti olisi ollut asiallinen, tiivistetty ja looginen.

    Vaan turha nillittää, jos eivät rahkeet riittäneet.

    Tykkää

  15. Voi voi !!

    Jutussa vedotaan Työterveyslaitoksen tutkimukseen, mutta aikaisemmissa jutuissa Sundqvist on väittänyt, että Työterveyslaitos panee päänsä pensaaseen ja syyttänyt sen tutkimusorganisaatiota korruptiosta. Miksi tämä juttu olisi yhtään parempi tasoinen, kuin ne joiden perusteella laitosta on haukuttu?
    Ainakin pitäisi olla johdonmukainen lähdekritiikissään.

    Äkkiä juttua lukiessaan tulee selitykseksi ristiriidalle, että Sundqvistilla on ”intellektuaalinen jääviys”. Termi on kehitetty äskettäin keskieuroopassa kuvaamaan ihmisiä, jotka kelpuuttavat siteerattavaksi mitä tahansa, joka tukee omaa ennakkokäsitystä. Kaikki sen vastainen on humpuukia.

    Tältä pohjalta juttu tuntuu tosi ”järkeen käyvältä”, tosin sen uskottavuus ei siitä yhtään parane.

    Tykkää

  16. Harpoin blogin läpi, kun ei asia kiinnostanut kovin paljon tällä kertaa. Sen haluan vain todeta, että Hesarilla on näitä kampanjoita, ainakin poliittisia. Kuuluisin oli Suomen saamiseksi EU:n jäseneksi. Pitkäaikaisin ja nyt kuumaksi puhallettu on kampanjointi Suomen saamiseksi Naton jäseneksi. Tuollaiset lehden vahvat mielipiteet johtavat lukijoiden manipulointiin. Juttuja valitaan ja painotetaan agendan mukaan, ja varsinkin kolumnien tapaisissa otetaan railakkaasti kantaa milloin mitenkin kunhan se palvelee agendaa. Lyhyesti sanottuna totuus on ensimmäinen uhri, kun lehti alkaa kampanjoida jonkin asian puolesta ja jotain toista asiaa vastaan.

    Tuomas

    3.4.2014, klo 15.47permalink

    Näin on.
    Siinä ei vielä mitään mutta kun hämmästyttävän moni uskoo vielä näitä juttuja.
    Hyvä esimerkki voisi olla vaikkapa Irakin sodan ”kansainvälinen oikeutus”. Mitähän se merkitsisi käännettynä tämän päivän Krimi-kielle?
    Se on tiedossa ja siksi yhden mielipiteen esittämienn on kannattavaa.
    Vouhotus ja manipulointi oli Hitlerinkin ase.

    Tykkää

  17. Kaksi amerikkalaista Alzheimer-eksperttiä kertoo käsityksensä Alzheimerin taudin biomarkkereista videolla. Asiantuntijat ovat:
    – Eric Reiman, MD, executive director of the Banner Alzheimer’s Institute in Phoenix
    – Mary Sano, PhD, professor of psychiatry at the Icahn School of Medicine at Mount Sinai in New York City and a member of the Alzheimer’s Association medical and scientific advisory council.

    FDA sanoo vaativansa näyttöä näiden biomarkkereiden kognitiivisista hyödyistä, ja molemmat asiantuntijat ovat samaa mieltä, ennen kuin biomarkkerit hyväksytään kliinisiin vasteisiin vaikuttaviksi tekijöiksi.
    http://www.medpagetoday.com/HOTTOPICSNeurology/Neurology-Videos/445

    Tykkää

  18. Neljä muuta amerikkalaista Alzheimer-asiantuntijaa kertoo 5 minuutin videolla, mikä voi käynnistää Alzheimerin taudin. Asiantuntijat ovat:
    – Richard Mayeux, MD, of Columbia University in New York City
    – Norman L. Foster, MD, of the University of Utah in Salt Lake City
    – Paul Schulz, MD, of the University of Texas Health Science Center in Houston ja
    – Jeffrey Kaye, MD, of Oregon Health and Science University in Portland.

    He puhuvat geeneistä, pienten verisuonten taudista, posttraumaattisesta stressistä, Downin syndroomasta ja amyloidin ja tau-proteiinin kertymisestä aivoihin. Kenelläkään ei ole vastausta kysymykseen, mikä ehkäisee Alzheimerin tautia. Aihe on kuuma kysymys neurologiassa.
    http://www.medpagetoday.com/HOTTOPICSNeurology/Neurology-Videos/444

    Lue lisää suomeksi
    http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=17

    Tykkää

  19. Rasvan jankkaamisesta voisi siirtyä hedelmiin ja vihanneksiin:

    ”Fruit and Vegetable Juices and Alzheimer’s Disease: The Kame Project

    Background
    Growing evidence suggests that oxidative damage caused by the β-amyloid peptide in the pathogenesis of Alzheimer’s disease may be hydrogen peroxide mediated. Many polyphenols, the most abundant dietary antioxidants, possess stronger neuroprotection against hydrogen peroxide than antioxidant vitamins.

    Results

    After adjustment for potential confounders, the hazard ratio for probable Alzheimer’s disease was 0.24 (95% confidence interval [CI], 0.09-0.61) comparing subjects who drank juices at least 3 times per week with those who drank less often than once per week with a hazard ratio of 0.84 (95% CI, 0.31-2.29) for those drinking juices 1 to 2 times per week (P for trend < .01). This inverse association tended to be more pronounced among those with an apolipoprotein Eε-4 allele and those who were not physically active. Conversely, no association was observed for dietary intake of vitamins E, C, or β-carotene or tea consumption."

    http://www.amjmed.com/article/S0002-9343(06)00677-2/abstract?cc=y?cc=y

    "New research has found vitamin C may help prevent the formation of amyloid-beta protein clumps that typically build up in the brains of those with Alzheimer’s disease.
    Researchers at Lund University in Sweden found mice with Alzheimer's symptoms had reduced amyloid plaques when given vitamin C.

    Although present in all brains, a precursor to the protein amyloid-beta is broken down in a different way in the brains of people with Alzheimer's disease which can lead to clump formation. Researchers used specific antibodies to investigate very small amounts of chemicals associated with these plaques in thin slices of tissue. Vitamin C was found to influence the formation of the small clumps that can become plaques in the brain that lead to late onset Alzheimer's disease."

    http://www.alzheimers.org.uk/site/scripts/news_article.php?newsID=1040

    Tykkää

  20. Edelleen ”laajennetaan horisonttia”, Sveitsin suunnalta tutkimusta:

    ”Green tea extract enhances parieto-frontal connectivity during working memory processing

    Conclusions
    Our findings provide first evidence for the putative beneficial effect of green tea on cognitive functioning, in particular, on working memory processing at the neural system level by suggesting changes in short-term plasticity of parieto-frontal brain connections. Modeling effective connectivity among frontal and parietal brain regions during working memory processing might help to assess the efficacy of green tea for the treatment of cognitive impairments in psychiatric disorders such as dementia.”

    http://link.springer.com/article/10.1007%2Fs00213-014-3526-1

    Tykkää

  21. Liekkö sitä viisasten kiveä vieläkään löytynyt ravinnon suhteen?

    ”Nutrition and Health – The Association between Eating Behavior and Various Health Parameters: A Matched Sample Study

    Our results revealed that a

    vegetarian diet is related to a lower BMI and less frequent alcohol consumption. Moreover, our results showed that a

    vegetarian diet is associated with poorer health (higher incidences of cancer, allergies, and mental health disorders), a

    higher need for health care, and poorer quality of life. Therefore, public health programs are needed in order to reduce the

    health risk due to nutritional factors.”

    http://www.plosone.org/article/fetchObject.action?uri=info:doi/10.1371/journal.pone.0088278&representation=PDF

    Tykkää

  22. Turussa Åbo Akademissa ja Intiassa tutkittiin yhdessä luonnon yhdisteitä, jotka voisivat ehkäistä ja jarruttaa Alzheimerin tautia. Berberiini on yksi aineista, jotka ehkäisevät beeta-amyloidi (Aβ) -paakkujen aggregaatiota (kertymistä aivoihin) ja voivat hajottaa paakkuja, todettiin tutkimuksessa.

    Brunhofer G, Fallarero A, Karlsson D, Batista-Gonzalez A, Shinde P, Gopi Mohan C, Vuorela P. Exploration of natural compounds as sources of new bifunctional scaffolds targeting cholinesterases and beta amyloid aggregation: The case of chelerythrine. Bioorg Med Chem. 2012 Nov 15;20(22):6669-79.
    http://20.fi/12354

    Päätelmät saavat tukea uudesta kiinalaisesta raportista, jonka mukaan berberiini ehkäisee taun hyperfosforylaatiota ja voi näin ollen ehkäistä Alzheimerin tautia ja jarruttaa sen etenemistä.

    Liu X, Zhou J, Abid MD, et al. Berberine attenuates axonal transport impairment and axonopathy induced by calyculin a in n2a cells. PLoS One. 2014;9(4):e93974. doi: 10.1371/journal.pone.0093974. eCollection 2014
    http://20.fi/12353

    Tykkää

  23. ”Arvaustemme yhteenvetona voimme siis sanoa, että eläinrasvojen puute on pätkivän muistin pahin aiheuttaja.”

    Nimenomaan arvausten. Näyttöä tälle väitteelle kun ei löydy kliinisistä kokeista eikä väestötutkimuksista.

    Mutta ei anneta toki tämän haitata. 🙂

    Tykkää

  24. v. 2006 magneettikuvauksessa todettiin nikamavälilevysairaus ja hermojuurioireisto. Siitälähtien olen käyttänyt kipulääkkeitä: Ketorin depo kuusi vuotta, sitten pyysin muuta tilalle, kun luin, mitä myrkkyä se on, nyt parasetamoli. Tutkin taas lisää vaihtoehtoja ja sellainen ihmeellisyys tuli vastaan kun, BENFOTIAMIINI = tiamiinin rasvahakuinen johdannainen. Hyvä ihme mikä aine, sitähän sai välillä luontaistuotekaupasta. Mikähän sen tilanne on nykyisin. Diabeetikolle aivan uskomaton tuote. Käyttäjäkokemukset, silloin kun sitä sai, olivat vain myönteisiä. Nyt kun pitää säästää ja säästää, niin eikö tätä vois saada käsikauppaan, jos se on reseptin alla? Tulehduskipulääkkeitä ihmiset käyttää enemmän ”väärin” kuin tälläista!?

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s