Suomalainen menee mielellään töihin

Kokonaisvaltainen terveys: lepo ja uni – rentoutuminen – fyysinen ravinto – psyykkinen ravinto – liikunta – elämän haasteet

 

Suomalainen menee mielellään töihin ja esimiestä on helpompi lähestyä Suomessa kuin muissa maissa. Tämän paljastaa kansainvälinen tutkimus.

Olin MPS-Yhtiön mielenkiintoisessa aamiaistilaisuudessa tiistaina 19.6.2012, jossa todettiin, että suomalaiset pitävät töihin menemistä mieluisana.

 

MPS-Yhtiöiden tutkimuslaitos BVA:lla toteuttaman kansainvälisen tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat kansainvälisessä vertailussa erittäin tyytyväisiä työhönsä. Peräti 90 % suomalaisista kuvaa nauttivansa töihin menemisestä.

Kokonaisvaltaisessa terveyskäsityksessäni tämä tarkoittaa mm. sitä, että päivittäinen aherruksemme siellä työpaikalla antaa meille aimo annoksen psyykkistä ravintoa. Työpaikalla saamme nauttia mielen ravintoa, solmia laadukkaita ystävyyssuhteita ja harrastaa runsaasti sosiaalista kanssakäymistä. Vasta silloin elämä on elämisen arvoista. Voimme ymmärtää miten suuri haaste työttömyysjakso on jaksamisellemme, mutta keskitytään tässä jutussa työssäkäyviin.

Seuraavassa kuvassa näemme miten tyytyväisyys työssä jakautuu:

Tutkimus toteutettiin helmikuussa 2012 ja siihen osallistui yli 9000 työntekijää 16 maasta (Suomesta, Brasiliasta, Yhdysvalloista, Kiinasta, Venäjältä, Sveitsistä, Italiasta, Belgiasta, Saksasta, Puolasta, Kanadasta, Espanjasta, Romaniasta, Marokosta, Ranskasta ja Isosta Britanniasta).

 

Suomalainen esimies on helposti lähestyttävä

Tutkimuksen mukaan 86 % suomalaisista sanoo lähestyvänsä esimiestään ongelmatilanteissa. Muissa maissa tämä oli harvinaisempaa. Suomessa on myös totuttu tottelemaan esimiestä. Pomoa kuunnellaan paljon vähemmän muissa maissa. Katso kuvaa alla.

Esimiehen ohella suomalaiset lähestyvät ongelmissaan kollegoja tai työterveyshuoltoa. Kansainvälisessä vertailussa työterveyshuollon rooli Suomessa korostuu. Peräti 34 % suomalaisista vastaajista sanoo lähestyvänsä työterveyshuoltoa ongelmissaan, kun muualla vastaava osuus on vain keskimäärin 18 prosenttia.

Esimiesten ja kollegoiden tuen merkitys ongelmatilanteissa siis korostuu Suomessa. Sen sijaan henkilöstöhallinnon rooli ensisijaisena tukena on selvästi alhaisempi, vain 22 % (vertailumaissa keskimäärin 26 %). Tulosta voi tulkita positiivisesti siten, että suomalaisissa yrityksissä henkilöstöasiat hoituvat hyvän esimiestyön kautta. Parantamisen varaa tosin nähdään niin henkilöstöpolitiikan tuntemisessa kuin työntekijöiden urakehitysmahdollisuuksien tunnistamisessa.

 

Työkaverit tärkeitä

Poikkeuksellisen moni suomalainen lähestyy kollegoita oman osaston ulkopuolelta. Suomalaiset organisaatiot näyttäytyvät siis matalina ja avoimina organisaatioina. Suomalaiset haluavat jakaa osaamistaan ja mielipiteiden vaihto koetaan tärkeäksi. Sen sijaan esimerkiksi Ranskassa tai Kiinassa oman mielipiteen esittämisen voidaan kokea antavan negatiivisen vaikutelman henkilöstä.

 

Tuottavuus menee Suomessa innovatiivisuuden edelle

Tutkimus paljastaa yllättävän paradoksin: Suomalaiset yritykset odottavat työntekijöiltään tuottavuutta, mutta kansainvälisesti katsoen yllättävän vähän innovatiivisuutta. Suomalaiselta työntekijältä odotetaan enemmän itsenäisyyttä ja joustavuutta kuin tutkimuksen muissa maissa. Suomalainen työntekijä myös vastaa näihin odotuksiin, sillä suomalainen työntekijä kokee osaavansa sopeuttaa toimintaansa joustavasti yhtiön tavoitteisiin ja esimiehen odotuksiin.

Suomalaiset arvostavat turvattua työpaikkaa palkkaa enemmän

Suomalaiset työntekijät etsivät ennen kaikkea turvallista työtä. Suomalaisista 47 % arvostaa turvallista työtä kun muissa maissa luku on keskimäärin vain 26 %. Suomalaisilla työpaikan vakaus menee selkeästi palkan edelle (23 %), toisin kuin muissa maissa (38 %).

Tästä huolimatta suomalaiset eivät suinkaan ole vertailumaista tyytyväisimpiä palkkatasoonsa. Noin 59 % suomalaisista odottaakin yrityksiltä aktiivista dialogia ammattijärjestöjen kanssa mm. työpaikkaa ja palkkakehitystä turvaamaan (vertailumaissa keskimäärin 45 %).

 

Mitä mieltä olet?

Ymmärrätkö sinä oman työsi merkityksen työyhteisössäsi? Miten tärkeää on sinulle turvallinen työpaikka? Onko sinulla hyvä esimies?

 

Mainokset

10 kommenttia artikkeliin ”Suomalainen menee mielellään töihin

  1. Suomalainen menee mielellään töihin…Tämän paljastaa kansainvälinen tutkimus.

    Taitaa olla samoja huippututkimuksia kuten:

    ”Suomi on maailman vähiten korruptoitunein maa”, ”Suomessa syödään maailman parhainta ruokaa” ja ”Perussuomaiset jyrkässä laskussa! (taloustutkimus viikko ennen jytkyä)” ..
    Olisit lisännyt vielä että ”Suomalaislasten narkolepsia tapaukset eivät tietenkään johtuneet Terhin ja kumppaneiden suosittelemista ja ilman ulkoisia vaikuttimia valituista rokotteista vaan huonosta ilmastosta” ja ” pekka puska on tehnyt ptkän uransa tieteelliseltä pohjalta ja ilman ulkoisia vaikuttimia” …;)

    Tykkää

  2. Sitten kun ruvetaan todella katsomaan noita hienoja kiekurakuvioita ja niiden painotuksia, niin ne todelliset tyytyväisyyden mittarit näyttää sitten jo aika alhaisia lukuja.

    Tottakai Suomen kaltaisessa vientivetoisessa maassa on pakko arvostaa pysyvyyttä enemmän kuin palkkaa, varsinkin kun ottaa huomioon kuinka paljon suomalaisilla on velkaa tuloihin nähden. Tämä siis pakkotilanne.

    Jos täällä ei olisi pakko ottaa niin paljon velkaa pärjätäkseen eläkeläisenä ja saavansa edes jotain säästöön (vrt. isommat palkat), niin painotukset olisivat ehkä jotain ihan muuta.

    Kun yleensä puhutaan työtyyvyäisyydestä, niin ensinnä tulee mieleen juuri palkka, työajat, etenemismahdollisuudet, arvostus ja vaikutusmahdollisuudet. Mitenkäs niiden tulosten laita. Miten voidaan todeta suomalaisten olevan tyytyväisiä työhönsä, jos nuo kovemmat arvot ovat saaneet keskiarvoa surkeammat pisteet.

    Kysymysten asettelulla saa ihan millaisia tuloksia aikaan.

    Tykkää

  3. Töihin mennään, jotta saadaan rahaa siihen oikeasti tärkeään eli elämiseen, mennään vaikka olisi saanut vastenmielisen työn.

    Työ tehdään hyvin, koska monella luonto ja itsetunto ei anna periksi tehdä (edes piiloon) huonoa jälkeä, josta ei voi olla ylpeä.

    Näin minä sen näen.

    Esimiestä on helppo lähestyä, kun tämäkin on vielä suorittavaa työporrasta. Sitten kun henkilökunta jakautuu työntekijöihin ja johtoportaaseen, ollaan menty metsään, on syntynyt kommunikaatiokuilu.

    ”Suomalaiset arvostavat turvattua työpaikkaa palkkaa enemmän”

    Samaa mieltä.

    Kyselytutkimusten ongelma on ihmisten itsepetos. Tutkimuksiin vastaa se henkilö joka tahtoisimme olla.

    Tykkää

  4. Missähän rinnakkaistodellisuudessa tämän tutkimuksen tekijät oikein elävät? Suomalaisen työelämän todellisuutta ovat ikuisesti pyörivä yt-neuvotteluruletti, jatkuva irtisanomisen pelko ja keskitysleirin pelisäännöillä toimivat yhteisöt jossa yt-neuvotteluiden kohteena olevat suostuvat irtisanomisuhan ulkopuolelle jääneiden (kapot) ja johtajien (vartijat) mielipuolisiinkin oikkuihin siinä toivossa että olemalla mahdollisimman nöyriä voisivat pitää työpaikkansa.

    Työpaikkoja menetetään lopullisesti kiihtyvällä vauhdilla halpatyömaihin ja kerran työpaikkansa menettäneellä on ikuisesti otsassaan luuserin leima (pakko siinä on jotain vikaa olla kun kerta potkutkin sai) joka estää minkään järkevän työpaikan saamisen.

    Yli 40 vuotiaalla irtisanotulla seinä on lopullisesti vastassa, keski-ikäisethän ovat tunnetusti ajastaan jälkeen jääneitä joiden osaaminen ei vastaa tämän päivän tarpeita.
    Ihan turha vedota mihinkään saavutuksiin tai kokemukseen, ainoa mitä on tarjolla on taksikurssi tai ”yrittäjyys” pizzaketjussa tai kioskin tiskin takana.

    Eikä hyvin mene niilläkään jotka saavat pitää työnsä. Tuottovaatimuksia nostetaan koko ajan, tiimejä pienennetään ja kutistetaan, irtisanottujen tilalle ei palkata ketään vaan työt jaetaan uudestaan ja uudestaan jäljellejääneitten kesken.

    Tämä yhteiskunta on viritetty tuottamaan mielenterveysongelmia, alkoholismia, ennenaikaisia kuolemia ja järjettömiä väkivallantekoja. Tämä ei muuksi muutu vaikka teetettäisiin kuinka monta tilaustutkimusta todistelemaan että suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa.

    Tykkää

  5. Työpaikalla on panostettu paljon esimiesten kouluttamiseen. Työilmapiiri on aika huonoa mikä yleensä on johtunut ylemmän tahon, eli pomojen ja toimitusjohtajan päätöksistä. Arvostan omassa työssäni hyviä työkavereita ja sitä että saa tehdä työn aika itsenäisesti. Palkka voisi olla parempi mutta ei se raha kaikkea saa merkitä.

    Tykkää

  6. Mikä työelämä? Eihän täällä kohta ole kellään töitä. Nuorisotyöttömyys kertoo kaiken 25% ja siihen lisätään vielä ”työharjoittelussa” olevat, kurssilaiset ja muut temput joilla tilastoja kaunistellaan. Oikea luku taitaa olla jopa 50%. Kaiken lisäksi kun ei noissa ole työssäkäyville rasitetta tarpeeksi tuodaan työhaluttomia maahamme lisää eläteiksi. Outoja tutkimuksia joissa ei varmaan kyselty pienituloisilta paljoakaan saati että sellaisilta jotka ovat ajoittain töissä ja suurimman osan elämästään työttömiä.

    No, mutta onhan mellä varaa, mamuja lisää, kasallisomaisuus huijareille ilmaiseksi ja 200 miljardia eurotukiin. Kyllä suomella rahaa tuntuu olevan, mutta ei oikein tunnu paljoa heruvan jos sattuu olemaan suomalainen. Ei edes sitä työelämää jolla elättäisi itsensä…

    Tykkää

  7. Onkohan tämä Mertarannan pikkuveli ollut koskaan oikeissa töissä, tä? Jossain virastossa katsellut käppyröitä ja vedellyt vanttuuseen.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s